Kertakaikkisen loistava tapahtuma!
Lauantaina pienet ajelut, ja siinä hang around jutustelut. Omiin tuloksiin olin oikein tyytyväinen, vaikka tunnin ajoon ei viitsinyt kaikkea ladata ettei ole jalat kipeänä seuraavana aamuna.
Alisniemessä poikkesin pikaisesti tunnin löylyttelemässä, loistava sauna! Jusa puheli saunan lauteilla, että ultra-maratoonareitten sykeohje on 180 miinus ikä.
Sunnuntaina sitten ne oikeat ajelut. Alussa kokeilin tuolla ohjeella, mutta en oikein uskonut siihen että kuntoni riittäisi ajaa 140 sykkeellä koko päivän, joten tiputin tuonne 125-135 välille.
Ajellessa oli mukava jutella milloin kenenkin kanssa, tosin kärkipään hurjista pw taisi olla ainoa joka hitaampien matkaan malttoi jäädä juttelemaan. Paikoin vastatuuli suoralla oli melkoinen, ja tuntui ettei siinä suoralla meinannut päästä mihinkään.
9 tunnin kohdalla oli itsellä 185 km ajettuna, ja siitä tuli vielä ajeltua jonkun mukana 15 km lisää, kun alkoi tulla jotenkin huono olo. Kävin syömässä kolmannen kerran, ja pidin vähän enemmän taukoa.
Lähdin ajelemaan hissukseen, ja totesin että Kauhajoen mies Hillshead oli saanut menovaihteen päälle, ja ajoi kovempaa kuin aiemmin. Jäin välillä jälkeen, mutta päädyin samaan matkaan taas vauhtiin päästyäni. Siinä puheltiin mitähän sitä saa ajettua kasaan. Aika oli jotain tyyliin 1:55 tai 1:50 jäljellä, mittarissa 211 km. Mietin ääneen '240 km pitäis tulla kevyesti, saiskohan 250'. Terppa pyyhkäisi ohi, ehkä sadannen kerran, ja vierestä kuului leveällä eteläpohojalaasella 'notta tuosa sulle olis siihen hyvä peesi'. Hullua ei tarvinnut yllyttää, ja lähdin terpan perään kun oli jo selvästi vähän hidastunut. Kohta rinnalla oli pw, jonka kanssa terppa jätettiin. Kävin Tepolle heittämässä tehtävän laskea paljonko minun mittariini pitäisi ajaa että olisi 250 km todellista matkaa. Vastausta odotellessa ajoin kiinni jo jäähdyttelemässä olevan eemelin, joka aikoi ajaa tasan 300, ja lopettaa siihen. Pienellä huulenheitolla sain eemelin lopun kirittäjäksi itselleni. Teppo laski, että mittariini pitää ajaa 260 että todellista tulee 250. Matkaan tuli 10 km nokkiin, vauhti tappiin. Samalla taivas aukeni, ja tuli kunnon jäähdytyskin.
Eemelin kanssa vedettiin rinnakkain puolisen tuntia sellaista vauhtia mihin minä kykenin (syke noin 155), ja sitten alettiin laskeskella, että vähän kärsii löysätä ja silti ehtii. 145-150 sykkeillä vedettiin lähelle loppua, jossa viimeisenä 10 minuutin pätkänä ajettiin 4 km jäähdyttely, ettei turhaan saa itseään kipeäksi.
Henkilökohtainen vauhdinjako meni ihan päin seiniä, loppukiristä huolimatta voimia olisi ollut jäljellä. Ensi vuonna uusiksi, kovemmalla tempolla.
Suuret kiitokset järjestäjille loistavasta tapahtumasta, ja kiitokset osallistujille mukavasta seurasta & kirityksestä. Eemelille erityiskiitos lopun kirityksestä, vaikka näytti siltä että eihän tuo ollut sinun kunnollasi mikään juttu. No, saitpa ensimmäisen sijan kun lähdit pöhlölle jänikseksi, sillä tasan 300 mittariin tuloksella olisit jäänyt 2 tai 3 sijalle.