SUURI jarrutesti!

[terppa]

Dodii!

Nyt on Kainuussakin ollut kuivaa niin on saanut sopivat testiolosuhteet

Pyöränä on Nazca Pioneer, 26 tuumaisilla renkailla, V-jarru ja vanteessa näytti lukevan jotain alumiinista. Käytiin pyörän kanssa puntarilla ja yhteispaino oli 97 kg (pyörälaukuissa taitaa olla aika paljon turhaa kun oma painoni on 67 kg).

Testailin huvikseni jarruja sekä soralla, että asfaltilla ihan vaan mielenkiinnosta ja oppiakseni lisää jarruttelusta (en siis ole keskivertoa parempi ajaja , ainakaan pyörällä) . Kun noita metrejä kattelee niin kannataa muistaa, että Tero toleranssi on tällä kertaa n. +-30 sentiä

Soralla metrit oli seuraavat (vai olisikohan se kivituhkaa, kovaksi tamppaantunut hienojakoinen "hiekka")

takajarrulla 12-12,5 metriä (kaksi yritystä)
etujarrulla 5,2 metriä
molemmat jarrut 4,5-5,5 metriä (useapi kokeilu)

Asfaltilla (hieman epätasainen/isorakeinen pinta ns. vanha kylätieasfaltti):

takajarrulla 14 metriä
etujarrulla 4,3 - 5 metriä
molemmat jarrut paras tulos 4.2 metriä (metrin pitempiäkin tuli, ihan miten jarrutuksessa onnistui)

Tuo takajarrun jarrutusmatka asfaltilla yllätti mutta johtuu siitä kun rengas ei pysy tienpinnassa kiinni vaan pompottaa pienissä epätasaisuuksissa kun taas soralla rengas kaivautuu tienpintaan, jokatapauksessa noista metreistä voínee vetää jotain johtopäätöstä myös jalkajarrun tehosta.

Asfaltilla ei etujarru mennyt lukkoon mutta lopussa takapyörä nousi ilmaan, soralla taas renkaan saa lukkoon kun tarpeeksi painaa. Periaatteessa ihan hyvät jarrut, pärjää normikäytössä tosin sateella kun ajelee niin ekassa jarrutuksessa ei ole samaa tehoa, lieneekö levyjarrullisessa pyörässä samanlaisia "vesikeli ongelmia"? Toinen mikä kiinnostaisi tietää on lisäpainon vaikutus.

Mielessäni olen kuitenkin hunttaillut, että seuraavaan pyörään tulee parhaat mahdolliset jarrut, meillä päin on paljon semmoisia kinkareita missä ihan vapaalla laskettelee yli 50 km/h niin tuntuisi kivemmalta, että on oikeasti hyvät jarrut.

[optimistx]

Dodii!

Pyöränä on Nazca Pioneer, 26 tuumaisilla renkailla, V-jarru ja vanteessa näytti lukevan jotain alumiinista. Käytiin pyörän kanssa puntarilla ja yhteispaino oli 97 kg (pyörälaukuissa taitaa olla aika paljon turhaa kun oma painoni on 67 kg).

...
toleranssi on tällä kertaa n. +-30 sentiä

Soralla metrit oli seuraavat (vai olisikohan se kivituhkaa, kovaksi tamppaantunut hienojakoinen "hiekka")

takajarrulla 12-12,5 metriä (kaksi yritystä)
etujarrulla 5,2 metriä
molemmat jarrut 4,5-5,5 metriä (useapi kokeilu)

Asfaltilla (hieman epätasainen/isorakeinen pinta ns. vanha kylätieasfaltti):

takajarrulla 14 metriä
etujarrulla 4,3 - 5 metriä
molemmat jarrut paras tulos 4.2 metriä (metrin pitempiäkin tuli, ihan miten jarrutuksessa onnistui)

Tuo takajarrun jarrutusmatka asfaltilla yllätti mutta johtuu siitä kun rengas ei pysy tienpinnassa kiinni vaan pompottaa pienissä epätasaisuuksissa kun taas soralla rengas kaivautuu tienpintaan, jokatapauksessa noista metreistä voínee vetää jotain johtopäätöstä myös jalkajarrun tehosta.

Asfaltilla ei etujarru mennyt lukkoon mutta lopussa takapyörä nousi ilmaan, soralla taas renkaan saa lukkoon kun tarpeeksi painaa. ...

