HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

[jooseha]

Isosti kysymyksiä. Kohta sullakin on tubelessit

Venytin alikokoisen sisäkumin vanteelle ja leikkasin sen saksilla venttiilin vastapuolella olevaa saumaa pitkin auki. Taivutin halkaistun kumin reunat vanteen kummallekin puolelle ja laitoin renkaan paikoilleen. Sisäkumi jäi siis vanteen ja renkaan väliin. Toinen rengas nousi paikoilleen pelkällä paineilmalla. Toista varten piti saippuoida kumit. Paikoillaan olevaan kumiin laitoin Stanin litkut pois otetun venttiilin kautta sisälle ja täytin kumin uudelleen ilmalla. Renkaan ravistelua muutaman kierroksen verran ja jonkun kilometrin lenkki perään. Tiivistyi kerralla ilman liimoja. Vain paikkalitku. Halkaistu sisäkumikaan ei ole millään kiinni. Ennen ajamista leikkasin kumin ja vanteen välistä tulevat sisäkumin liepeet pois. Vähän jäi näkösälle.
Pois en ole käyttänyt, mutta en usko sen tuottavan ongelmaa. Ei se litku sentään liimaa ole.
Painon säästöä tälleen tuskin tulee. Varmaankin lisäystä. Yksi sisuri on korvatta puolikkalla ja litkut päälle.

[PW]

Mistä tuo rullaavuuden parannus johtuu jos painokaan ei tipu?

[jviirret]

Mistä tuo rullaavuuden parannus johtuu jos painokaan ei tipu?

Normaalissa rakenteessa sisäkumi hiertää ulkokumia renkaan painuessa kasaan, kun tämä kitka jää pois rullaavuus paranee.

Jukka

[jori]

Mistä tuo rullaavuuden parannus johtuu jos painokaan ei tipu?

Normaalissa rakenteessa sisäkumi hiertää ulkokumia renkaan painuessa kasaan, kun tämä kitka jää pois rullaavuus paranee.

Tämä koskee lähinnä matalilla paineilla ajamista. Mitä matalammat paineet ja mitä suurempi painuma, sitä pahemmin sisärengas elää ulkorenkaan sisäpintaa vasten. Jossain oli vastikään kuva kitkakertoimista eri sisärengasvaihtoehdoilla ja -paineilla. Sopisi tähän alle, mutten muista missä.

[jooseha]

Tuolla on kuvaaja. En saanut kännykällä kuvaa tänne 2.2" renkaalla tehty testi. Näkee hyvin kuinka vastus ero pienenee paineen kasvaessa.
Kapealla renkaalla ei anna luultavasti mainittavaa etua. Niitä pitää ajaa kovalla paineella ja kitkaa aiheuttavaa sisäkumi-ulkokumi-väliäkin on vähemmän

[jori]

Tässä joosehan vinkkaama kuva.

Vierintävastus eri sisureilla.png (46.83 KiB) Katsottu 5689 kertaa

Wateista ja vierintävastuskertoimista päätellen aika vähän vaikutusta maantiepaineilla, paitsi jos butyylisisuri on kovin paksuseinäinen, jolloin vastusta tulee sen vääntelystä. Tuo mittaus loppuu alle neljän baarin. Toisaalta tuo butyylirenkaan, eli tavallisen sisärenkaan, vastus näyttää jäävän pysyväksi korotukseksi vierintävastuksessa, vaikka paine kasvaa yli asteikosta.

