PW kirjoitti:tavasti kirjoitti:PW kirjoitti:Nuo krampit kun on vaivanneet ja kylmät jalat niin oon miettiny myös sitä olisko näillä yhteys ? Kun veri ei kierrä ni kai ne jalat helpommin kramppailee ?
No just siihen verenkierron heikentymiseen se jalkojen kramppailu jalat ylhäällä liittyy.
Tarkottaks tää ett se on menoa nyt ?
Joo, terve menoa harjoittamaan niitä jalkoja!
Ajokkina Nazca Paseo 26/26 ja opeteltavana kiertopalkinto-Python
"... mutta ei se toimi kuoppaisella savisella soratiellä, varsinkaan jyrkässä ylämäessä!"
Tänään oivalsin jotain siitä, miksi keväisin kramppaa pohkeet. Tottakai nämä triviaalit, tottumattomuus ja harjoituksen puute, suolatasapaino ja muut, mutta siihen on selvä harjoittelusta ja suolatasapainosta riippumaton syy, jota en vain aiemmin tullut ajatelleeksi. Syy on keväinen sää.
Keväällä lähdetään pyöräilemään, kun aurinko paistaa ja on kaunis ilma. Aurinko lämmittää ja on mukava ajella, hikikin tulee. Yläkroppa on hyvin puettu, mutta keväällä tekee mieli jo vähän keventää ja ottaa pois toiset pitkät villahousut. Nojapyöräillessä jalat ja sääret edellä suojatta alttiina erittäin kylmälle ja kuivalle ilmalle. Kuiva ilma sinänsä ei haittaa, jos ei hikoile, mutta jos hiukankin hikoilet, tavoittelee ihosi pinta ns. märkälämpötilaa, joka on aina lämpömittarin näyttämää kuivalämpötilaa alempi ns. kastepiste.
Kylmän maan takia ilma on keväisin erittäin kuivaa, jolloin märkä- ja kuivalämpötilan ero vain kasvaa. Tänään siis hikiset sääreni joutuivat alttiiksi erittäin jäähdyttäville olosuhteille: Tuuli puhalsi lahkeesta sisään lähes 10 m/s nopeudella, ja ilma erittäin kuivana haihdutti hikeä säären pinnalta niin, että pohkeeni hukkaama lämpöteho oli erittäin korkea jopa korkeampi, kuin talvella.
Hikoilun poistama lämpöteho on siis sitä suurempi, mitä kuivempi ilma. Tänään suhteellinen kosteus oli pyöräilyaikaan vain 25%.
Tänään pyöräillessäni oli ilman (kuiva)lämpötila noin kymmenen astetta ja aurinko paistoi, mutta märkälämpötila, eli kastepiste oli selvästi pakkasen puolella. En mitannut, mutta noin viisi astetta pakkasella sen täytyi olla, kun vieläkin on -4,2°C. Tämä tarkoitti sitä, että hikoilu poisti tehokkaasti lämpöä ja esim. sitä, että vaikka lämpötila oli kymmen astetta plussalla, ei jäähallin pihalla ollut lumikasan lumi sulanut lainkaan. Lumen pinta on vettä, vaikka onkin jäätyneenä, joten lumen pinta pyrkii hakeutumaan kastepisteen lämpötilaan. Varsinkin jos tuulee tämä onnistuu ja lumen pinta on siis pakkasen puolella, kuten minun sääreneikin olisi ollut, jos en sitä olisi sisäpuolelta lämmittänyt.
Kevään krampit aiheuttaa siis kylmä ja kuiva ilma ja niiden ilmaantumista voidaan estää yksinkertaisesti säärisukilla, jotka siirtävät haihtumisen sukan ulkopintaan ja siten suojelevat ihon pintaa tuolta armottomalta lämmönryöstöltä. 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kastepiste
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Joo, kyllä miekin olin jättäny yhet housut pois. Tänään krampit ei tulleet ajossa vaan sen jälkeen ruokapöydässä. Ruokatauon jälkeen ajoin vielä muutaman kilometrin ja sillon oli jo selvästi kylmempi keli mm. siksi en uskaltanu lähtee Imatralle asti enää ajamaan. Huomasin tuossa loppupäivän polkasussa ett mäessä, paine tuntu reidessä polven yläpuolella ja vähän kovempi runttaus olis aiheuttanu krampin reiteen. Tasasella yritin pyörittää nopeemmin kevyemmällä vaihteella ja pohje alko oireilemaan sillon.
