Sillä rullausvastussivustolla oli mittaukset eri paineilla renkaittain ja onhan se selvää, että alemmilla paineilla vastus kasvaa. Mittausten mukaan rajusti.
Teillä taisi mennä vähän ohi, että TouRidessä on vain 2,5 baria painetta ja ompussa 2,1 sekä pihalla ajaen ei rullausta voinut arvioida.
Ajoin vajaan kympin äsken ja kun on kiveä tiellä kuuden asteen lämmössä, ei voi arvata rullausta. Luulisi vauhtiin päässeen rengasparin massan auttavan rullauksessa. Kiihdytys oli tahmaista varmasti vaatetuksesta enemmän johtuen kuin eturenkaan väärin päin asetuksesta ja renkaiden ominaisuuksista johtuen.
Trikoot ovat liukkaat ja valuivat sen verran, että polvi ei taittunut vastuksetta ja lihakset supistu vapaasti. Kun vielä sen verran viileää oli, että etureidet olivat vaaleanpunaiset ja peffan alaulkokulmat kylmät, ei ihme, että meno oli yhtä tervaista kuin keväällä myös liian piukeilla housuilla ajaessa. Ei noin voi sanoa mitään rullauksesta. Olosuhteisiin nähden ei voi vielä valittaa. Realistinen testi on kokeilla kesälämmöissä kesävaatteissa ilman tappajasepeliä.
Minusta testi löysennetylle jousitukselle takana ja isommille renkaille oli kaksijakoinen. Iloa tuli selvästä töyssyjen pehmentymisestä. Kääk hetki tuli kahdesti, kun huomasin luistelevani sivuttain puupenkillä liukkailla trikoohousuilla ja kun huomasin ohjaushienosäädön kärsineen, joten yksikätinen ajo oli haasteellista nousuissa suoraan menon kanssa. Taustalla miksi noi ovat huonoja asioita on se, että käsi tykkää huonoa jopa alaohjausasennosta, ohjaustangosta kiinni pidosta sekä ohjaamisesta. Ylämäessä varsinkin. Ja kun oli haastavaa ajaa yksikätisesti, jäkk. En usko penkillä luistelun poistumisen poistavan yksikätisen ajon haasteita.
Käytännössä en keksi mitään muuta tapaa suojata kipeää kättä kuin tasapainoilutarpeen poistaminen ja ohjaukselta niin helpon kolmipyörän käytön, että sitä voi ajaa yksikätisesti ohjaten pääasiassa kaikissa vauhdeissa ja useimmilla alustoilla. Isoilla renkailla ja luultavasti jousitusta hyödyntäen.
Olin oikein tyytyväinen nykyiseen takajousen säätöön ja töyssyn pehmennykseen. Ne vievät osan rasituksesta pois kädeltä. Eivät riittävästi ainakaan silloin, kun käsi on näin arkana kuin nyt. Saattaa parantuakin vähän, kun keksin muuta rasitusta vähentävän hoitotavan mutsille. Nämä vammat kestävät useista viikoista kuukausiin parantua.
Ei mulla ollut kuvitelmia, että gp4000s2lle pärjäisivät nykyrenkaat. En halua lisätä paineita, kun terveys pakottaa ergonomiaan ja se edellä on mentävä. Tiesin etukäteen renkaiden ominaisuuksista ja valitsin kompromissin painon ja rullaavuuden sekä aeron kustannuksella iskunvaimennuksen.
En tiedä, tarvitsenko isompaa eturengasta, kun nyt vain pahimmat töyssyt ja reikä asfaltissa täräyttivät oikeasti. Ja multa puuttui kaikki pehmustus istuimesta pakaroiden alta. Ei paha ollenkaan ja olen tyytyväinen nykytilanteeseen. Pitää katsoa, miten ilman jalkojen pakkopaitaa vastaavien vaatteiden kanssa kulkee ja hakea ajorutiini uusiksi ennen kuin luovutan kaksirenkaisten suhteen. Täristäähän kolmirenkaisetkin. Olen aina urheilussa ollut sitä mieltä, että taitoja lisäämällä edut kasvavat, joten mielelläni otan yksikätisen ohjauksen haasteen vastaan ensi keväänä. Taistelematta ei luovuteta. On kyllä estettä voitettavaksi. Mahdollinen ässä hihassa on pitkän matkan ajon hitaat vauhdit, jolloin ei tehoa tuoteta paljon ja hytkytä niin paljon, että yksikätinen ajo vaikeutuu. Nyt rypistelin housujen tiukkuudesta huolimatta. Eikä kaikkialla tiet ole yhtä töyssyisiä kuin Helsingissä. Jos ohjausta tarvitsee vain ylämäessä, käsi saattaa kestää. Ensi vuonna vasta tietää, miten käy.