[jooseha]

Tuosta linkistä kun kaivaa löytää noiden 55 millisten Racekingien lisäksi 25 millin Duranoiden testin samalla kuormalla ja nopeudella. Tuubittoman maastorenkaan vastus on 15,5-20,2 wattia 1,0-3,8 barin paineilla. Maantierenkaan vastaavat on 18,0-24,7 W ja 4,1-8,3 bar. Pelkkää mukavuutta halutessa on valinta siis varsin helppo. Jo 1,7 barilla leveä rengas rullaa paremmin 17,4W

[vaaka]

Durano ei ole parhaita maantierenkaita, vaikka pätevä kompromissi onkin 622 koossa ainakin ollut kestävyyden ja rullaavuuden välillä. Pienempien kokojen kanssa tällä foorumilla on osalla ainakin ollut enemmän ongelmia kuin minulla 622 koossa ja muilta foorumeilta lukemani perusteella. En ole päässyt perille, vaikuttaako kolmessa eri maassa eri aikoina tekohetki kestävyyteen missäkin koossa selittävänä tekijänä.

Luin joosehan linkittämää sivustoa aiemmin ja GP4000s2 pesee Duranon ja mtb tubelessin joillain ylemmistä paineista. Muistaakseni alimmillaan 14,4 W parhaimmillaan niin suurilla paineilla, että täristää pahasti sekä pomppii ilmaan töyssyissä suurissa nopeuksissa.

Eihän sitä hulluutensa ja mökkihöperyytensä vaikutusta voi ennakoida, eli voihan paremman tekemisen puutteessa tubelessnikkarointi liimattomuutena tapahtua, vaikkei ole vielä inspistä. Huono testi olisi ennen kesää tubelessiksi teko, kun painetta on hieman, ei maailmaa mullistavan vierintää kompromisoiva kaks ja risat baria nyt ja järkevin vaattein puhtain tein en ehtinyt ajaa omppua. Siksi mahdollinen vertaus pitäisi tehdä vertailukelpoisen tiedon hankinnan jälkeen pitkälti ensi vuoden puolella.

mhelander vinkkasi aiemmin muualla talkin laitosta perinteisesti täytetyn sisurin ja ulkorenkaan väliin, joka vähentää häviöitä. Oli mielessä, mutta en sääennusteet kirittivät hommia, jotta pääsin jousituksen ja rengaspaineiden säätöjä testaamaan. Siksi jäi optimoimatta. En usko kaikkien häviöiden katoavan talkilla, mutta olisi se hyvä vertailu myös. Vähemmän häslinkiä kuin tubeless viritys. Tubelessin edut putoavat kuulemma renkaiden kasvaessa ja pehmentyessä sekä paineiden laskiessa. Sikäli iso rengas alhaisin painein talkilla tjms. liukasteella voi tuoda niin isot edut, että ei jaksa vaivautua tubelessin työläyden vuoksi.

Tubelessin hyytyminen tien päällä sisurista ja työkaluista huolimatta on turvallisuushuoli minulle muutenkin kuin valon loppumisesta johtuen. Kenkätrikistä huolimatta renkaan vaihto ilman litkun vaikutustakin rassaa kättä, joka ajaessakin saa rassia. Kun yleensä käsi saa rasitusta joka tapauksessa ajon ulkopuolella, lisärääkki ei kiinnosta. Voi käsi kipeytyä matkan kesken jääden. Lisäkustannuksia tulee kotiin pääsystä lisäksi. Ei houkuta. Vielä.

En katsonut sivuilta, mistä versiosta Joosen watit maasturille ovat. Sellainen mielikuva jäi aiemmin, että kyseessä oli kestämätön kisapäivän rengas. Hyvä mtb uutinen on, että RaceKing Protection on pohjasta pätevästi suojattu ja menettelee sivusta sekä rullaa vain ihan vähän huonommin kuin kestämätön kisamallu. Ero on luultavasti kahdella renkaalla alle havaintokyvyn rullatessa. Toki painoa on suojatussa enemmän ja kiihtyvyys voi olla havaittavasti huonompi nousun ohella. Ehkä ja ymmv. Pehmeydessä luulisi olevan etua suojaamattomassa hajoamiseen asti. Sitten vastoin päin. Näköä luultavasti.

[jooseha]

Watit on suoraan tuon aiemman linkin Conti Racekingistä. Samasta jonka kuvaaja ja taulukko on tuossa ylempänä näytillä Duranon poimin sen takia että se on yleinen rengas. Lähes jokainen on ajanut sellaisella.

