HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

[vaaka]

Maa märkänä, joten en puuosilla sulostutettua pyörääni ulkoluta, joten tri pyörällä 39 lm. Viikon vanha rupi kinnasi tiukimmissa polven taitoissa vastaan vieläkin. sadetta luvattu, joten pysyttelin suhteellisen lähellä ja en saanut kauhean monta kymmentä minuuttia kunnon sadetta niskaan. Ehkä jotain 7 km. Sateesta, useammasta sprintistä, neste- ja energiahukasta huolimatta sirtyi Lintsin nousunopeusenkka tri pyörän puolelle luulen. Muistelisin kilsan tunnissa ajaneeni hitaammin nojakilla 10 stetta korkeammassa lämmössä kuivalla sällä kuski täydessä tikissä. Kilsakisa uhka loppua ja meni polven lyömisen takia viime viikko ohi kokonaan.

Jos on tri pyörässä puolensa yhden lisävaihteen tuoman pienen vaihteiden välin ja keveyden sekä hyvien osien avustamassa järkysti paremmassa kiihtyvyydessä ja nousukyvyssä kuin nojakillani, on siinä haitatkin isot. Parhaat iskunvaimentimet renkaista on alla kokeilemistani ja silti täristeli aika tavalla. Toki lyhyt lenkki oli normia vauhdikkaampi, mutta kaikki tien pinnan epätasaisuudet täristivät vihaisesti verrattuna täysjousitetuun nojakkiin. Käteni on paremmassa kunnossa ja silti heti tiesi, että pitää ottaa välillä irti tangosta käsi säästääkseni käden terveyden. Ja muut normaalit heikkoudet ergonomiassa. Uutuutena huomasin polkimien olevan niin ähellä toisiaan, että asento jäykisti vähän lihaksia sekä väänsi vammautunutta nilkkaani niin, että jänteissä tuntui. Nojakissani on maastopyörän osat ja leveämpi polkimien väli. Olo on kuin kuninkaalla verrattuna keskiaikaiseen venytysvälineeseen. Tosi hienoa vammaista käsitellä kuin nobody expects the Spanish inquisition. Katsoo ympärillen ja turpa mutrussa tri pyörän sivusuunnassa lilliputtikampia, jotka joku hullu venyttäjä raiskasi liian pitkiksi. Paskiaiset.

[vaaka]

On tekemistä ja aikataulut ovat tuurin kauppaa ja osin minusta riippumattomia, joten en ehkä ehdi http://www.trimobil.de kauppaan Bochumissa kohta alkavalla reissulla. Kun en touhua siellä, vaan naapurikaupungissa. Lähinnä kiinnostaa ylöohjauksen eri versioiden ergonomia ja estääkö käteni sellaista ja mitä tahansa ahaa elämyksiä trikeistä ja kinnereistä löytyy, jos heillä on tarjolla. Kun ei voi etukäteen oikein varata koeajoaikaa, on mahdollista, että vaikka paikalle pääsisin, ei silti pääse ajamaan. Ikävää, kun edustustehtävä MM kisoissa vie prioriteetin harrastuksilta. On toi MM hommakin harrastusta, mutta kun pitää pitää maamme lippua ylhäällä ja voittaa, niin ehkä se ajaa ohi nojailun painoarvoltaan. Kun on sponsoroitu osin reissuun, ei oikein sovi livetä linjasta

[vaaka]

Tulipa ikävän pitkä pyöräilypaussi. 5 ja puoli viikkoa, kun en MM kisareissulla ajanut Saksassa ja kotiintuliaisiksi pärskittiin lentokentällä päin ja siitä seurasi flunssa. Kolmen ja puolen kuukauden sairastelusta viime talvena oppineena vältin itseni rasittamista liian aikaisin ja silti vaivaiset keuhkoni kestävät pitkän aikaa normalisoitua, vaikka itse flunssa on ohi muutamassa päivässä. Tyypillistä keuhkovaivalleni grr. Liikkumattomuus vähäistä puntin kädellä heiluttelua lukuunottamatta alkoi tehdä kipua polveen, kun ihminen on luotu liikkumaan. Samaten oikea takareisi oli häijyn kireä istumisesta ja liikkeen vähyydestä johtuen. Oli pakko rajata liikkumista, koska muutaman viikon jälkeen flunssan katoamisesta astmatyyppisesti kuristi hengitystä ja läkähdyin, jos yritin vähänkään kävellä normaalilla vauhdilla. Ylihuomenna työpaikkalääkärille jatkosetvimään, onko minusta nykytyöhöni

