jviirret kirjoitti:Huomasin paikallisella romulavalla useamman emaali ammeen, pienen ohikiitävän hetken kävi mielessä että olisi ottanut yhden lasikuitumuotiksi. Olisi tehnyt kaksi kuoren puolikasta ammeen pohjalla ja nämä vastakkain liittämällä olisi saanut korin. Putkikehikko ympärille johon haarukat renkaille, laakeripukit laakereille ja kiinnitys etuhaarukalle. Jäi kuitenkin ottamatta...
Jukka
Olisit ottanut vaan. Eiks ammeen mallilla tulis ihan hieno - semmoinen retrokilpurimallinen.
jooseha kirjoitti:Niinhän ne on kaupallisetkin tehty
Nyt kun on tosissaan miettinyt kinnereiden rakennetta, niin on käynyt varsin selväksi miksi ne on kaikki tehty saman periaatteen mukaan - itsekantava kori ja tolpat etupäässä.
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 105#p52203 eli ainakin Mangon sisältä löytyy täys pitkä runko.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
jviirret kirjoitti:ainakin Mangon sisältä löytyy täys pitkä runko.
Apurunko ketjuvoimia varten. Eturenkaat on tuettu koriin.
Tämä on varsin järkevää tuon tyyppisellä korilla. Upotetut pyöräkotelot tekevät kopasta jäykän pyöräntuentojen kohdilta.
Olisko tän pari päivää vanha julkistus nyt sopivaa kateltavaa?
jooseha kirjoitti:jviirret kirjoitti:ainakin Mangon sisältä löytyy täys pitkä runko.
Apurunko ketjuvoimia varten. Eturenkaat on tuettu koriin.
Tämä on varsin järkevää tuon tyyppisellä korilla. Upotetut pyöräkotelot tekevät kopasta jäykän pyöräntuentojen kohdilta.
No ei tuo oikein itsekantava ole, runkoa on yhtä paljon kuin tadpole trikessä. Mitä on poikkiputkessa säästetty on korin kiinnityksessä...
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Pastori kirjoitti:Olisko tän pari päivää vanha julkistus nyt sopivaa kateltavaa?
Windows-alusta ei oikein innosta 
karseehirvi kirjoitti:Tuo Le Mans on menevän näköinen peli, ihmettelen miksi rungon ulkopuoliset pyörät noin isot, mihin perustuu laskelmat, (ilmeisesti tosiasioihin) voittaako pienempi vierintävastus (isot renkaat) pienemmän ilmanvastuksen ja suuremman vierntävastuksen? Pienemmät eturenkaat vähentäisi huomattavasti kahteen renkaaseen kohdistuvaa pyörteilyä, onko tästä jotakin faktaa. Ilmeisesti on koska noin toteutettu.
Nyt kun olen lukenut Velorizontalista Lemans-ketjun, niin voi todeta ettei perustu laskelmiin. Halusivat kolmen suuren renkaan edut ja sen lisäksi kokeilla ratkaisua jota ei ole kokeiltu kunnolla, vaan on aina työnnetty syrjään ennakkoluulojen takia 
jviirret kirjoitti:No ei tuo oikein itsekantava ole, runkoa on yhtä paljon kuin tadpole trikessä. Mitä on poikkiputkessa säästetty on korin kiinnityksessä...
Jukka
Ei se ole oikein runkorakennekaan, kun kuori kantaa merkittävän osan rasituksista. Näille sekarakenteille ei taida olla suomenkielessä kunnollista nimitystä 
Sinänsä en ole edes vakuuttunut että ainakaan täysin itsekantava rakenne olisi kevein mahdollinen. Kaksi alle 12kg:n kinneriä tiedän. Winklerin pohjasta avoimessa deltassa on selvästi runkorakenne, vaikka runko kulkeekin samassa linjassa kuin kori. Fennin M-nuijapäässä taas on periaatteessa sama rakenne kuin Mangossa. Erillinen runko, mutta eturenkaiden kotelot ovat kantavaa rakennetta. Jälkimmäinen on kisapeli joten kestää varmasti voimakastakin polkijaa. Ensimmäinen saattaa sellaisen alla hajota Runko on niin iso että sen käyttäminen kantavana kotelona johtanee suurempaan painoon kuin erillinen runko + kevyt kori. Tuosta Winklerin pyörästä tulisi ehkä hieman köykäisempi, jos kuoren laminoisi hiilikuidusta suoraan runkoon kiinni
Käytännöllisessä kinnerissä asia on luultavasti toisin ja itsekantava rakenne voi ollakin kevein. Kuoren ollessa riittävän tukeva voi lapioida vaikka kulkuaukosta sorakuorman kyytiin 
Kyse ei kyllä ole monesta kilosta. KPS:n V2:n runko näyttää painavan 3,6kg, josta kaikkea ei voi jättää pois edes itsekantavalla korilla. Mua ei sinänsä parin kilon painon säästö kiinnosta, jos sillä hankkii itselleen ison määrän ongelmia rungon mitoituksen suhteen. Varman päälle tehden tulee liian raskas ja minimiä tavoitellessa liian heikko 
Muutaman kerran kun on korin korjannut hajoamisen jälkeen lisäämällä siihen kuitua, on painokin jo noussut huomaamatta vähintään yhtä isoksi.