[vaaka]

En tiedä, pitäisikö laittaa optiikkaketju, vai kirjoittaa tänne. Kun naamaan sopii kulmikkaat lasit pyöreähköjen sisään, tein kompromissin sijaan funktionaalisuuspohjaisen lasivalinnan. Taustana kauden kokemukset aurinkolaseista ja toisaalta kirkkain pienemmin lasein pimeässä työmatkalla 21 asteen penkillä, jonka niskatuki ei nosta päätä eteen niin paljon kuin kaupallisissa pyörissä yleensä. Aeron ja lordoosin välttämisen vuoksi.

Normilasini eivät noin sporttisessa penkissä riitä pää niskatuessa lähelle eteen näkemiseen, joten öisin jouduin nostelemaan päätä tuesta usein. Siksi optikolla hain lasit, jotka saa mahdollisimman lähelle ihoa silmien alla. Nojakilla en ole saanut vielä roskia silmään. Enkä haluakaan, joten siksikin on hyvä urheilulasimainen suuri kasvojen suojaus. Pääsyy laajoille lnsseille on pimeäajo nostamatta päätä niskatuesta. Aah helpotus ja rentouden ihanuus, miten lasit auttavat niskaa silti eteen nähden! Tehtävä suoritettu. Tämä viime rengastestin vajaan kympin lenkillä, paljonkohan apua tulee pitkissä ajoissa? Peukkua itselle.

Parhaiten suojaavat ja eteen lähelle sporttisessa kulmassa nojaten näkemisen mahdollistava pokamalli, jonka löysin, on ei yllättäen pilottilasi. Haluavatko lentäjät välttyä häikäisyltä ja nähdä esteet maassa senkä etäisyyden kiitorataan laskeutuessa? Olen kuullut nyrkkisäännön, että pyöreisiin kasvon muotoihin sopii parhaiten kulmikkaat pokat ja päin vastoin, valitettavasti pilottilasit näin pyöreällä lärvillä eivät toimi esteettisesti. Ollenkaan. Sanoin optikolle, että onneksi yöllä ei näy niin helposti muille ja etuvalo peittää lisää

Optikko sanoi, että eri diopterit pitää laittaa yölle kuin päivälle ja jos on valinta rajoilla neljäsosadiopterin välillä, kummalla näkee paremmin näkötestissä, päivälle pitäisi valita toinen ja yölle toinen vaihtoehdoista. Lisäksi linssin hionnassa vain pieni alue antaa parhaan tuloksen, joten yön rajatussa näkyvyydessä luulisi, että iloa tulisi keskityksestä noin neljäsosaan linssin korkeudesta alhaalta ylös. Yritin siis nojata penkissä pyöräni selkätuen kulmassa kääntäen silmiä alas niin, että näen lähelle eteen, kun optikko merkkasi linssiin merkin parhaan hionnan kohtaa. Ajaessa kävi niin iloisesti, että ei tarvinnut edes kääntää silmiä niin alas kuin aurinkolasien kanssa, kun ääreisnäkö riitti kai mukavasti eteen lähelle näkemiseen. Toivon, ettei ensivaikutelmat ole ylioptimistisia. Alku lupaava, mutta näkemättömään esteeseen ajo voi olla kylmä suihku, joten pitkäaikainen testi vasta paljastaa, miten käy.

Käytännössä näen suoraan eteen paljon paremmin kuin 2 v vanhoilla laseilla, joissa on 0,25 diopteria eroa vasemmassa oikean silmän dominoimassa silmässä ja pienimmän mahdollisen hajataittokorjauksen lisällä. En tiedä, ovatko nuo edes se tärkeä juttu, vai optiikan laatu ja koko.

Kamera ei ehkä ole sama kuin lasit ja silmät, mutta järkkyisot linssit kerännevät niin paljon valoa kuin mahdollista. Ja sukuvikana on huono yönäkö muihin verrattuna. Paitsi mä outolintuna yönäköä harjoitelleena olen kompensoinut kökköjä yösilmiä treenillä aivojen havainnointi- ja tulkkauskykyä kehittämällä. Minkä silmäparat mahdollistavat, aivot arvaavat paremmin kuin muilla. Kokeiltu on.

