Liikennesääntömuutos etenee

[jori]

Agenttimme Jyväskulän Äijälässä oli havainnut paikallisessa lehdessä tällaisen kirjoituksen. Sakari oli ottanut härkää sarvista ja ryhtynyt liikennepoliittiseen taisteluun. Mikä lehti?

[mhelander]

Tästä voisi tulla iso poru fillarifoorumilla... mutta olen taipuvainen olemaan samaa mieltä.

Kyseiset säännöt yhdenmukaistaisivat käytännöt autoilijoiden silmissä ja varmasti vähentäisivät sekoilua siellä missä on suojateitä tai pyörätien jatkeita. Vielä kun sääntöihin saisi kirjattua tuon nopeuden siten että nopeat saavat tai suorastaan pitää ajaa autotiellä pyörätien sijaan...

[TKorho]

Pyöräilijän mahdollisuus hyvin suuriin saapumisnopeuksiin sotkee tuon.

Periaate olisi minustakin hyvä, mutta jos pyöräilijä tulee - varsinkin kulman takaa - lujaa risteykseen niin autoilijalla ei ole mahdollista reagoida asiaan tarpeeksi nopeasti. Tämän vuoksi kai tuota ei ole muutettu ja laki on jäänyt huonoksi. Periaatteessa esitetty pyöräilijän hitausvaatimus korjaa ongelman, mutta käytännössä en usko pyöräilijoiden tuota noudattavan. Ja pelkän ylitysnopeuden noudattaminen ei estä yllättävää saapumisnopeutta. Itseäkin harmittaa jos joutuu tiputtamaan vauhtia 15km/h ja sen takaisin kiriminen on raskasta.

Tässä kohden taisi Tampereella tapahtua onnettomuus jossa pyöräilijän päälle ajettiin suojatiellä. Keskustelu Aamulehdessä oli suunnaton.
Google maps Tre Aleksis Kiven Katu / Puutarhakatu. Kuva auton vinkkelistä. Pyöräilijä oli pyöräillyt suojatien yli, lain mukaan autoilija oli oikeassa. Käytännössä ymmärrän pyöräilijää koska kyseessä on yksi Tampereen läpi menevistä kevyen liikenteen pääväylistä. Joka on ruutukaava-keskustassa kovin hankalaa muutenkin. Kummasta suunnasta vain tullessa pystyy yllättämään autoilijan, joko tulemalla ylämäestä kovaa tai kulman takaa. Tällöin ajokaistalla-ajo-sääntö tai pyörän hidastaminen/taluttaminen suojatien ylitse on valitettavasti ainoa kohtuullinen turvallisuuden kannalta.

Tässä kohden sen sijaan on kevyttä liikennettä hidastava karsinat. Ärsyttävä ajaa, nojapyörällä hankala kääntyäkin, mutta nopeus hidastuu niin että autoilta voisi oikeastaan odottaa suojatiellä väistämistä.

EDIT: korjasin ekan linkin kuvaamaan autolijan ongelmaa paremmin.

[MikaL]

Pyöräilijän mahdollisuus hyvin suuriin saapumisnopeuksiin sotkee tuon.

Periaate olisi minustakin hyvä, mutta jos pyöräilijä tulee - varsinkin kulman takaa - lujaa risteykseen niin autoilijalla ei ole mahdollista reagoida asiaan tarpeeksi nopeasti. Tämän vuoksi kai tuota ei ole muutettu ja laki on jäänyt huonoksi. Periaatteessa esitetty pyöräilijän hitausvaatimus korjaa ongelman, mutta käytännössä en usko pyöräilijoiden tuota noudattavan. Ja pelkän ylitysnopeuden noudattaminen ei estä yllättävää saapumisnopeutta. Itseäkin harmittaa jos joutuu tiputtamaan vauhtia 15km/h ja sen takaisin kiriminen on raskasta.

Minusta Sakarin ehdotuksen nerokkuus onkin siinä, että pyöräilijä voi valita myös ajoradan ja ajaa niin lujaa, kuin nopeusrajoitukset sallivat. Ajat kovaa ja sinulla on auotoilijan velvollisuudet ja oikeudet, jos ajat hiljaa, olet jalankulkija. Juuri näinhän tämän pitäisikin mennä, väylä valitaan nopeuden ei kulkuvälineen perusteella. Saattaa tosin olla joitakin mutkia, ennen kuin tämä on käytäntöä.

[mhelander]

Minusta Sakarin ehdotuksen nerokkuus onkin siinä, että pyöräilijä voi valita myös ajoradan ja ajaa niin lujaa, kuin nopeusrajoitukset sallivat. Ajat kovaa ja sinulla on auotoilijan velvollisuudet ja oikeudet, jos ajat hiljaa, olet jalankulkija. Juuri näinhän tämän pitäisikin mennä, väylä valitaan nopeuden ei kulkuvälineen perusteella. Saattaa tosin olla joitakin mutkia, ennen kuin tämä on käytäntöä.

Kaiman kanssa pitkälti samaa mieltä.

Mulle passaa olla "jalankulkija" talvella kun on muutenkin pakko ajaa kevyen liikenteen väyliä jos mielii oikeesti pysyä hengissä. Muutenkin keskarit on hyvässä tapauksessa 20:n paikkeilla. Renkaat ja jarrutkin on talvella hiljentämiseen sopivammat enkä pidä pahana pientä "tykittelyä" jos/kun joutuu hiljentelemään.

Kesällä taas käytännössä ihan samasta syystä maantielle. Vauhtia vaan on ihan liikaa ja koko mun harjoittelun tarkoitus on kasvattaa kuntoa ja sitä kautta vauhtia pidempikestoisiin suorituksiin.

Mutta mun tapauksessa tämä vaati että sain alle syksyllä maastonojakin jolla kehtaa ja pystyy ajamaan pyöräteitä ja etenkin talvella. Maantienojakeilla ei sekään enää tunnu mielekkäältä.

Eli: kun aloitin 2010 niin oli vain yksi nojakki, lowracer, ei ihan parhaasta päästä ympärivuotiseen ajoon jota sillä tein. Nyt on 2-3 maantienojakkia jotka on kukin optimaalisia omalla tavallaan maantielle, ja sitten maastonojakki jolla nuo maasto- ja kevyen liikenteen väylien lenkit tulee tehtyä.

[TKorho]

Kannatan suuresti oikeutta polkea aina ajokaistalla jos tarvis! Itse pidän (Tre:en alueen) pyöräteitä riittävänä (en hyvinä), enkä hingu aina autojen sekaan sen vähän tasaisemman tien toivossa. Mutta sitäkin tulee tehtyä ja kyllä väittelisin poliisin kanssa jos siitä alkaisi valittamaan.

Olen nyt työmatkalla ollut varovainen isojen kokoomateiden suojatieylityksissä (Verkkokaupan ohi), ja tiedän että pyörällä en ole etuajo-oikeutettu. Mutta kyllä suurin osa (>70%?) autoista pysähtyy minua varten. Tällöin tosin muutenkin käyttäydyn siinä kohdassa kuin jalankulkija. Mitä nyt olan yli kurkistelu on vähän hankalaa.

[jori]

Minusta tuota ehdotuksen toimintatapaa jo noudatetaan. Laki pitää vain kirjoittaa, kuten kansa jo toimii. Kevytväylällä on risteyksissä jyrkät kynnykset ja huono pinta, joten kuitenkaan ei pyörätiellä voi ajaa kovaa. Ainoa ongelma on tämä oikeasti kovaa ajavien nykysääntöön sisältyvä pakko ajaa pyörätiellä. Se pois laista, niin kaikki on kunnossa. Nopeasti pyöräilevät siirtyvät ajoradan reunaan mopojen joukkoon ja turvallisuushakuiset ajavat hiljaa kv-väylällä. No, autoilijat pitää taas uudelleen opettaa kunnioittamaan suojatietä riippumatta siitä, kuka ja millä välineellä sillä kulkee.

[mhelander]

Kyllä näillä vinkeillä homma olisi selkeetä ja helppoa.

Autoilijat on silti vielä sekaisin tuosta 1997 tehdystä lakimuutoksesta. Nämä teesit lakina voimaan ja niistä riittävästi julkista kuulutusta. Pyöräilijän elämä sekenisi oleellisesti.

[tavasti]

No, autoilijat pitää taas uudelleen opettaa kunnioittamaan suojatietä riippumatta siitä, kuka ja millä välineellä sillä kulkee.

Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin autoilijat pääsääntöisesti kunnioittavat suojatietä ihan yhtäpaljon liikkui siellä mitä vaan. Eli eivät lainkaan.