Kun käsikin kettuilee, otin kevyen pyörän keuhkojen kestävyyden testiin. Syöttivät melkoisia myrkkyjä, eli dopingia flunssaläkkeissä ja sydän oli kovilla ja tykytteli lääkkeistä johtuen. Vielä häijymältä tuntui 6 km vauhdikkaassa lenkissä niillä väleillä, kun en seisonut valoissa, eli tyypillistä kiihdytys ja seis liikennettä tälle alueelle. Lehmä kevätlaitumelle päästyään ilmiö vauhdeissa köh köh... Juu ja kirveli keuhkoissa välillä enemmänkin, kun pulssi kävi korkealla ja ei aina tasaantunut valoissa pitkiäkin aikoja seistessä. En vielä ole täydessä tikissä ja toki ilman lämpö ei ole ihmeellinen, mutta kun keuhkot ovat vaivaiset, eivät ne tykkää alle kesälämmöistä hengästyessä. Ja nyt ekstrapahana ovat keuhkot, taudin jäljiltä yhdessä vaivojen kanssa. Silti ai että teki hyvää.

Lihakset rentoutuivat, vaikka nilkasta ottaakin vammautuneesta kohdasta hieman, kun ykkösvaihde ei mennyt päälle, joten kakkosella tuuppasin Linnunlaulun ja Lintsin ylös tietämättä, että vaihteissa mättää On taudista huolimatta ja ehkä sen aiheuttaman levon ansiosta lihakset kiitos nojailun sen verran kehittyneet, että ei haitannut vaihdetta normaalia isommalla mäen nousu. Jee! Jaloissa tuntuu hyvältä, kun kuonaa lähti liikkeelle ja happea tuli tilalle, kun kohisee verenkierto ja kihelmöi jalkapohjissa. Ihminen on suunniteltu liikkumaan ja nyt sain lääkettä, mitä kroppa on kaivannut Fiilikset olivat ensin, kiva. Sitten katsoin ohjausteoriavideon, minkä jälkeen tube työnsi automaattisesti toisen TEDx pätkän tall bikereissusta ja, mitä hyötyä on pyöräilystä sen perään ja olivat niin hyvän mielen videoita, että entisestään fiilikset paranivat selkeästi. Nyt on vaikeaa olla hymyilemättä Kyllä pyöräily osaa välillä olla kivaa! Jopa timantilla No vauhdin hurmaa oli joo, mikä minulla lisää iloa, vaikka tiet oli paikoin täysin pudonneiden lehtien paksussa peitossa ja liukkaita niissä kohdin.

[vaaka]

Asicsin juoksutrikoot tuule pysäyttäjinä edelleen ja eilisen peffan, reisien ja kylkien sekä alaselän kylmyydestä oppien fleecepitkikset lisäksi päälle. Nelinkertainen matka ja vielä kylmemmäksi veti reiden sivun. Muuten oli mahtavaa, kun karvan verran hellitin eilisestä ja silti menoa ja menohalua oli. Etukenossa tri pyörällä useammassa kiihdytyksessä keuli Keskityin enemmän pyörittämisen puhtauteen ja se oli pirun hauskaa, kiihdytykset nopeutuivat ja mäissä sai kadenssin putoamatta paiskata isompaa vaihdetta päälle. Oli semmoinen jeeeeeee huuto mielessä moni paikoin. Naama vääntyi irvistykseen usein ja ei ehkä kertaakaan hymyyn, mutta hymy oli sisäistä ja päällä koko ajan Mikäs oli riehues riemutessa, kun kulki ja levänneet lihakset toimivat sekä keukot eivät pottuilleet. Ei haitannut, että ykkönenkin meni päälle ilman korjaamista hehe.