Kiintoisa ja yllättävä kokeiluselostus, kiitos. Etujarru meni siis lukkoon, mutta miten oli takajarru? Luulin, että lukitsemalla takapyörän jarrutusmatkojen ero olisi paljon pienempi. Mutta jos molemmissa tapauksissa oli lukkojarrutus, niin olenpa oppinut uutta, tänäänkin

[terppa]

Mutta jos tosiaan tässä keskustelussa metallin ja jarrupalan välinen kitka on olennainen ja rengaskumin ja tienpinnan välisellä kitkalla ei ole merkitystä hölkkäsen pöläystä, niin jatketaan vaan . Tai oikemmin kai keskustellaan valmistajien brändeistä ja niihin liittyvistä mielikuvista, ei siitä, mitä materiaaleja ja voimia jarrutuksessa esiintyy.

Jos etupyöräjarrulla pysäytät pyöräsi hallitusti alle 5 metrin 30 km/h nopeudesta, minkä jarrutusmatkan tarvitset vastaavassa takapyöräjarrutuksessa? 7 m?

Taidettiin kirjoitella samaan aikaan... mulla on kyllä vikkelä sormet mutta tahmeat aivot siis takajarrulla soralla 12 metriä ja asfaltilla 14 metriä. Etsin vielä jostain sileän asfaltin ja katson kuinka paljon luvut paranee. Mun mielestä hätäjarrutus on turvallisempi/hallitumpi etujarrulla ihan tämänpäivän useamman kokeilun perusteella. Takajarrulla jarruttaessa tuntui, että pyörä lähti helpommin alta (pyörä siis lukittui heti ja kymmenessä metrissä kerkeää saada hyvän sivuluisun) ja yhdessä jarrutuksessa joutui välillä löysäämään ettei mene nurin. Etujarrua kun on tottunut käyttämään niin sitä kai alitajuisesti painaa sopivasti (sorallakin pyörän lukittuminen tapahtui ihan loppuvaiheessa)tai sitten V-jarru ei ole se paras ja kaunein Asfaltilla takapyörän sai nousemaan ilmaan mutta osavaikutus oli siinä kun itse nousi penkissä istumaan pyörän pysähtyessä eli painopiste muuttui entistä enemmän eteenpäin ja siinä vaiheessa pystyi jo laittamaan jalat maahan.

[Nebulus]

takajarrulla 14 metriä
etujarrulla 4,3 - 5 metriä

Eli etujarrulla n. 0,8g kiihtyvyys, takajarrulla 0,25g.

vastarannakiiskenä mainosmiehiä vastaan, kun heidän puheillaan ei muuten ole vastaansanojaa, kuluttajaa puolustavaa näkökantaa.

Jos kuluttajaa haluaa puolustaa, niin voisi siinä tapauksessa ottaa ensi töikseen asioista selvää. Ettei tule puhuttua ohi suun.

Tietääkseni lain mukaan pyörässä riittää YKSI jarru, jos se on jalkajarru, muuten pitää olla kaksi (?) Jos niin on, mitä se osoittaa?
Äitimuorini ajeli 1920-luvulla tehdyllä jalkajarrullisella pyörällä siitä lähtien, ja työmatkojaan kymmeniä vuosia, noin 5-7 km /suunta kesät talvet, eikä tarvinnut koskaan säätää eikä opetella jarrujen käyttöä. Pyöräili sillä vielä tämän vuosikymmenen alussa. Ei kertaakaan tietääkseni joutunut onnettomuuteen.

Jos pyörässä on vaihteet, jarruja pitää olla kaksi, riippumatta siitä että onko pyörässä jalkajarrut vai ei. Niin sanoo laki ja se osoittaa, että jalkajarru on tehoton.

Äitimuorisi käytti matkavauhtinaan todennäköisemmin viittätoista kuin kolmeakymmentä kilometriä tunnissa. Nojakilla ajaessa 30 km/h on helppoa ylläpitää pitkäänkin. Siinä kohtaa missä fillari pysähtyy pelkällä etujarrulla, takajarrulla jarruttaessa vauhtia on vielä n. 22 km/h. Vaikka nojakki onkin kolarissa turvallisempi, niin kipeää tuollakin vauhdilla tulee jos sillä nopeudella kolauttaa vaikkapa eteen yhtäkkiä kääntyneen auton kylkeen.

Jalkajarru tehoton? Jalkajarrullahan saa takapyörän lukittumaan noin silmänräpäyksessä.