[irakas]

Agenttimme Jyväskylän Äijälässä oli havainnut paikallisessa lehdessä tällaisen kirjoituksen. Sakari oli ottanut härkää sarvista ja ryhtynyt liikennepoliittiseen taisteluun. Mikä lehti?

No, Keskisyöpäläinen tietenkin!

Minusta Jorin teesit ovat niin oivalliset, että en malttanut jättää niitä vain foorumille uinaileen, varsinkin, kun Pyöräilyviikko alkaa.

Huomio Jyvässeudun nojakistit! Huomenna kaikki Jyväskylän keskustan Kompassille, josta lähtee klo 13 Pyöräparaati kiertämään Jyväskylää!

Sakari

[irakas]

Keskisuomalaisessa jatkuu keskustelu....http://www.ksml.fi/yhteiso/keskustelu/p ... htm#688106

Sakari

[jori]

Tämä viesti ja siinä oleva lainaus ja varsinkin sen sisältämä video ei koske pyöräilysäännöstöä, mutta esimerkiksi muista keinoista, kuin rangaistuksen pelko, saada ihmiset tekemään oikeita asioita, haluan tämän lainauksen tänne laittaa. Muutenkin innostavia ajatuksia tuolla Anssi Tuulenmäellä.

Samaa paasausta on myös tuolla "Väistämissäännöistä"-ketjussa ja "Käytätkö kypärää"-ketjussa. Laitan kuitenkin tänne, kun tässä on enemmän kyse laista ja sen säätämisen ja valvonnan ongelmista common law järjestelmän korruptoimassa suomalaisessa lakijärjestelmässä.

Tässä linkissä on vinkkjejä siihen, miten voitaisiin selvitä, kuten siviililain filosofiaan kuuluu muutamalla selkeällä säännöllä ja pienellä luovuudella ohjaamaan kansa käyttäytymään, kuten lain säätäjä tahtoo. Aina rangaistus ei olekaan kokonaisuuden kannalta paras tapa ohjata haluttuun suuntaan, kuten kypäräpakkolaista huomasimme.

Tekniikka&Talous 24.6.2013 INNOVAATIOBLOGI Anssi Tuulenmäki,
Miksi emme käyttäisi luottamusinnovaatioita lakien sijaan?

Hesarissa kerrottiin joku aika sitten, että Suomessa on muutamia kymmeniä hyllymetrejä säädöksiä ja lakeja. Ja joka vuosi tulee muutama metri lisää. Peruslogiikka lienee se, että joku on joskus tehnyt väärin, tai joku on huomannut mahdollisuuden, että joku voisi tehdä väärin, ja sen estämiseksi tehdään laki tai säädös, ohje miten asia pitää tehdä.

Eli vaikka 98 prosenttia ihmisistä tekisi oikein joka tapauksessa, nyt heidät laitetaan tekemään asia jollain tavalla – yleensä vaikeammalla ja monimutkaisemmalla tavalla - siksi, että muutama mätämuna vetää välistä tai käyttää systeemiä hyväkseen. Voisiko olla jotain parempia tapoja saada sama päämäärä toteutumaan kuin säädös, kategorinen ohje?

Edellisessä blogikirjoituksessani kerroin mm. Pipelife Finlandista, jossa ”läpinäkyvyys on ajanut paskan pois nurkista”. Eli säädöksen korvaajana onkin läpinäkyvyys.

Voisimme tietysti innovoida lisää tapoja saada ihmiset muuttamaan toimintaansa. Fun theory -nimisellä sivustolla on paljon tällaisia innovaatioita. Esimerkiksi miten saadaan ihmiset keräämään roskat puistosta? Yleensä kaupungin väki ajattelee, että meillä on muuttujina roskisten määrä, sijoittelu ja ehkä jotkut sanktiot. Fun theory -porukka oli keksinyt toisenlaisen ratkaisun. He laittoivat roskikseen ääniefektin; aina kun joku tiputti roskikseen jotain, siitä kuuluu ääni aivan kuin roskis olisi valtavan syvä.

Videoista näkyy kuinka ihmiset tiputtavat puolihuolimattomasti roskan roskikseen ja hätkähtävät ääntä: kuuluiko tuolta tosiaan ääni? He kaivelevat taskujaan ja etsivät maasta lisää roskia, joita voisi tiputtaa roskikseen ja kuunnella ääntä – jotkut jopa hakevat toisesta roskiksesta roskia kokeillakseen ääntä! Ääni on yksinkertainen, hauska ja halpa keino saada ihmiset muuttamaan käyttäytymistään ilman säädöksiä ja pakkoa.