Etujousituksessa epäilyttää heiluriakselin ongelmat, vaikka niitä saakin vähennettyä lyhyellä joustoliikkeellä, joten olenkin miettinyt sen toteuttamista John Tetzin tapaan kumijousitteisella olkatapilla. Alempana ohjauslaakerina liukulaakeri ja ylempänä liukulaakeri urakuulalaakerin sisällä. Kuulalaakeri kantaa päittäiskuorman ja liukulaakerit toimivat vaimentimina. Mittasinkin 20x25 kumin painumaa puristamalla sitä vaakaa vasten ja se näytti antavan 33 kilon voimalla juuri sopivan 10% painuman. Saattaa siis toimia hyvin tärinänvaimentimena. Joustoliike jää maksimissa senttiin, mutta eipä tuo tuo juuri lisäpainoakaan jäykkään verrattuna ja jousi mahtuu normaalin emäputken sisälle. Etuakseli pitää tehdä tällöin irroitettavaksi, ettei koria tarvitse laminoida valmiin alustan ympärille
Etukiekoille tuleva kuorma voi olla melkoinen. LeMansia ei saa kahdelle pyörälle kaarteessa vaan renkaista loppuu pito ensin 
Tämä aiheuttaa tietysti sen ettei budjettiluokan peli onnistu vaan vähintään etukiekkojen tarvii olla laatukamaa. Tässä piileekin suuri kysymysmerkki. Minkälaiset kiekot kestää järkyttäviä sivuttaisvoimia Isokiekkoisissa nuijapäissä käyttävät S-A:n toispuoleisia rumpujarrunapoja, mutta 20mm läpiakselinapa taitaisi olla varmin valinta.
Tässä kohtaa pitää ottaa tuumaustauko ja miettiä rupeanko tuollaisia kiekkoja hommaamaan lainkaan. Muuten ajatukset rupeaa olemaankin alustan osalta sillä mallilla että ne ei päässä jalostu sen pidemmälle vaan tarvitsisi ruveta rakentamaan tai piirtämään piirustuksia. Jälkimmäinen jää varmasti tekemättä 
JEF-40:n kinnerin tekotavassa mietityttää voisiko sen toteuttaa lasikuidulla kevlarin ja hiilikuidun sijaan. Kastelisi lasikuitumaton tai -kankaan suorana hartsilla ja taivuttaisi kovettumisen jälkeen kaarien päälle. Säästyisi ison muotin tekemiseltä. Tekisi suorat osat kaarien päälle ja niihin kohtiin mihin tarvii kaksoiskaarevia muotoja tekisi muotin. Uretaanilevyjä olisi kyllä joutilaana koko muottiinkin, mutta mutta...
ps. iski päähän ajatus pyyttonin kattamisesta kovalla katteella 
Kiinteästi kiinnitetyn katteen tarvii olla kovin leveä että kääntyminen on mahdollista. Ajatus olikin että kate kiinnitetään kelluvasti sekä etu- että takarunkoon. Näin ylimääräinen tila katteen kummallakin puolella ei ole korvamerkitty vain yhteen suuntaan kääntymistä varten vaan on käytettävissä kumpaankin suuntaan käännyttäessä. Lantio liikkuisi kääntyessä koriin nähden ulkokurviin ja hartiat sekä jalkaterät sisäkurviin päin. Pyörä olisi katteeseen nähden etu- ja takaohjattu. Vähänkään kovempaa ajaessa kääntökulmat ovat sen verran pieniä että katteesta ei tulisi kohtuuttoman leveä. En toteuta
Kai sen pystyy samalla tekniikalla tekemään lasikuidusta ku hiilikuidusta - saman tyyppistä kudottua kangasta vaan.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Noista ulkopuolella olevista pyöristä. Joku ratapyöräily tutkimus(en laittanut linkkiä ylös 
) kertoi kiekkojen ilmanvastuksen olevan 10% kokonaisilmanvastuksesta. Takapyörän vastus 60% etupyörän vastuksesta. Epätieteellisesti tästä saadaan sopivan taulukon kanssa laskettua, että lisäämällä ratapyörän renkaat Questiin ilman ripustuksia saadaan Mangon ilmanvastus. 2,4 kippurasarven CdA x 0,1 / 160 x 200 + 1,0 Questin CdA = 1,3 Mangon CdA. Yllättävän pieni muutos Mulle riittäisi että olisi nopeampi kuin kattamaton. Mitään kisakonetta en odota.
jooseha kirjoitti:Sinänsä en ole edes vakuuttunut että ainakaan täysin itsekantava rakenne olisi kevein mahdollinen. Kaksi alle 12kg:n kinneriä tiedän. Winklerin pohjasta avoimessa deltassa on selvästi runkorakenne, vaikka runko kulkeekin samassa linjassa kuin kori.