[vaaka]

Jaahas lycraohjusten joukkoon liityin tänään, vaikka juoksutrikoo ja fleecetakki olivatkin päällä. Lyhyt sprintihkö treeni ja keuhkoista otti heti ja limaa sai syljeksiä huolella. Piti etsiä turvallinen mesta rykiä ja annoin sikaa tri pyörälle käyttämällä suurempaa vaidetta ja poikittain väännettyä ketjua pikkueturieskalla 43,6 km/h. Ei ihan pyörätielegaalia menoa. Raskaaseen ja pienissä vauhdeissa tiukoissa käännöksissä kiikkerään heel strike vaaralliseen Streetmachineen verrattuna tri pyörä on ylivertaisen ketterä cityliikenteen esteitä väistellessä. Kätsää vauhdeissa, joita on viime aikoina rykäisty, jos toki ei noin kovaa kuin nyt testissä. Silti järkevämmissä nopeuksissakin ohjausturvallisuus on tri pyörässäni ylivoimaisesti parempi.

Intervalleja tehty viime lenkit, kun toista syksyä peräkkäin tajusin, että kesän on retkeilty lähinnä peruskuntopohjaisesti. Joten tehotreeniä ja hermotuksia on syytä parannella herättelemällä kroppaa, kun vielä ei ole lunta haittana.

[vaaka]

Märkää on ja siten Streetmachine on edelleen lepovuorossa. En ole kakkospyörälleni viitsinyt tehdä mitään, joten pienellä eturieskalla edelleen menin ja toiseksi isoimmalle vaihteelle lyhyessä jyrkässä alamäessä ja ylitin keskijyrkässä pitkässä mäessä isolla eturieskalla tekemäni tri pyörän nopeusennätykseni. Tosin viime enkassa oli mäkistä maastoa ja 36 km alla kesällä viime vuonna ja nyt 20 km, kylmää ja märkä tie. Kaksi pilkku yksi km/h lisäystä, vaikka sairastellessa meni viime talvi. Nojapyöräily lisää koipitehoja, vaikka ajoin selvästi harvempia kilometrejä kuin aiempina vuosina. Olisiko tuplapaino nojakissa vs tri pyörä lisännyt hyötyä? Toki ceteris paribus ei toteutunut vertailussa. Pitäisi yrittää saada tutussa tasamaapätkässä verrokkitulos. Jos säät sallivat, kun sadetta on lupailtu koko viikoksi.

[vaaka]

Selkää juikii renkaiden vaihdon. Kunnon ylläpitämiseksi nerokkaasti Continental TourRide 47-406 joululahja meni väärin päin kuvioltaan. Big Apple 50-559 MTB sisurin kanssa oli tappelu saada 19c vanteelle ja onnistui vasta ruuvaamalla prikka 2/3 auki. Ei takuuta edes MTB tasoisen sisurin alkuarvonnan aiheuttaman rasituksen siedosta. No saa treeniä, kun luin, miten julmasti enemmän vierintävastusta on leveissä MTB renkaissa vs gp4000s2ssa. Paras mitattu MTB on Conti RaceKing sarjan huippumalli 22,x W vastuksella muistaakseni 29 km/h vauhdissa 40,5 kg painolla. Gp4000s2 on 14W. Että leveällä renkaalla pienempi vierintävastus? Rajansa kaikella ja muita muuttujia on.

Tosi testi ajon pehmentämiselle käden ravistelua ja siitä seuraavaa kipua vähentääkseni pitää odottaa. Löysäsin reilusti takajousituksen teräsjousta, joka toimii esivastuksena nestejouselle. Big Applen kanssa en tiedä vielä, kuinka pehmeää käyttäytyminen on, kun löysensin liiaksi kulunutta teräskierrejousta. On kireämmällä kuin manuaali suosittaa ja ei ihme, että manuaalin mukaan menettää mukavuushyötyä, jos ylikiristää kulunutta jousta. Mulla on senttejä liian kireällä nyt ja kesän ajan oli ajotestin Kojakien kanssa mukaan vielä reilusti kireämmällä, joten esijousi on tiensä päässä. Nykysäädöllä on aika upottava takapää vs kesän pomppaan ilmaan töyssyssä vauhdissa. Mennee jousi kireämmälle isosta renkaasta huolimatta. Muttei niin paljon kuin kesän oli.