Samalla sivustolla on innovoitu miten saada ihmiset ajamaan nopeusrajoitusten mukaan. Tehtiin kokeilu, jossa ”peltipoliisi” rekisteröi kaikki tietyn paikan ohi menevät autot. Ylinopeutta ajavat saavat sakot aivan normaalisti mutta heidän maksamansa sakot muodostavat potin, joka arvotaan nopeusrajoituksia noudattaneiden kesken. Tämä idea kommunikoitiin autoilijoille laajasti ja huomattiin sen vähentävän nopeuksia tavalliseen päivään verrattuna merkittävästi. Jälleen kerran hieno oivallus, joka perustuu muuhunkin kuin pakkoon ja säädöksiin.

Edward be Bono kertoo esimerkkinäm miten muutetaan ihmisten käyttäytymistä autojen parkkeeraamiseen liittyen. Yleensä ratkaisuna on parkkipaikkojen tekeminen maksulliseksi, parkkimaksujen ja parkkisakkojen nosto, parkkipirkkojen lisääminen. Yhdessä kaupungissa kokeiltiin onnistuneesti toisenlaista taktiikkaa: autoja sai parkkeerata niin pitkäksi aikaa ilmaiseksi kuin halusi, mutta autoon piti jättää ajovalot päälle. Nerokas, halpa keino saada ihmiset hakemaan autonsa nopeasti pois kaduilta.

Miksi emme käytä huumoria, elämän ja ihmisten positiivisia puolia hyväksemme kun haluamme muuttaa ihmisten käyttäytymistä? Miksi aina turvaudumme siihen säädökseen, lakiin, rankaisemiseen, siihen negatiiviseen vaihtoehtoon? Suomi on järkevien ihmisten, tasa-arvoinen maa. Meillä on kaikki edellytykset olla maailman johtava luottamusinnovaatioiden luoja. Näin pienillä resursseilla täytyy hoitaa asiat fiksummin kuin muualla, luottaa ihmisiin ja rakentaa ihmisten positiivisuuden kautta.

Ota now-how käyttöön ja tee jo tänään pieni kokeilu, toimi eri tavalla. Hyvää työpäivää ja ihanaa kesää kaikille!

Innostuksella

Anssi

Anssi Tuulenmäki toimii Aalto-yliopistossa monitieteisen tutkimusryhmän vetäjänä ja MIND-innovaatiokoneiston Yli-innovaatioaktivistina. Suomen lisäksi Tuulenmäki on tutustunut innovaatioympäristöihin vierailevana tutkijana/ professorina Kiotossa, Stanfordissa ja Barcelonassa. Häneltä on ilmestyi viime vuonna kirja Lupa toimia eri tavalla.

Huutakaa poikki, jos koette tämän spämminä. Lopetan välittömästi.

[PW]

Hyviä, luovia oivalluksia miusta tuossa oli

Petri

[TKorho]

Vähän kaukaa haettu samantapainen idea: laitetaan pyörätielle, erityisesti hankaliksi koettuihin paikkoihin kuten alikulkutunneliin, jota täälläkin tunnutaan vihaavan, 'haasteita' jotka ohjaavat ajamaan oikeata reittiä. Esim katuun maalattua kuvioita, pieniä töyssyjä joita pujotella, jopa sivukallistuksia joita voi ajaa vain omalla puolellaan. Samanlaisilla voisi ohjata kevyttä liikennettä ongelmakohdista pois. Lähes vastaavana esimerkkinä Tampereen Satakunnankadun silta jota itsekin olen luullut ajettavaksi väyläksi. Nyt kun siihen on tullut mielekäs ja hauska vaihtoehtoinen reitti alikulkuna kosken rantaan niin ihmiset osaavat ajaa sitä. (Tosin Plevnalle meno on sitä kautta edelleen ahterista.)

[Hopea]

Satuin saamaan uusimman TM:n käteeni. Siinä oli liikennelainsäädännön uudistamisesta juttu. Olipa niin autoilijan näkökulmasta kirjoitettu että oksat pois.

Siinä oli yksinkertainen tapa vähentää pyöräonnettomuuksia ja epäselviä tilanteita: Pyöräilijä väistämään aina. Mitään muuta jutusta ei sitten jäänytkään mieleen, olin niin tyrmistynyt nähtyäni tuon "parannuksen".