Pitäisi olla selvästi leveämmät renkaat kuin nuo n. 50 milliset, että kelluttaisi. Ja/tai vähemmän painoa, ja mielellään vielä enempi vauhtiakin 
.
Isoa kosketuspinta-alaa (tai siis pientä pintapainetta) vaaditaan lumen ja renkaiden välillä, että kantaa lumen päällä, edes jotenkuten.
Lumen koostumus vaikuttaa tähän paljon ja etenemiseen ylipäätään.
Polkumiehen kysymykseen, auttaako vauhti pienentämään vierintävastusta. Kyllä se auttaa, mutta kovin vähän. Lumen tiheys on vain kymmenys vedestä, eikä moottorikelkan 400 mm telamattokaan kanna kuin äärimmäisellä vauhdilla. Kun tätä vertaa 50 mm renkaaseen voi päätellä, miten paljon vauhtia pitäisi olla, että jotain merkittävää tapahtuisi.
Edellinen tarkastelu perustui lumen dynaamiseen malliin ja toimii tilanteessa, jossa lumi on pehmeää puuterilunta, eikä hiutaleet kiinni toisissaan . Vanhassa lumessa vastusvoimia dominoi tilanne, jossa lumen kiteet sulautuvat toisiinsa ja muodostavat suurempia rakeita. Tällaisen murtuminen on sitten vielä pykälää hankalammin selvitettävä, eikä murtumisenergian suuruus ole sekään itsestään selvä edes siltä osin, viekö murtuma enemmän vai vähemmän energiaa kun se tehdään nopeammin.
Pahoja kysymyksiä esität. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
En nyt oikein keksinyt, minne tämän säilöisin, joten lisään tänne, kun täällä on muutenkin ranskalaistyyppistä suunnittelua ja 3D-printtailua. Tällaisen 1CV jälkeläisen ovat tehneet Ranskassa.
Tässä videolla lyhyt esittely linkin kohdasta eteen päin. https://youtu.be/ZgOvgc3vFzA?t=87
Tässä pidempi projektin esittely. https://www.youtube.com/watch?v=6pvfuFFDLzc
Projektin nimellä löytyy sitten lisää. Tässä esimerkki, jossa näkyy vilahduksena mm. ohjauksen erikoinen järjestely.
Tässä vielä Midipile nimellä valmiiksi tehty haku Youtubesta. https://www.youtube.com/results?search_query=Midipile
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Tuommoisten(kin) vekottimien lisääntymistä tässä on odoteltu...
Kiitos Jori linkeistä!
Pakkasjakso tuli ja meni. Nahkeasti rullasi kinneri elohopean laskiessa 20 pakkasasteen kylmemmälle puolelle. Näkyi kulutuksessa, paikoin sähkö hupeni akusta kuin kunnon lumihangessa ajettaessa.
Alla kuvaajassa ajojen keskinopeudet punaisina pampuloina, ja sähkönkulutus sinisinä.
Se on se lumen narina, joka vastustaa kulkua ja syö sähköä.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Nii i. Narina on aika raskasta. 
Lienee kuitenkin voiteluaineiden ja kumien viakositeetillä oma sijansa raskauden saralla. Entinen työkaveri kehui aikanaan käyttävänsä talvipakkasilla täyssynteettistä rasvaa ketjun voiteluaineena ja kehui pyörän keveyttä verrattuna normiöljyyn. 
Mistäs me kekkastaan täyssynteettiset renkaat, mitkä pysyy notkeana läpi vuoden.. Ja sit sellasta luntakin tietty olis hyvä olla!
Tässähän oli se yksipuoleisen kiinnityksen napamoottori. Paljonko siinä on rajoittamattomat kierrokset, eli kuinka lujaa teoriassa kulkee ilman ajovastuksia?
Renkaat yksi selkeä syy, kun myös lumettomassa/jäisessä ajourassakin huomasi etenkin alamäessä selvän eron. Eikä ollut siinä vaiheessa kerennyt vielä napavaihde jäähtymään. Kotona 1CV lämpimässä tallissa, työmaan pihassa taivasalla. Eli vasta vain paluumatkalla koko värkki kauttaaltaan kohmeessa.