Pitää ajaa, jotta selviää sopiva rengaspaine ja siihen parhaiten sopiva takajousen säätö odottaessa varaosan tilausta. Epäilen takanestejousen tihkuttavan hitaasti nestettä, joten sekin mennee uusiksi tai huoltoon ennen ensi kautta. Jätän ammattilaisen tehtäväksi vielä.

Yllätyin renkaiden litistymisestä. Näytti liialliselta BA 1,7 bar ja TouRide 2 Bar. Nyt 2,1 ja 2,7 ja visuaalisesti tarkastaen pyörällä normiasentoa pystymmässä istuen, jotta näin renkaat, 15% litistymissääntö vaikutti toteutuvan. Lupaavalta tuntui pihan tasaisella asfaltilla ei kovissa vauhdeissa jarruttaen. Siis cityajoa ja alamäkitestejä tarvitsen säätöjen hakemiseksi. Ja sama uusiksi uusilla jousilla. Etujousiin olen tyytyväinen paremmasta tietämättömänä.

Nyt pyörä niiaa eteen jarrutuksessa. Meniköhän liian lötköksi takajousen säätö? Keväällä päädyin tiukkaan jousen säätöön kovien töyssyjen siloituskyvyllä, mitä ei ollut löysillä säädöillä kuoleentuneella jousella. Vaikka liikevara oli lyhyt jäykällä jousella, jonka sijainti pudotti liikevaran murto-osaan manuaalin suosituksesta, se tuntui parhaalta muulloin kuin ilmaan pompatessa. Haastetta isolle ompulle.

[Wacky]

Leämmässä on pienempi vastus samalla paineella jos renkaat on muuten identtiset. Kuvio, rakenne yms.
Kokeile laskee se contti 3 bariin niin kyllä siinäki vastusta riittää

[jooseha]

Etupainoinen pyörä ja markettirengas edessä vähillä paineilla. Ei ole ihmekään ettei rullaa maksimaalisesti
Tourridestä saa ihan kohtuullisesti rullaavan, kun sitä ajaa ylipaineella. Jäykät sivut ei saa painua muuten ne vastustavat. Painavalla kuskilla ei tämäkään pelasta.
Mahdollisimman leveä omppu vaan eteenkin ja sisurit pois niin rullaa ihan hyvin pienillä paineilla. Ei ne luonnollisesti maantierenkaiden veroiset ole, mutta renkaan jousto niiden idea onkin. Kaikkea ei kannata luullakaan saavansa samassa paketissa

edit . Mukavuutta tavoitellessa kannattaa pyrkiä leveään renkaaseen. 60 millisessä on lähes puolet isompi ilmatila kuin 50 millisessä. Rengaspaine voi siis olla merkittävästi alempi kuin kapeammassa vastaavassa renkaassa.

[vaaka]

Sillä rullausvastussivustolla oli mittaukset eri paineilla renkaittain ja onhan se selvää, että alemmilla paineilla vastus kasvaa. Mittausten mukaan rajusti.

Teillä taisi mennä vähän ohi, että TouRidessä on vain 2,5 baria painetta ja ompussa 2,1 sekä pihalla ajaen ei rullausta voinut arvioida.

Ajoin vajaan kympin äsken ja kun on kiveä tiellä kuuden asteen lämmössä, ei voi arvata rullausta. Luulisi vauhtiin päässeen rengasparin massan auttavan rullauksessa. Kiihdytys oli tahmaista varmasti vaatetuksesta enemmän johtuen kuin eturenkaan väärin päin asetuksesta ja renkaiden ominaisuuksista johtuen.

Trikoot ovat liukkaat ja valuivat sen verran, että polvi ei taittunut vastuksetta ja lihakset supistu vapaasti. Kun vielä sen verran viileää oli, että etureidet olivat vaaleanpunaiset ja peffan alaulkokulmat kylmät, ei ihme, että meno oli yhtä tervaista kuin keväällä myös liian piukeilla housuilla ajaessa. Ei noin voi sanoa mitään rullauksesta. Olosuhteisiin nähden ei voi vielä valittaa. Realistinen testi on kokeilla kesälämmöissä kesävaatteissa ilman tappajasepeliä.

