Pinnanpituuden laskeminen

[Nojanalle]

Olen tässä puolipäivää tapellut sanakirjan ja DT:n pinnalaskurin kansa. Tulin tässä tulokseen voisiko joku auttaa tällästä huonoa kielitaidotonta. Että saisin tähän selvyyttä. Kun kyselevät kaikkee .
Oma takakiekko olisi Mavikin EX 325 DIS 32 reikänen .
Napa olisi GT:n 32 reikänen ja rateekiset mitat. Leveys 110 (kyseessä on etuveto pyörä).
Vasen laippa keskikohtaan 22mm
Oikea laippa keskikohtaan 32mm
Laippojen halkaisia 68 pinnanreijistä mitattuna.
Pinnan vahvuus 2.5mm.
No noita tietoja olen tuonne yrittänyt työneskellä , mutta jostain syystä ei olla päästy yhteen ymmärrykseen.
Niin tuon vanteen sisähalkaisia on 530mm noin metriitalla mitattuna.
Joku voisi varmaan laatia taulukon näistä itotuksessa tarvittavissa Englannin kielisistä niistä , kun tuolla noraalilla koulupohjalla ei pärjää. Vai onkohan tässä papparan viellä opeteltava tuo tekninen Englanti.
Niin täm pinnataan KOLMERISTIIN kai sekin tässä tarvitaan kun haluisi tietää että minkä pituset nuo pinnat pitäs olla.

[GodTdd]

linkki sivulle, jonka kanssa olet tapellut, olisi poikaa

[Nojanalle]

Löytyy tuolta DT pinnalaskuri > http://www.dtswiss.com/SpokesCalc/Calculator.aspx -pastori

[Nojanalle]

http://www.dtswiss.com/SpokesCalc/Calculator.aspx Täältä se pitäs löytyy. Tästä kun pystys luomaan Suomenkielisen ohjeen. Niin sen vois varmaan liittää sinne Vimeoon tai mikä se nyt oli.
Näkyjään ehti Pastorikin sen jo laittaa.

[Wacky]

Tässä olis vielä parempi laskuri, koska sieltä löytyy valmiita mittoja monille navoille ja vanteille. Sivulla on myös linkit ohjesivuille jos en väärin muista, tosin ne ohjeet on lontoon murteella mutta niistä voi saada paremmin selvää koska ne on aika hyvin kuvien kanssa selitetty.

[Nojanalle]

Helpo on tämä Lontoon murteellinen. Mutta kun syötti kaikki tiedot niin ei se ruvennut kyllä laskemaan. Enpä tierä mistä se minun koneelle vikuroi.

[mhelander]

Minä olen lopulta onnistuneesti saanut laskettua DT-Swiss laskurilla pinnat itselleni. DT-Swiss laskuriin pitää mennä tuota "etukautta" jotta saa kielen Englanniksi jota edes jotenkin ymmärtää...

Tässä noita suomennuksia:

• Rim : vanne

• - Diameter / ERD : sisäkehän halkaisija (esim. 700c tuubivanteella 616 mm)

• - Weight (g) : paino

• Hub : napa

• - Pitch circle diameter le. : laipan pinnakehän halkaisija, le. == vasen ri. == oikea

• - Flange distance le. : laipan etäisyys navan akselin keskipisteestä

• - Ø of spoke hole : pinnareiän halkaisija laipassa

• - Weight (g) : paino

• Spokes : pinnat (siis tyypin valinta)

• - No. of spokes : pinnojen lukumäärä

• - No. of intersections le. : monenko pinnan yli menevee pinna ristiin

• Nipple : nippa (senkin voi valita mutta todennäköisesti ei kun verkkokaupasta tilaa)

• Spoke length : pinnan pituus (precise = tarkka, rounded = pyöristetty korjausten kera).

• Weight : paino (front = etu, rear = taka, total = molemmat)

Jospa noista on apuja...

[Nojanalle]

Ensinnä tämä Suomalainen kaunis sana: KIITOS PALJON.Pinnan mitoiksi sain vas. 225 ja oik. 226 ja tilaus täytyy tehdä valmistajalle tuonne Symoticissille. Kun kaupan hyllyltä ei noita 2.5 löydy. Pojat tekee siellä hyviä pinnoa ja työ sit maahamme. Täytyy tilata tuota pitempää , kun milli ei merkitse tässä mitään. Tässä viellä yksi netti osoite:http://www.symotic.com/ jos jotain kiinostaa.

[jori]

Onko varmasti vasen ja oikea puoli oikein päin. Eikös oikea puoli pitäisi olla lyhyempi, kun laippojen halkaisijat ovat samat ja puolauksen tyyppi sama molemmin puolin (kolme ristiin).
Nipple : nippeli

[mhelander]

Onko varmasti vasen ja oikea puoli oikein päin. Eikös oikea puoli pitäisi olla lyhyempi, kun laippojen halkaisijat ovat samat ja puolauksen tyyppi sama molemmin puolin (kolme ristiin).
Nipple : nippeli

Ehkä parempi käyttää termejä vetävä ja ei-vetävä puoli (Englanniksi Driving Side tai DS ja Non- eli NDS).

Ja yleensä, jos vanne ei ole nk offset-tyyppiä, on vetävän puolen pinnat lyhyempiä. Olisi toki parempi jos vanne olisi mahdollisimman keskellä navan laippoja; näin kokonaisuus olisi mahdollisimman luja. Mutta ei sillä nojakeissa juuri merkitystä ole... ei tule taittoa kun ei korkealla poljeta tai putkelta runtata.

Näin tästä on tuore muistikuva kun sain eilen paikalliselta pyöräkauppiaalta lahjoitusnavan (vanne paskana, oli menossa kaatikselle) johon puolasin vanhoilla 2mm pinnoilla 1989 Bianchi:n 19mm:n avovanteen. Vetävän puolen pinnat oli noin 3mm lyhyempiä ja kun vedin pinnat about yhtä tiukalle (jengat nippa-nappa nipan sisään piiloon) tuli vanne keskelle.

Tässä siis olen rakentelemassa kolmatta Shimano 8-10 -vaihteista takaratasta kun kaksi muuta ovat tuubivanteella ja toinen hiilikuituinen jossa teipillä kisatuubi paikallaan, siihen ei viitsi talvituubia vaihtaa eikä kehtaa tappajasorassa kurvailla. Tämä siis 100% täydellinen kierrätysratas vain gummi piti ostaa (Joku Schwalbe 23-25 millinen kuvioitu valkokylkinen johon sopiva sisärengas, 25 egee sai kauppias kuitenkin).

[Nojanalle]

Kyllä pitäs olla. Napa on 110mm ja siihen haettu keskipiste ja siittä mitattu vasemmalle 22.5 ja oikealle 32.0 . Niin eiköhän nuo oikein ole. Kyseessä on takapyörä , mutta napa on etu . Kun veto on eressä. Että sekotetaan sit kunolla . Onko etuvetosen pyörän etuvetonapa , vai etuvetotakanapa. Vai takanapa etuvedossa .
Tässä kävi näin että kun Mavikkin vanne on holkitettu joutuu valitsemaan ohuemman pinnan kun nuo nippelit ei mahdu muuten läpi. Maksimi pinna vahvuudeltaan on 2.34 . Jos ei poista holkeja ja sit vain taivas on rajana . Paitsi todennäköisesti vanne ei kestä sen jälkeen.
Niin taisi Jorilta mennä käsitys sekaisin navan luonteesta . Sekä pyörän vetotavasta.

[mhelander]

Ja yleensä, jos vanne ei ole nk offset-tyyppiä, on vetävän puolen pinnat lyhyempiä. Olisi toki parempi jos vanne olisi mahdollisimman keskellä navan laippoja; näin kokonaisuus olisi mahdollisimman luja. Mutta ei sillä nojakeissa juuri merkitystä ole... ei tule taittoa kun ei korkealla poljeta tai putkelta runtata.