Rengasmaailmassa luonnonkumi on kyllä se talvirenkaisiin paras kumilaatu, ainakin kulutuspinnoissa käytetyt synteettiset laadut tahtovat jäykistyä ensin.
Vilijami kirjoitti:Tässähän oli se yksipuoleisen kiinnityksen napamoottori. Paljonko siinä on rajoittamattomat kierrokset, eli kuinka lujaa teoriassa kulkee ilman ajovastuksia?
Olikohan tuo jotain 30 km/h luokkaa... Alamäessä watti/virtamittari näyttää negatiivista viimeistään vähän tuon kolmenkympin jälkeen, ja jarrutus alkaa tehostua jyrkästi jo selvästi ennen neljääkymppiä. Nopeudenrajoitin 
.
tm kirjoitti: ↑10 Tammi 2024, 16:59Vilijami kirjoitti:Tässähän oli se yksipuoleisen kiinnityksen napamoottori. Paljonko siinä on rajoittamattomat kierrokset, eli kuinka lujaa teoriassa kulkee ilman ajovastuksia?
Olikohan tuo jotain 30 km/h luokkaa... Alamäessä watti/virtamittari näyttää negatiivista viimeistään vähän tuon kolmenkympin jälkeen, ja jarrutus alkaa tehostua jyrkästi jo selvästi ennen neljääkymppiä. Nopeudenrajoitin
Joo, ku on koko ajan vahvistunut käsitys siitä, että vaihteisto oiskin aika tärkeä sähkömoottorinkin kanssa. Ei ehkä yhtä tärkeä kuin polttiksessa, mutta varsinkin sähkönsäästömielessä on. Vaikka meille uskotellaan, että vaihteisto on sähkömoottorin kans turha, niin ei siitä -voima kertaa voimanvarsi- fysiikasta pääse eroon millään. Raskaammalla välityksellä voimaa tarvii enemmän kuin kevyellä.
Muistui just nyt tätä kirjoittaessa mieleen keskustelu entisen työkaverini kanssa, joka muunsi (Bobby Ewing) Mercedeksen sähköautoksi noin 20 vuotta sitten. Vaihteisto vaikutti kaupunkiajossa enemmän akun kestoon kuin jarrutusregenerointi.
Tämä jorin moneen kertaan linkkaama kuva kertoo samaa.
Sähkömoottorin pitäisi antaa laulaa melkein täysillä (90%) kierroksilla koko ajan.
Polkumies kirjoitti:Mikä on yleisesti ottaen mielipiteesi siitä CVT-navasta? Vaihtuuko vaihde polkiessa vai kuinka paljon pitää hellittää? Riittääkö vaihdeskaala?
Ollut oikein passeli tuollaiseen polkuavusteiseen sähköpyörään... eli kun polkeminen ei ole pääasiallinen eteenpäin vievä voima, niin tuommoinen vähän huonommallakin hyötysuhteella varustettu vaihdenapa toimii.
Portaattomuudesta olen tykännyt, saa poljinkierrokset juuri sellaisiksi kuin kulloinkin haluaa. Vaihde vaihtuu polkiessa, mutta pyörän luonteesta johtuen sillä ei ole tarvinnut punnertaa ylämäkiä otsasuonet pullistellen ja samalla yrittää vääntää vaihdevipua (kiertovaihtajaa) kovan vääntömomentin alla.
Tällä hetkellä (nykyvälityksillä) välitysalueen yläpää jää hukkaan eli on tarpeeton. Välitystä voisi lyhentää, jolloin saisi alapäähän lisää skaalaa. Mutta tälle olisi meikäläisen ajoreiteillä tarvetta lähinnä vain silloin, jos akku pääsee tyhjentymään, eli puhtaasti luomukäyttöön (=harvinaista). Siispä olen tyytynyt nykytilanteeseen.