Minusta testi löysennetylle jousitukselle takana ja isommille renkaille oli kaksijakoinen. Iloa tuli selvästä töyssyjen pehmentymisestä. Kääk hetki tuli kahdesti, kun huomasin luistelevani sivuttain puupenkillä liukkailla trikoohousuilla ja kun huomasin ohjaushienosäädön kärsineen, joten yksikätinen ajo oli haasteellista nousuissa suoraan menon kanssa. Taustalla miksi noi ovat huonoja asioita on se, että käsi tykkää huonoa jopa alaohjausasennosta, ohjaustangosta kiinni pidosta sekä ohjaamisesta. Ylämäessä varsinkin. Ja kun oli haastavaa ajaa yksikätisesti, jäkk. En usko penkillä luistelun poistumisen poistavan yksikätisen ajon haasteita.

Käytännössä en keksi mitään muuta tapaa suojata kipeää kättä kuin tasapainoilutarpeen poistaminen ja ohjaukselta niin helpon kolmipyörän käytön, että sitä voi ajaa yksikätisesti ohjaten pääasiassa kaikissa vauhdeissa ja useimmilla alustoilla. Isoilla renkailla ja luultavasti jousitusta hyödyntäen.

Olin oikein tyytyväinen nykyiseen takajousen säätöön ja töyssyn pehmennykseen. Ne vievät osan rasituksesta pois kädeltä. Eivät riittävästi ainakaan silloin, kun käsi on näin arkana kuin nyt. Saattaa parantuakin vähän, kun keksin muuta rasitusta vähentävän hoitotavan mutsille. Nämä vammat kestävät useista viikoista kuukausiin parantua.

Ei mulla ollut kuvitelmia, että gp4000s2lle pärjäisivät nykyrenkaat. En halua lisätä paineita, kun terveys pakottaa ergonomiaan ja se edellä on mentävä. Tiesin etukäteen renkaiden ominaisuuksista ja valitsin kompromissin painon ja rullaavuuden sekä aeron kustannuksella iskunvaimennuksen.

En tiedä, tarvitsenko isompaa eturengasta, kun nyt vain pahimmat töyssyt ja reikä asfaltissa täräyttivät oikeasti. Ja multa puuttui kaikki pehmustus istuimesta pakaroiden alta. Ei paha ollenkaan ja olen tyytyväinen nykytilanteeseen. Pitää katsoa, miten ilman jalkojen pakkopaitaa vastaavien vaatteiden kanssa kulkee ja hakea ajorutiini uusiksi ennen kuin luovutan kaksirenkaisten suhteen. Täristäähän kolmirenkaisetkin. Olen aina urheilussa ollut sitä mieltä, että taitoja lisäämällä edut kasvavat, joten mielelläni otan yksikätisen ohjauksen haasteen vastaan ensi keväänä. Taistelematta ei luovuteta. On kyllä estettä voitettavaksi. Mahdollinen ässä hihassa on pitkän matkan ajon hitaat vauhdit, jolloin ei tehoa tuoteta paljon ja hytkytä niin paljon, että yksikätinen ajo vaikeutuu. Nyt rypistelin housujen tiukkuudesta huolimatta. Eikä kaikkialla tiet ole yhtä töyssyisiä kuin Helsingissä. Jos ohjausta tarvitsee vain ylämäessä, käsi saattaa kestää. Ensi vuonna vasta tietää, miten käy.

[vaaka]

En syrjisi TourRiden ominaisuuksia ostopaikan perusteella. Se vaikuttaa Marathonin järeiltä versioilta painoltaan, mutta on joustavampi iskuja tasoittavampi. Paksu matsku kovasta materiaalista on. Hyvin pysähtyi väärin päin käännettynä. Kostean sään liukkaudesta en voi sanoa mitään muuta kuin, että ei vikuroinut ollenkaan.

[jooseha]

Teillä taisi mennä vähän ohi, että TouRidessä on vain 2,5 baria painetta ja ompussa 2,1 sekä pihalla ajaen ei rullausta voinut arvioida.

Mulla on tourrideissä 4,5 ja appleissa 1,1-1,3. Väitän että jälkimmäiset rullaa paremmin. Omput on ilman sisureita ja leveimmät mitä saa.
Touride on hyvä perusrengas. Ei ole mihinkään suuntaan erikoisen hyvä tai huono.