Tämä on pienen budjetin kotirakentajalle selkeä ja yllätyksetön tie painon säästämiseen.
jooseha kirjoitti:Mulle riittäisi että olisi nopeampi kuin kattamaton.
No siihen ei tosiaan ihmeitä tarvi. Kunhan ulkomitat ei kasva, saat mahdollisimman paljon kamaa kopan sisään ja aukot kohtuullisen kokoisiksi.
luulen että pohja on yhtä tärkeä kuin yläpuoli, paitsi ehkä vastatuuleen kun siellä alle 20cm korkeudessa harvoin juuri tuulee.
Mun "pohjaton ruumisarkkukin" muuttui trikeä hitaammaksi vasta kun laitoin siihen otsapinta-alaa kasvattavan tuulilasin. Ja tämä tuulilasi oli sentään teoriassa parhaiten muotoiltu osa ilmanvastuksen kannalta
Painoa ei myöskään saa tulla kovin paljoa lisää, alkaa syömään ylämäki nopeuksia ja sitä kautta tehokkaasti keskinopeutta.
jooseha kirjoitti:Fennin M-nuijapäässä taas on periaatteessa sama rakenne kuin Mangossa. Erillinen runko, mutta eturenkaiden kotelot ovat kantavaa rakennetta. Jälkimmäinen on kisapeli joten kestää varmasti voimakastakin polkijaa.
jooseha kirjoitti:Mitään kisakonetta en odota.
Sulkeeko tämä nyt kuitenkin apurungolla olevat tadpolet pois laskuista
Kisapeleissäkin on eroja, 200m lentävällä lähdöllä vaatii ihan eri tavalla mitoitetun rungon voiman siirron kohdalle kuin 12h ajo.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
jviirret kirjoitti:Tämä on pienen budjetin kotirakentajalle selkeä ja yllätyksetön tie painon säästämiseen.
Pirun tarkkana saa kyllä tuollakin tavalla olla että siinä painoa säästää muutenkin kuin mielessään. Näinhän se on kyllä rakenteesta riippumatta
jviirret kirjoitti:No siihen ei tosiaan ihmeitä tarvi. Kunhan ulkomitat ei kasva, saat mahdollisimman paljon kamaa kopan sisään ja aukot kohtuullisen kokoisiksi.
luulen että pohja on yhtä tärkeä kuin yläpuoli, paitsi ehkä vastatuuleen kun siellä alle 20cm korkeudessa harvoin juuri tuulee.
Vertaan noihin omiin kattamattomiin, jotka on kaksipyöräisiä. Tuon varaan laskeskelen ettei se paljoa vaadi. Muuten loppuu tiedot ja taidot. Tasainen pohja. Takarenkaalle pitää jättää aukko ja raidetangoille sekä kulkuaukko, josta voi pitää päätä ajaessa ulkona 
Jalka-aukkoja ei välttämättä tarvi, jos käsillä voi peruuttaa (ja sotkea kädet siinä samalla). Rungolle riittää leveydeksi hieman alta 50cm ja pätkäkammilla saa keulan matalaksi. Ulos jää vain eturenkaat ripustuksineen eikä nekään kokonaan ja pää. Tuohon päälle sellainen menevän näköinen koppa, niin ettei turhia varoja jää, niin toive saattaa ollakin realistinen. Penkin taakse jää tavaratilaakin jonkin verran.
Hitusen kyllä mietityttää roiskeet eturenkaista, mutta LeMans ei kuulemma likaa lasejaan kuin "tiukkaan" käännettäessä. Mitä se sitten tarkoittaakaan
jviirret kirjoitti:Sulkeeko tämä nyt kuitenkin apurungolla olevat tadpolet pois laskuista
Ei tuo. Apurungot on rajattu pois jo siinä vaiheessa, kun on valittu lähtökohdaksi rungollinen.
jooseha kirjoitti:kulkuaukko, josta voi pitää päätä ajaessa ulkona
Tämä on mun mielestä vaikein. Pitää olla tukevat reunat josta voi pitää kiinni sisään mennessä. Luukku jossa pään aukko tuntuu vähän vaaralliselta. Äkkipysähdyksessä lyö naamansa sen reunaan. Isompi aukko taas vaatii ison katon ettei sada sisään. Tuulilasista vaikea tehdä sellainen ettei likaisena/märkänä haittaa näkyvyyttä. Ja hiljainenkin pitäisi saada...
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Penkin ylätuen ajattelin tehdä laidasta laitaan. Kyljen kuitukerrosten väliin vanerilaput ja pultilla kiinni. Aukon laitoihin profiili, niin kai tuo kestää aukon takareunasta ottaa tukea. Omilla mitoilla kun teen niin ei tarvi huolehtia 120 kiloisen kestämisestä. Eivät mahdu sisälle
Sääsuojauksen voikin ratkaista poliitikkojen tapaan lykkäämällä vaikean asian myöhemmäksi. Tekee vaan saman kokoluokan aukon kuin kaupallisissa. Niihin löytynee tyydyttäviä ratkaisuja.
