PW kirjoitti:jori kirjoitti:jooseha kirjoitti:Eikös tuommoisessa kaksiraiteisessa voisi olla yksi pyörä vapaastiohjautuva, vetävä kiinteä ja viimeinen ohjaava? Pakitus kyllä hankaloituisi.
Tätäkin kyllä mietittiin, mutta liukkaalla perä lähtisi luistoon ehkä liian herkästi. 
Tätä samaa ideaahan käytetään/käytettiin joissain liukkaan kelin harjoitteluautoissa. Autoihin on lisätty vapaasti menosuuntaan kääntyvät pyörät, jotka kantavat osan ajoneuvon massasta, jolloin renkaiden kitkakerroin pienenee ajopyörän ja apupyörän kantamien kuormien suhteessa. Ajokelin liukkautta voidaan siis säätää vaikka kesken ajon, vaikka alla on koko ajan kuiva asfaltti. (Joskus tietysti myös märkä, tai jopa jäinen tai luminen.)
Olisko se tuommonen ostoskärrytyyppinen? Jos se olis jousilla keskitetty
antasko käännöksissä tarpeeks periks 
Jos jousitus on juuri oikeanlainen saa tuollaisesta kohtuullisen hyvin toimivan. Tien kitkaolosuhteet kuitenkin vaihtelevat aika laajoissa rajoissa, joten säädöt olisivat käytännössä aina pielessä. Ei kannata. Kaikenkaikkiaan, jos vaivautuu tekemään ohjautuvan takapyörän, miksei sitten laita siihen aktiivista ohjausta. Minä tuskin nykytietämykselläni laittaisin kääntyvää takimmaista pyörää, vaan etsisin sopivan kompromissin jäykästi asennetun takapyörän sijainnille. Tietenkin, jos tarkoitus on rakentaa pyörä pelkkään kaupungilla pyörimiseen, jolloin kääntyvyys on tärkeimmässä roolissa, saattaisin uhrata tarmoa kääntyvään takapyörään.
Perustelua:
Tavallinen ristikudosrengas, jollainen polkupyörän rengas (lähes) aina on, sortaa ohjatessa aika suurella kulmalla. Täyden ohjausvoiman kulma voi olla esim. 10 astetta. Tämä tarkoittaa, että kyseinen kulmaero on käytettävissä telityyppiseen (kahden akselivälin) ohjaukseen kokonaisuudessaan. Jyrkissä kaarteissa, esim. u-käännöksissä, voi kääntymistä helpottaa nojaamalla vetävän pyörän suuntaan. Normaalikäytössä tuollainen kahdella suoraan asennetulla eri etäisyydellä ohjaavasta akselista sijaitsevalla pyörällä varustettu alusta toimii varmasti erinomaisesti. Kyse on vain hienosäädöstä, jossa haetaan kompromissi hitaan ajon jyrkkien käännösten ohjautuvuuden ja etupyörän ohjausvoiman välille. Tätä pääsee kunnolla kokeilemaan vasta tehtyään pyörän. Säätöalue lähtee olemattoman pienestä taka-akselien akselivälistä, jolloin kyseessä on delta. Kun taka-akseliväliä suurennetaan paranee vetopito ja tuotettuohjausvoima, mutta samalla suurenee myös jyrkkien käännösten ohjausvastus. Optimi on jossain siellä välissä. Kääntyvällä takapyörällä saa molemmat, mutta se maksaa aika paljon vaivaa. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma