Nebulus kirjoitti:
Jos pyörässä on vaihteet, jarruja pitää olla kaksi, riippumatta siitä että onko pyörässä jalkajarrut vai ei. Niin sanoo laki ...
Eikös laki sano hieman toisin:
". Polkupyörässä tulee olla ainakin yksi tehokas jarrulaite. Tavaran tai useamman kuin yhden henkilön kuljetukseen tarkoitetussa polkupyörässä, perävaunulla varustetussa polkupyörässä ja polkupyörässä, jossa on enemmän kuin kaksi vaihdetta, tulee kuitenkin olla kaksi erillistä tehokasta jarrulaitetta.
- Jarrulaitteiden jarrutustehon ja lujuuden tulee täyttää standardin SFS 5200 tai ISO 4210 jarruja koskevat vaatimukset." "
(korostus minun).
Polkupyörän jarrujen tehokkudesta on standardi SFS-En 14764, jota Matti Pesonen on lainannut 17.04.2007 keskustelupalstalle
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/arch ... 26815.html , josta lainausta:
"Tuon SFS 5200:n paperiversio on mulla tuossa pöydällä. Se on KUMOTTU 2006-06-26! Uusittu standardi kaupunki- ja retkipyöristä on nimeltään SFS-EN 14764. Maastopyöristä (14766) ja kilpapyöristä (14781) on sitten omat standardinsa. Jos jotakuta oikeasti kiinnostaa vielä tarkemmin, niin voi kysellä pm:llä. Tekstiä on ihan pirusti, mutta ei fikseistä.
Kaupunkipolkupyörän jarruista:
Käsijarruvivussa on 40 mm alue etäisyydellä 25 mm tai enemmän jarruvivun päästä. Tästä kohden painalletaan testissä.
Testi tehdään valmiiksi kootulle polkupyörälle, jonka jarrut on säädetty oikeaan asentoon ja istuimella on kuljettaja tai vastaava
massa. Polkupyörän ja kuljettajan (tai vastaavan massan) yhteisen massan on oltava 100 kg.
4.6.7 Jalkajarru
4.6.7.1 Yleistä
Jarrutus suoritetaan kuljettajan jalkavoimalla, joka kohdistetaan polkimeen käyttövoimaa vastaan kohtisuorassa suunnassa.
Jarrumekanismin on toimittava voimansiirtojärjestelmän asennosta tai säädöstä riippumatta. Ajoasennon ja jarrutusasennon
välinen poljinkammen kulman muutos saa olla enintään 60°.
Mittaus on tehtävä pitämällä poljinta jokaisessa asennossa poljinvoimalla, jonka suuruus on vähintään 250 N. Voimaa on
ylläpidettävä jokaisessa asennossa vähintään 1 min ajan.
4.6.7.3 Lujuustesti – Testimenetelmä
Testi tehdään valmiiksi kootulle polkupyörälle. Kun on varmistettu, että jarrujärjestelmä on säädetty oikein ja että poljinkammet
ovat vaakasuorassa asennossa, kohdistetaan pystysuora alaspäin vaikuttava voima vasemmanpuoleisen
polkimen akselin keskikohtaan. Voimaa kasvatetaan asteittain arvoon 1500 N, jossa sitä ylläpidetään 1 min ajan.
4.6.8 Jarrutusteho
4.6.8.1 Yleistä
Jarrutusteho määritellään pysähtymismatkan avulla (jarrutusmatka). Kaksi testimenetelmää on määritelty ja kokemus on
osoittanut, että kumpikin menetelmä on sopiva ja kumpaakin voidaan käyttää.
Yksi testimenetelmä on koeajoradalla tehtävä testi, jossa jarrutusmatka mitataan välittömästi, jolloin jarrujen progressiivinen
käyttäytyminen on itsestään selvää.
Vaihtoehtoinen testimenetelmä on testauskoneella tehtävä testi, jossa jarrutusvoima mitataan, ja sen perusteella lasketaan
jarrutusmatka. Jarrun progressiivinen käyttäytyminen määritetään lineaarisuusmittauksilla. Lopuksi tehdään koeajoradalla
testi, jolla tarkistetaan polkupyörän rauhallinen ja turvallinen pysähtyminen.
Käytetystä testimenetelmästä riippumatta kohtien 4.8.6.2 ja 4.6.8.3 vaatimukset on täytettävä.
Jarrutusmatka (j):
Olosuhteet kuiva (k) tai märkä (m)
Nopeus 25 km/h tai 16 km/h
k 25, molemmat jarrut, j = 7 m
k 25, vain takajarru, j = 15 m
m 16, molemmat jarrut, j = 5 m
m 16, vain takajarru, j = 10 m
Maastopyörälle samat j:t järjestyksessä 6, 10, 5, 10.
Kilpapyörälle samat j:t järjestyksessä 6, 12, 5, 10.
Polkupyörän on pysähtyessään käyttäydyttävä rauhallisesti ja tuvallisesti ja sen otettava huomioon polkupyörän tarkoitettu
käyttö sekä polkupyörän todennäköisen käyttäjän kykenevyys.
(i) Koeajoradalla tehtävässä testissä turvallisen pysähtymisen tunnusmerkit on määritelty niin, että pysähtyminen tapahtuu
vaadituilla matkoilla ilman seuraavien tilanteiden esiintymistä:
a) lisääntynyt tärinä
b) eturenkaan lukkiutuminen
c) polkupyörän kaatuminen (takapyörän hallitsematon kohoaminen)
d) polkupyörän hallinnan menetys
e) voimakas sivuluisu, jonka takia kuljettajan on laitettava jalka maahan polkupyörän hallinnan uudelleen palauttamiseksi.
Joillakin jarrutyypeillä ei ole mahdollista estää täysin takapyörän sivuluisua jarrutuksen aikana; tämä sallitaan edellyttäen,
että se ei johda kohtien b) tai e) mukaisiin tilanteisiin.
Koeajorata:
Radan pinnan on oltava kovaa materiaalia, betonia tai sileää asfalttia, jossa ei ole irtonaista hiekkaa tai soraa. Kuivan
pinnan ja polkupyörän renkaan välisen kitkakertoimen arvon on oltava vähintään 0,75.
Testin alkaessa radan on oltava olennaisilta osiltaan kuiva. Kohdan 4.6.8.5.1.6 mukaisia vaatimuksia testattaessa radan
on pysyttävä kuivana testien suorittamisen aikana.
Tuulen nopeus ei saa olla yli 3 m/s testien suorittamisen aikana."
Wikipedia kuvaa etu- ja takajarrutuksen eroja
http://en.wikipedia.org/wiki/Bicycle_an ... e_dynamics
kohdassa "Stability" on esitetty jarrutuksen yhteydessä esiintyviä voimia ja momentteja. Jotta voitaisiin päätellä esim. eteenpäin keikahtamisen riskiä, niin pitäisi tietää pyörän akseliväli, koko yhdistelmän painopisteen korkeus tiestä ja vaakasuora etäisyys etuakselista (kun ollaan vaakasuoralla tiellä). Jyrkässä alamäessä keikahtamisriski voi olla vielä paljon pahempi.
Näyttäisi tuon perusteella siltä, että jviirretin 100 km/h alamäkiajossa pitäisi ottaa vakavasti huomioon nuo seikat eikä pelkästään jarrujen merkki tms. Jori on asian ytimessä. Palannen laskelmiin vielä mahdollisin kuvin (ellei Jori tai joku muu ennätä ensin..
)