Vielä tuosta lujuudesta, ratashan on mahdollisimman luja jos siinä on jäykkä profiilivanne (kuten tuo minun kiinan ihme 60mm hiilarivanne) ja tukevilla laipoilla oleva napa josta radiaalisti puolatut pinnat. Tämä kokonaisuus on mahdollisimman kevyt, jäykkä ja jos vielä vanne on navan laippojen keskellä niin sitä parempi.

Radiaali puolaus ei sovi vetävään rattaaseen, tai sellaiseen jossa on napa- tai levyjarru. Silloin ainakin toisen puolen pinnojen pitää olla ristiin puolattu. Näitä valmiita kaupan rattaita löytyy setteinä joissa esimerkiksi edessä on radiaalisti 16 pinnaa, ja takana 24. Takana toisesta laipasta lähtee 8 pinnaa radiaalisti ja toisesta yhden yli ristiin.

Itse kokeilin tuota jälkimmäistä ja vielä säädettynä siten että vetävä puoli oli radiaali siten että pinna tuli navan laipan ulkokautta ulos vanteelle, ja ei-vetävä puoli oli kahden yli ristiin. Ratas toki toimi mutta pinnojen pituuden laskeskelun sekoilussa tuli toiselle puolelle mustat pinnat ja toiselle rosteriset. Rihtaus oli työläämpää mutta hyvin pysyi suorana.

Sen verran jäi tuo värivirhe harmittamaan ja ajattelin pitkän päälle että Hope-napa oli sen verran arvokas ettei huvita särkeä sitä joten tilasin toisen puolisetin pinnoja vetävälle puolelle mustina ja nyt ratas on siis kahden yli ristiin puolattu molemmin puolin. Käytin 2.0/1.8 DT-Swiss Competition pinnoja joissa alumiiniset nipat.

Myös rattaan lujuutta kannattaa parantaa ohennetuilla pinnoilla. Pinna kun harvoin katkeaa keskeltä ja ohennetut on päistään samanlaisia kuin yhta vahvuutta olevat. Ohennettu pinna kuitenkin joustaa/venyy enemmän kuin ohentamaton joten sillä voi pinnat vetää kireämmälle jolla lujuus on maksimissaan kuitenkin pinnoitus joustaa iskuissa ja taitossa kuten löysemmälle vedetty ohentamaton pinnoitus.

Ja onhan noi keveämpiäkin, olisin ottanut Revolution -pinnat mutta sopivaa pituutta ei (verkko-) kaupoista ollut tyrkyllä. Olisin ottanut kotimaiset, jopa titaaniset, jos olisivat toimittaneet.

Mitä tulee vanteiden käyttöön, kannattaa aina käyttää 30-40 mm syvää profiilivannetta jos sellaisen vain saa. Jos ajetaan 25+ km/h nopeuksia vanteen korkeampi paino on helposti kompensoitu sen pienemmällä ilmanvastuksella. Samoin voidaan käyttää pienempää pinnamäärää joka pienentää vastusta entisestään.

Jos taas käyttää "lepsuja" tuubi- tai avovanteita, kuten minä (=vanhaa kierrätyskamaa), niin kannattaa käyttää noita ohennettuja pinnoja, vähintään kolmen yli ristiin, ja nehän on 36-pinnaisia. Minulla on Arc en Ciel spagettivanteita kaksi "kisakäytössä" ja hyvin pelaavat 2.0/1.5 DT-Swiss Revolution pinnoilla. Ja ovat mun keveimmät rattaat !

[mhelander]

Kyllä pitäs olla. Napa on 110mm ja siihen haettu keskipiste ja siittä mitattu vasemmalle 22.5 ja oikealle 32.0 . Niin eiköhän nuo oikein ole. Kyseessä on takapyörä , mutta napa on etu . Kun veto on eressä. Että sekotetaan sit kunolla . Onko etuvetosen pyörän etuvetonapa , vai etuvetotakanapa. Vai takanapa etuvedossa .