Lukittumaan jooo, mutta hidastuvuuksia sillä ei saa aikaan. 0,85g vs. 0,25g.

Aika pelottavaa ajatella, että suunnittelet sähköavusteista, painavaa ja nopeaa matkanojakkia, jos asenne jarruihin on tuollainen.

[jori]

takajarrulla 14 metriä
etujarrulla 4,3 - 5 metriä

vastarannakiiskenä mainosmiehiä vastaan, kun heidän puheillaan ei muuten ole vastaansanojaa, kuluttajaa puolustavaa näkökantaa.

Jos kuluttajaa haluaa puolustaa, niin voisi siinä tapauksessa ottaa ensi töikseen asioista selvää. Ettei tule puhuttua ohi suun.

Tämä oli jarrutettu tavallisilla hoon muotoisilla v-jarruilla, joita se mainosmies ei kovin vuolaasti taida hehkuttaa. Tuosta parantaminen (metriä/euro) on sitten niiden mainosmiesten alaa.
Joka tapauksessa tuossa tuli hyvin selväksi, että pitävällä alustalla takajarru on lähes tarpeeton. Toisaalta liukkaammalla alustalla takajarrun vaikutus lisääntyy tien kitkakertoimen putoamisen myötä ollen jäällä hyvin lähellä fiftisiksti.
Tämä yhden jarrun testi ei ole oikein tasapuolinen eri pyörätyyppien kesken. Korkea pyörä (ellei ole liian korkea) hyötyy yhden jarrun vertailussa, matala pyörä vaatii, myös pitävällä alustalla, sekä etu- että takajarrun käyttöä. Mataluus tarkoittaa tässä pientä kulmaa etupyörän kosketuspisteestä painopisteeseen maasta mitattuna. Tadpole ei tässä mielessä ole kovin matala, vaikka siltä helposti näyttääkin. Etupyörät ovat niissä vain vähän painopisteen etupuolella.

Jori

[Trek r200]

Täällähän saatu kiva "sota" aikaseksi Näyttää olevan vanhanliiton miehiä liikkeellä, kun jalkajarrua kehutaan Taitaa suomi olla ainoita maita jossa tuota muinaisjäännettä vielä käytetään. Tehoton mutta helppo käyttää, voisi vaikka lailla kieltää vaihdepyörissä.

Polkupyörässä pätee sama kuin prätkissä, etujarrulla pysähdytään, takajarrulla ohjataan. Fillari-lehti teki joskus jarrutestin, nopeesti pysähtyy, kun osaa

[jori]

Ei pidä tehdä näistä maksimijarrutuksista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä turvallisuusnäkökohdista. Olen kai sitten vanhan liiton miehiä, kun kehun vieläkin jalkajarrua. Nojapyörässä hallintalaitteet ovat yleensä koko ajan käsillä, koska normaali ajoasento on se mukavin. Pystypyörissä -varsinkin niissä pukinsarvisissa- on joskus niin hankalia virityksiä jarrukahvoiksi, että kädet eivät ole koko ajan kahvoilla, kuten jalat polkimilla. Tuossa käsien siirrossa kahvoille ja jarrutuksen aloittamisessa menee helposti se puoli sekuntia, jolloin jalkajarru pärjääkin jo paremmin -varsinkin, kun alla on hiekkatie tai muuten kuivaa asfalttia liukkaampi paikka. Vakaa tarkoitukseni on tehdä pythoni, jossa on ketjuvaihde, mutta jalkajarru -etupyörässä. Saapas nähdä koska toteutuu.

Jori

[jviirret]

Minäkin kehun jalkajarrua, loska, räntä ja talvikelissä kun keskinopeudet pyörii 14-18km/h alueella ovat ne täällä tasaisella ja etukäteen tunnetulla työmatkalla ihan riittävät ja aina yhtä tehottomat.
Mutta uusin pyörä on olevinaan "raceri". Sillä on mahdollisesti tarkoitus osallistua pyöräilytapahtumaan mäkisessä suomessa, täysin minulle oudossa ympäristössä. Täältä luetun perusteella siellä lasketellaan mäet liki 100km/h nopeudella, kova homma polkea muut ylämäessä kiinni jos alamäissä ei huonojen jarrujen vuoksi uskalla laskea yli 30km/h nopeuksilla Eli jos tähän ja tuleviin "edustuspyöriin" yrittäs pistää riittävän tehokkaat jarrut, ilman satojen eurojen panostusta pelkästään niihin.