Päivän aikana otin n. neljä lidlin mg-poretta veden kanssa - usko on menny tuon mg:n imeytymiseen.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Ei muuta kuin Varustelekasta merinovillaiset leggingsit ja säärisukat, niin ei kramppaa.
https://www.varusteleka.fi/fi/product/w ... reat/27118
https://www.varusteleka.fi/fi/product/j ... arit/25138
Tämä naisten malli on mukavampi, kun siinä miesten mallissa on sepalus, joka estää päällyshousuna käyttämisen. Miksei ne siinä mene kuin kesällä ajotrikoot, jotka eivät kyllä juuri lämmitä, mutta hikoavat silti melkoisesti. Villa ei hikoa ja lämmittää kylmällä ja viilentää lämpimällä. Kysy vaikka lampaalta.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Kaverini on lääkäri (jonka luona nuo krampit) ja ehotti relaksantteja, olis kirjottanu reseptin. Relaksanteista miulle tuli mielen piikki mutta kyse oli pillereistä. Kuulemma urheilijat käyttää. Kieltäydyin kohteliaasti.
Pahimpana syynä omiin kramppeihin pidän kyllä sitä ett neste ei pysy sisällä ja luulen ett mg ja muut suolat joita lihas tarvii, jää samalla imeytymättä.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Apteekissa sanoivat, että magnesiumsitraatti imeytyy nopeammin kuin normaali magnesium.
Kramppi oli lähellä viimeksi ajaessa ja lekasta ostettu Brittiarmeijan talvilämpöhousu oli ensimmäistä kertaa pois päälajaensimmäistäaa ongelmia vähennetyllä jalkojen lämmityksellä tähän asti viileässä säässä ajaessa. Ja alkuun jäähdytys Linnanmäen alas ajo, eli 400 m Suomen olosuhteissa kohtuullisen jyrkkää alamäkeä.
Jatkan tästä vielä, kun oli vielä pohdittavaa, mutta iski yö väliin. On selvä, että tämä kuiva kevätilma ei ole mikään kaikenkattava selitys, mutta rikkana rokassa. Sillä on vaikutuksensa myös hengittämiseen ja veden tarpeeseen.
Kuiva ilma vähentää juomisen tarvetta (tunnetta). Kuiva ilma jäähdyttää kehoa niin hyvin, että hikoilun määrä jää vähäiseksi ja pyöräilijä tyhmyyttään tulkitsee sen niin, ettei tarvitse juoda. Tämä on virhe, sillä kuivan ilmaan haihtuu kehosta nestettä enemmän kuin normaalisti. Kuivan ilman hengittäminenkin jäähdyttää kehoa tehokkaasti, sillä nestettä haihtuu kuivana sisään hengitettyyn ilmaan, jolloin keho menettää tuon vesimäärän kiehumislämmön verran lämpöä ja kuvitelma kevyestä rasituksesta vahvistuu. Kun ei tule kuuma, jaksaa polkea kovemmin kuin kunto kestäisi ja kun tämän lisäksi ei älyä korvata näkymätöntä vedenmenetystä, on seurauksena kramppeja.
Kevätkelillä pitäisi siis tavallista suuremmalla syyllä juoda vettä enemmän, kuin janottaa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
http://www.magnecit.com/index.php?q=mag ... kimustieto
Kaupallinen kirjoitus joo mutta aika moneen vaikuttaa mg ja moni vaikuttaa siihen ja sen imeytymiseen. Esim. runsas suola heikentää mg:n imeytymistä 
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Minä en jaksa uskoa, että kyse olisi yleensä systeemisestä suolatasapainohäiriöstä, ellei kramppeja esiinny myös levossa. Minusta kyse on siitä, että suolaa on kehossa yleensä riittävästi, mutta se ei pääse sinne, missä sitä tarvitaan. Tottakai, jos pohje potee magnesiumin puutetta, sen lisääminen muuhun kehoon helpottaa, mutta rasituskrampeissa kyse on siitä, ettei suola pääse juuri siihen kramppaavan lihaksen suolanpuutetta kokevaan kohtaan.
Tuo relaksantti ja lämpimänä pitäminen ovat saman asian kaksi puolta. Kyse on lihaksen venymiskyvyn ylläpitämisestä. Lihas kramppaa, kun se on supistuneessa tilassa, johon se pyrkii kylmässä lämmön säilyttämiseksi. Kylmässä rasitettu lihas pyrkii jäämään osittain supistuneeseen tilaan. Koska suolat sokerit ja vedet eivät pääse kylmässä supistuneessa lihaksessa liikkumaan yhtä vapaasti kuin rennossa ja lämpimässä, ja koska seuraava rasitus kuluttaa taas lisää jo ennestään vähiä suoloja, eivät muun kehon suolat pääse hoitamaan hommaansa ja lihas kramppaa. Kramppaava lihas supistuu, jolloin suonet ja hermot puristuvat lyttyyn ja aineenvaihdunta huononee entisestään. Siksi kramppi jää päälle, eikä hellitä ennen kuin lihas saadaan venytettyä ja rentoutettua. Lämpimänä on helpompi rentoutua, siksi villahousut ja säärisukat.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
PW kirjoitti:http://www.magnecit.com/index.php?q=mag ... kimustieto
Kaupallinen kirjoitus joo mutta aika moneen vaikuttaa mg ja moni vaikuttaa siihen ja sen imeytymiseen. Esim. runsas suola heikentää mg:n imeytymistä
Riitävän pahaksi kun magnesiumin puute menee niin alkaa särkeä niveliäkin. Näin kävi aikoinaan minullekkin. Syy oli että ruokavaliosta puuttui magnesium lähes kokonaan
Pähkinät ja mantelit ovat erinomaisia magnesiumin lähteitä. Manteleista magnesium imeytyy yhtä tehokkaasti kuin orgaanisesta magnesiumasetaatista. Magnesiumia on runsaasti täysjyväviljavalmisteissa, pavuissa ja vihreissä vihanneksissa.
Aluksi söin muutaman kuukauden mg-pillereitä ja suurin osa nivelkivuista hävisi. Sittemin ruokavalioon on tullut paljo em. valmisteita ja enään en ole pariin vuoteen syönyt mg-pillereitä. Lihakset ei kramppaa enää edes nojapyöräkauden alussa.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Joo, tottakai lämpö auttaa.
Miulla kyllä tulee kramppeja myös levossa, kuten just eilen ja tänä keväänä on monesti illalla sängyssä krampannu, vaikka en oo polkenu koko päivänä. Ja jalkani ovat kylmät, monesti.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Minulla tuli pohkeet krampin rajalle ilman yhtä lämpökerrosta ensimmäisen 5 km aikana ja epäilen, että ei ole voinut johtua nesteen puutteesta, kun join ennen lähtöä. Magia en ottanut etukäteen kuukausiin ja syön vähäsuolaista ruokaa. Sairastelusta johtuen oli hikoilematon kausi alla, joten usko suolan puutteen olevan ongelmana. Luultavasti kylmä oli ainoa syy. Olen venyvä ja en ole ikinä saanut kramppia ilman kylmää tai tappiin asti väsytettynä nestehukassa lämpimällä säällä. Jälkimmäistä kerran kylmää kolmesti eläessä kilpauintitreeneissä.
jori kirjoitti:Tänään siis hikiset sääreni joutuivat alttiiksi erittäin jäähdyttäville olosuhteille: Tuuli puhalsi lahkeesta sisään lähes 10 m/s nopeudella, ja ilma erittäin kuivana haihdutti hikeä säären pinnalta niin, että pohkeeni hukkaama lämpöteho oli erittäin korkea jopa korkeampi, kuin talvella.
Mielenkiintoinen teoria. "Sain" testata sitä tänään ja asian tietämisestä oli jopa apua.
Ajohousuina mulla oli ne normaalit reisitaskuhousut ja molemmat villahousutkin on jo kaapissa pitkien kalsareiden vieressä. Oikean puoleisen lahkeen suun tapaan kuristaa kumilenkillä kasaan ettei se mene ketjujen ja rattaan väliin. Vasen on taas avoin ja mulla on vielä tapana rullata vasenjalka suorana. Sinne siis puhaltaa suoraan sisään. Nyt on sivutiet vielä sen verran likaisia että tulee rullattua kaatumisen pelossa alamäissä. Parinkymmenen kilometrin ajon jälkeen vasemmassa takareidessä rupesi tuntumaan alkavia krampin oireita. Heti tuli tietysti mieleen tämä teoria ja sen perusteella rupesinkin rullaamaan oikea jalka suorana, joten vasen lahje ei ollutkaan enää mäissä tuulipussina. Krampin oireet katosivat lopuiksi pariksi kymmeneksi kilometriksi Omatoimisesti en varmaankaan olisi älynnyt tätä 
Aivan, puhumattakaan siitä, että tänään oli erittäin kostea ilma ja kastepiste yhdeksän astetta korkeampi kuin eilen (5,3°C), vaikka Ilman lämpötila eilisestä pari astetta alempi. Pitää muistaa, että hikisen pohkeen lämmönhukka riippuu enemmän märkälämpötilasta kuin ilman (kuiva)lämpötilasta.
Keväisille pyöräretkille siis mukaan kumilenkit molempiin lahkeensuihin.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Kaksi datan palaa lisää puhallusteorian puolesta: Minulla oli myös leveälahkeiset housut, kun krampit olivat tuloillaan molempiin pohkeisiin.