[vaaka]

Ei varmasti iso massa ja sen aiheuttava paksu tread haittaa monipäiväisillä retkillä TourRideä kestävyydessä, mutten ole ihastunut sen painosta.

En ole perehtynyt tubeless maailmaan ja siten en tiedä, kestääkö normaali vannenauha alla jne. En ole ihastunut pyöräni vannenauhojen laatuun, kun päät ovat monen millin päässä toisistaan. Sen vain tiedän tubelesseistä, että hupi lopahtaa tubelessin puhkeamiseen kuten matkakin. Ei kiva kylmässä tai pimeän uhatessa. Liimailu jne. ei hotsita hirveästi. Toki mainostettu pehmeämpi ajo ja massasäästöt eivät ole pahasta ollenkaan.

Olen niin tyytyväinen Omppuun isommalla paineella kärsineenkin jousituksen kanssa, että jätän paineet sisään, kun ei pyörää talven yli kovin tiheästi käytetä ja siten ilmoja lisäillä. Jää turvavaraa lusmuamiselle täyttämisestä. Schwalbe oli viisaasti laittanut mukana tulleeseen lappuun 30 päivän täyttötarpeen. On kai tarpeeksi rapaa tullut silmille tyhjentyneiden renkaiden sivuseinien murtumisesta.

Olen sen verran kevyt, etten usko 1,1-1,3 baria olevan kauhean ongelman, vaikka ihmeen paljon kyllä rengas lysähtääkin jo 1,8 barilla ja 15 % sääntö ylittyy reilusti. Herää kysymys, onko sinulla Kevlar Guard versio, joka on hillittömästi jäykempi olessaan pois vanteelta? Minun Race Guardini ei takuulla pärjää yhtä vähällä paineella 15 % litistymän kohdalla.

[jooseha]

Hyvä kun olet tyytyväinen

Raceguardilla munkin renkaat on. Leveys on niissä isompi kuin sinulla, joten paineetkin voivat olla pienemmät 15% painumalla. Ilma se on joka kantaa. Ei renkaan kyljet.
Rengastusta valitessa laskin että tuossa voi pitää 0,8 baria pienempää painetta 60 millisellä renkaalla kuin 50 millisellä. Tämän jälkeen oli valintana itsestään selvästi 60 millinen.
Ajatuksena oli yhdistää maastopuolelta sisärenkaattomuus, joka mahdollistaa hyvän rullaavuuden matalalla paineella, ja tie käyttöön tehty ohuehko sivuinen rengas. Onnistunut kokeilu

Ghetto-mallinen asennus mulla on. Normaalit vannenauhat ja niiden päällä alikokoinen sisäkumi halkaistuna. Rengas päällä ja litkut sisällä.
Jos puhkeaa niin pahasti ettei litku paikkaa, vaihdan halkaistun sisäkumin normaaliin ja matka jatkuu. Sama vaiva kuin muutenkin, mutta kädet likaantuu litkusta.

[vaaka]

Riittääkö litku liimaamaan ulkokumin vanteeseen ilmatiiviisti, vai pitääkö käyttää jotain muutakin liimaa? Race ja X King Continentaleista luin, että menee 2-3 päivää ennen kuin liimautuvat ilmatiiviiksi monen kokemuksesta.

Miten olet sisurin halkaissut ja kiinnittänyt? Käytitkö koko sisurin ja jos käytit, mihin asti vanteen sivulla sisuri on ja miten kiinnitit sisurin?

Kevlar Guard on niin järkyttävästi jäykempi Big Apple, että sen rakenne kantaa jonkun kilon ja siten jonkun barin osan vähemmän vaatii painetta. Mutta eihän se tärinänpoistossa auta, kun on niin jäykkää ja paksua materiaalia, että sivuseinän taivutus sekä vielä pahempana pohjan taivutus syö tehoa ja välittää jäykässä vaälittäjäaineessa iskut sekä taipumisen energian paljon paremmin pyörän runkoon. Ihme juttu että noi kaksi versiota on nimetty samoin, kun ovat ihan eri rengas käytännössä ja vielä eri pintakuviollakin.

Miten rengas irrotetaan vanteesta? Onnistuuko normaalein keinoin, vai pitääkö liima liuottaa pois jotenkin?