Jukka

[terppa]

Vaan kertokaapa kokeneemmat kokemuksia levyjarruista. Toimivuus talvella ja onko tehossa eroa kuivalla kelillä vesisateeseen verrattuna? Nykyiseen jarruun on helppo olla tyytyväinen kun ei tiedä paremmasta mutta se seuraava pyörä sitten joskus...

[jviirret]

Nojapyörässä hallintalaitteet ovat yleensä koko ajan käsillä, koska normaali ajoasento on se mukavin. Pystypyörissä -varsinkin niissä pukinsarvisissa- on joskus niin hankalia virityksiä jarrukahvoiksi, että kädet eivät ole koko ajan kahvoilla, kuten jalat polkimilla. Tuossa käsien siirrossa kahvoille ja jarrutuksen aloittamisessa menee helposti se puoli sekuntia, jolloin jalkajarru pärjääkin jo paremmin...

Ja jalat on automaattisesti aina tehokkaassa jarrutus asennossa? Ensimmäisenä nojapyöräkesänä tuli läheltä piti tilanne auton kanssa kun näin ei ollutkaan. Ei mun aivot äkkitilanteessa ainakaan tuolloin osanneet polkea 1/4 kierrosta eteenpäin ennen jarrutuksen alkamista. Ja jos jollakin osaavat, niin esim. 60r/min kadenssilla tuohon menee 0,25sekunttia aikaa, eli jarrutuksen alku siirtyykin kauemmas kuin hyvin esillä olevilla käsihallintalaitteilla.

Jukka

[Teemu Kalvas]

Näyttää olevan vanhanliiton miehiä liikkeellä, kun jalkajarrua kehutaan Taitaa suomi olla ainoita maita jossa tuota muinaisjäännettä vielä käytetään. Tehoton mutta helppo käyttää, voisi vaikka lailla kieltää vaihdepyörissä.

Lapseni, 7 v, ei mitä ilmeisemmin osaa (tai sitten ei vain halua) käyttää jalkajarrua, vaikka pyörässään onkin. Aina kaikki jarrutukset etujarrulla, soralla joskus hirvittää katsoa kun kivet vain sinkoilee, mutta sitä se kyllä tuntuu osaavan käyttää.

En ole edes agitoinut, mallia tietty on tullut näytettyä.

[Teemu Kalvas]

Vaan kertokaapa kokeneemmat kokemuksia levyjarruista. Toimivuus talvella ja onko tehossa eroa kuivalla kelillä vesisateeseen verrattuna? Nykyiseen jarruun on helppo olla tyytyväinen kun ei tiedä paremmasta mutta se seuraava pyörä sitten joskus...

Talven takia noita levyjarruja on minun talliini ruvennut kertymään. Kyllähän kauniina talvipäivänä vannejarru toimii ihan hyvin, mutta rumana ei. Jos levyt ja vanteet on täynnä suolakeittoa, ensimmäisellä pyörän kierroksella jarruja painettaessa ei tapahdu kummallakaan yhtään mitään. Seuraavalla levyjarru jarruttaakin sitten jo melko kovaa, ja kymmenen metrin jälkeen viimeistään täysillä. Siinä vaiheessa vannejarrulla saattaa juuri ja juuri alkaa tapahtua jotain.

Kesällä erot ovat - sateellakin - paljon huonommin havaittavissa.

[tavasti]

Kesällä erot ovat - sateellakin - paljon huonommin havaittavissa.

Itselleni on jo pariin kertaan kaatosateessa tunteja ajellessa käynyt ikävästi. V-jarruista palat ovat lasittuneet, tai jotain. Jokatapauksessa jarrutusteho olematon.
Palat ovat olleet Zonex-merkkiset, marketista ostetut. Yritin hankkia parempiakin, ja maastopyöräilyn erikoisliikkeessä oli samoja, vain kalliimmalla.
Molemmilla kerroilla henki säilyi sen takia, että etujarrussa oli vielä shimanon palat, ja ne pitivät edes kohtuullisesti. Jarrut ovat Deoret, ja uskoakseni käsistäni irtoaa vähintään keskiverto puristusvoima. Liikkeelle lähdettäessä jarrut toimivat ok, ja oli vasta säädetty.