Siis etupyörästä saa takarattaan takahaarukkaan kun vaihtaa siihen takarattaasta akselin, tai tekee holkit molemmille puolille. Ja puolaa vanteen keskelle kuten se olisi eturatas.

Tämä olettaen tietysti että takahaarukka on normaali jossa vanne on keskellä akselista katsottuna.

Kuulemma joissakin nojakeissa (trikeissä ?) on offset-takahaarukat jolloin vanteen voi puolata takanavan laippojen keskelle jolloin vanne tulee keskelle jarruja.

Minulla ei ole, eikä tule, yhtään sellaista runkoa. Ei edes omavalmistetta. Syynä on se että napa on suunniteltu laakeroinnin suhteen kantamaan kuormat kun vanne on keskellä akselia. Ei takanavan laippoja.

Jos/kun teen sen Cruzbike/Konuign klooni-etuvetosen niin siihen tulee ihan normi takaratas eteen ja normi eturatas taakse. Jotta voin vaihdella rattaita ristiin enkä joudu "virittämään" mitään erikoisratkaisuja.

Mutta nämä ovat minun mielipiteitäni... ilmeisesti nuo offset-virityksetkin toimivat kun niitä on kaupallisestikin tarjolla. Rajoittaa toki kaupallisten vaihtoehto rattaiden käyttöä ilman uudelleen rihtausta.

[Nojanalle]

Minulla on Nazcassa kaksiristiin pinnaus edessä ja takana . 3 mm pinnoilla . Painoo on ja kantavuutta tulee. Jos ajaisin kilpaa niin laittaisin ohennetut pinnat ja olisin neuvola sarjaa . Nyt tähän Stern 3 haetaan mahdollisemman suurta kantavuutta ja jäykkyyttä . Siksi taakse tulee nämä alamäkivanteet ja navat . Edessä on korkelaippainen Airovanne ja Shassin 3-7 napa. Kaksiylipinnaus ja 3mm pinnat. 23mm vanteen roviilin leveys , niinkuin takapyörässäkin. Tällä haetaan 42mm renkaisiin tapiilisuutta . Leveä rengas on kuin pallo vanteella jos sen laittaa liian kapeelle vanteelle.

[jori]

Kyllä pitäs olla. Napa on 110mm ja siihen haettu keskipiste ja siittä mitattu vasemmalle 22.5 ja oikealle 32.0 . Niin eiköhän nuo oikein ole. Kyseessä on takapyörä , mutta napa on etu . Kun veto on eressä. Että sekotetaan sit kunolla . Onko etuvetosen pyörän etuvetonapa , vai etuvetotakanapa. Vai takanapa etuvedossa .
Tässä kävi näin että kun Mavikkin vanne on holkitettu joutuu valitsemaan ohuemman pinnan kun nuo nippelit ei mahdu muuten läpi. Maksimi pinna vahvuudeltaan on 2.34 . Jos ei poista holkeja ja sit vain taivas on rajana . Paitsi todennäköisesti vanne ei kestä sen jälkeen.
Niin taisi Jorilta mennä käsitys sekaisin navan luonteesta . Sekä pyörän vetotavasta.

Meni tosiaan niin sekaisin, etten ymmärrä enää ollenkaan.

Puhutaanko tästä lähtien vetokiekosta ja vapaakiekosta ja unohdetaan etu- ja taka-, kun se vain sekoittaa. Jos kyseessä on vapaapyörä (eli tavallisessa fillarissa etupyörä), eikö laippojen pitäisi olla tasan yhtä kaukana navan keskeltä. Jos taas kyse on vetävästä pyörästä, keskeltä vetävän rattaan puolen pinnalaipalle pitäisi olla lyhyempi matka kuin vastakkaiselle vapaalle puolelle.