Aiemmin olen ollut sitä mieltä, että ihan hyvin mitkä vaan vannejarrut riittävät, vaan en ole enää. Tietysti joku voi tulla sanomaan, että korjaantuu palalla hiekkapaperia. Jep, korjaantuu, vaan ei auta kun pitkässä alamäessä pitäisi saada vauhtia hillittyä.

Tilaisin saksasta taakse hifimpää jarrupalaa, ja eteen levyjarrut.

Nopeusmittari on rikki, nyt en pääse testaamaan jarrutusmatkoja.

[optimistx]

Jos pyörässä on vaihteet, jarruja pitää olla kaksi, riippumatta siitä että onko pyörässä jalkajarrut vai ei. Niin sanoo laki ...

Eikös laki sano hieman toisin:
". Polkupyörässä tulee olla ainakin yksi tehokas jarrulaite. Tavaran tai useamman kuin yhden henkilön kuljetukseen tarkoitetussa polkupyörässä, perävaunulla varustetussa polkupyörässä ja polkupyörässä, jossa on enemmän kuin kaksi vaihdetta, tulee kuitenkin olla kaksi erillistä tehokasta jarrulaitetta.

1. Jarrulaitteiden jarrutustehon ja lujuuden tulee täyttää standardin SFS 5200 tai ISO 4210 jarruja koskevat vaatimukset." "
   (korostus minun).

Polkupyörän jarrujen tehokkudesta on standardi SFS-En 14764, jota Matti Pesonen on lainannut 17.04.2007 keskustelupalstalle
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/arch ... 26815.html , josta lainausta:
"Tuon SFS 5200:n paperiversio on mulla tuossa pöydällä. Se on KUMOTTU 2006-06-26! Uusittu standardi kaupunki- ja retkipyöristä on nimeltään SFS-EN 14764. Maastopyöristä (14766) ja kilpapyöristä (14781) on sitten omat standardinsa. Jos jotakuta oikeasti kiinnostaa vielä tarkemmin, niin voi kysellä pm:llä. Tekstiä on ihan pirusti, mutta ei fikseistä.

Kaupunkipolkupyörän jarruista:

Käsijarruvivussa on 40 mm alue etäisyydellä 25 mm tai enemmän jarruvivun päästä. Tästä kohden painalletaan testissä.

Testi tehdään valmiiksi kootulle polkupyörälle, jonka jarrut on säädetty oikeaan asentoon ja istuimella on kuljettaja tai vastaava
massa. Polkupyörän ja kuljettajan (tai vastaavan massan) yhteisen massan on oltava 100 kg.

4.6.7 Jalkajarru
4.6.7.1 Yleistä
Jarrutus suoritetaan kuljettajan jalkavoimalla, joka kohdistetaan polkimeen käyttövoimaa vastaan kohtisuorassa suunnassa.
Jarrumekanismin on toimittava voimansiirtojärjestelmän asennosta tai säädöstä riippumatta. Ajoasennon ja jarrutusasennon
välinen poljinkammen kulman muutos saa olla enintään 60°.
Mittaus on tehtävä pitämällä poljinta jokaisessa asennossa poljinvoimalla, jonka suuruus on vähintään 250 N. Voimaa on
ylläpidettävä jokaisessa asennossa vähintään 1 min ajan.

4.6.7.3 Lujuustesti – Testimenetelmä
Testi tehdään valmiiksi kootulle polkupyörälle. Kun on varmistettu, että jarrujärjestelmä on säädetty oikein ja että poljinkammet
ovat vaakasuorassa asennossa, kohdistetaan pystysuora alaspäin vaikuttava voima vasemmanpuoleisen
polkimen akselin keskikohtaan. Voimaa kasvatetaan asteittain arvoon 1500 N, jossa sitä ylläpidetään 1 min ajan.

4.6.8 Jarrutusteho
4.6.8.1 Yleistä
Jarrutusteho määritellään pysähtymismatkan avulla (jarrutusmatka). Kaksi testimenetelmää on määritelty ja kokemus on
osoittanut, että kumpikin menetelmä on sopiva ja kumpaakin voidaan käyttää.
Yksi testimenetelmä on koeajoradalla tehtävä testi, jossa jarrutusmatka mitataan välittömästi, jolloin jarrujen progressiivinen
käyttäytyminen on itsestään selvää.
Vaihtoehtoinen testimenetelmä on testauskoneella tehtävä testi, jossa jarrutusvoima mitataan, ja sen perusteella lasketaan
jarrutusmatka. Jarrun progressiivinen käyttäytyminen määritetään lineaarisuusmittauksilla. Lopuksi tehdään koeajoradalla
testi, jolla tarkistetaan polkupyörän rauhallinen ja turvallinen pysähtyminen.
Käytetystä testimenetelmästä riippumatta kohtien 4.8.6.2 ja 4.6.8.3 vaatimukset on täytettävä.

Jarrutusmatka (j):

Olosuhteet kuiva (k) tai märkä (m)
Nopeus 25 km/h tai 16 km/h

k 25, molemmat jarrut, j = 7 m
k 25, vain takajarru, j = 15 m
m 16, molemmat jarrut, j = 5 m
m 16, vain takajarru, j = 10 m

Maastopyörälle samat j:t järjestyksessä 6, 10, 5, 10.
Kilpapyörälle samat j:t järjestyksessä 6, 12, 5, 10.

Polkupyörän on pysähtyessään käyttäydyttävä rauhallisesti ja tuvallisesti ja sen otettava huomioon polkupyörän tarkoitettu
käyttö sekä polkupyörän todennäköisen käyttäjän kykenevyys.
(i) Koeajoradalla tehtävässä testissä turvallisen pysähtymisen tunnusmerkit on määritelty niin, että pysähtyminen tapahtuu
vaadituilla matkoilla ilman seuraavien tilanteiden esiintymistä:
a) lisääntynyt tärinä
b) eturenkaan lukkiutuminen
c) polkupyörän kaatuminen (takapyörän hallitsematon kohoaminen)
d) polkupyörän hallinnan menetys
e) voimakas sivuluisu, jonka takia kuljettajan on laitettava jalka maahan polkupyörän hallinnan uudelleen palauttamiseksi.
Joillakin jarrutyypeillä ei ole mahdollista estää täysin takapyörän sivuluisua jarrutuksen aikana; tämä sallitaan edellyttäen,
että se ei johda kohtien b) tai e) mukaisiin tilanteisiin.

Koeajorata:
Radan pinnan on oltava kovaa materiaalia, betonia tai sileää asfalttia, jossa ei ole irtonaista hiekkaa tai soraa. Kuivan
pinnan ja polkupyörän renkaan välisen kitkakertoimen arvon on oltava vähintään 0,75.
Testin alkaessa radan on oltava olennaisilta osiltaan kuiva. Kohdan 4.6.8.5.1.6 mukaisia vaatimuksia testattaessa radan
on pysyttävä kuivana testien suorittamisen aikana.
Tuulen nopeus ei saa olla yli 3 m/s testien suorittamisen aikana."

---

Wikipedia kuvaa etu- ja takajarrutuksen eroja
http://en.wikipedia.org/wiki/Bicycle_an ... e_dynamics
kohdassa "Stability" on esitetty jarrutuksen yhteydessä esiintyviä voimia ja momentteja. Jotta voitaisiin päätellä esim. eteenpäin keikahtamisen riskiä, niin pitäisi tietää pyörän akseliväli, koko yhdistelmän painopisteen korkeus tiestä ja vaakasuora etäisyys etuakselista (kun ollaan vaakasuoralla tiellä). Jyrkässä alamäessä keikahtamisriski voi olla vielä paljon pahempi.

Näyttäisi tuon perusteella siltä, että jviirretin 100 km/h alamäkiajossa pitäisi ottaa vakavasti huomioon nuo seikat eikä pelkästään jarrujen merkki tms. Jori on asian ytimessä. Palannen laskelmiin vielä mahdollisin kuvin (ellei Jori tai joku muu ennätä ensin.. )

[jviirret]

Näyttäisi tuon perusteella siltä, että jviirretin 100 km/h alamäkiajossa pitäisi ottaa vakavasti huomioon nuo seikat eikä pelkästään jarrujen merkki tms.

Miten jarruja voi verrata keskenään jos ei merkkiä mainita? Jalkajarrujakin on usealta valmistajalta ja usean tehoisia. Jos hyvät sellaiset haluaa niin jotakinhan sinun pitää kaupassa osata sanoa muutakin kuin "jalkajarru". En siis tarkoita sitä että ostaisin merkin perusteella ja että joku merkki olisi automaattisesti muita parempi, mutta mitä merkitystä koko testillä on jos kukaan ei kerro minkälaisella jarrulla tulos on saavutettu? Helpoin sanoa merkki ja speksit niin kiinnostuneet voi googlella hakea tarkempia tietoja.

Jukka