Valitettavasti pilottilasit ainakin ilman aurinkolinssejä tällä naamarilla saa minut näyttämään mamua ja poliittisen puolueen jäsentä sairaammalta. Sarjamurhaajalaskuissa +10. Eli tappolistaan uhrien ja minun sosiopaattisarjamurhaajan näköisyydestä tappavien henkilöiden määrässä. Hyvässä paikassa. Siksi sanoin optikolle, että pitää heti ajon jälkeen vaihtaa normilaseihin. Jää pois monen mielenvikaisuusdiagnoosin virheet muilta, kun en näytä sarjamurhaajalta. Niin paljon.

Laseilla on väliä. Muillekin kuin muotihuorille.

[jori]

Minusta tämä olisi ollut oman ketjun arvoinen teksti.
Olen vakuuttunut, ettei tuo nimellisen 0,25 dioptrin polttovälimuutos ole merkittävä, vaan todellakin tuo keskialueen siirto linssin alareunaan päin. SIlmien adaptaatiokyky on paljon selvästi suurempi, vaikka olisi kuinka puusilmä. . Silmien kyky adaptoitua kauas tai lähelle katsomiseen vaihtelee paljon enemmän päivän ja aiemman tekemisen perusteella. Minä en näe kauas samana päivänä, kun olen joutunut lukemaan pidempään ilman laseja. Toisaalta tuoreilla silmillä tai silmälasit päässä lukeminen ei vaikuta tarkennukseen kauemmas.
Kuva laseista selventäisi asiaa tuon sarjamurhaajamielikuvan suhteen.

[vaaka]

Ei saatana, turistit karkaavat, jos tuollaisia ilmestyksiä uhataan liikkuvan kaduilla

Mulla on aika vahva kokemus eri laseissa hajataiton korjauksen pienimmällä Suomessa myytävällä määrällä ja korjaamattomuudesta. On eri aikoina eri laseihin vuoronperään eri optikot suosittanut pois tai mukaan. Nyt on riittävästi kokemusta ja sanoisin, että henk. koht. mulla submissiivisessa silmässä neljännesdiopteri huti ei ole niin iso juttu kuin hajataiton ottamatta jättäminen. Diopteri kohdalleen kaikkiin valaistusolosuhteisiin plus hajataittokorjaus ehkä suuren linssin valonkeräyksen ollessa kaukolaukaus syiden arvonnassa, näen näillä laseilla hyvin. Ei ole väliä, milloin katson lähelle tai kauas tai mitä olen tehnyt, näen keskeltäkin eteen noloilla laseilla ongelmitta ja ylivoimaisesti paremmin kuin vanhoilla laseilla. Eniten syytän hajataittoa parannuksesta, mutta voi linssin optiikkakin olla parempi.

Wanhat lasit ovat Essilorin höyrystymisen välttöpintaista, tosin aktivaattoriainetta vaativana. Toimii ok ja on hyvä stop and go kevät- ja syyssäällä valoista näkevänä lähtemisen suhteen. Ei täydellinen sateessa, mutta selvästi parempi kuin normilasit. On siis pyöräilyspesifisiä laseja kokeiltu muitakin, mutta muistikuva on, että ennen höyrynestolaseja normilinssi olisi ollut parempi yksityiskohtien havaitsemiseen.

Saa siirtää nämä uuteen ketjuun, jos pyöräilyoptiikkaketjulle ja näön suojauksen puimiselle näette tarpeen. Minusta on kyllä tärkeä aihe ei siinä mitään, mutta en kirjoitusinspiraation iskiessä alkanut etsiä, onko sopiva ketju jo olemassa.

[vaaka]

Monetta kertaa työkykyä ylläpitääkseni kuntoilemaan huonosta käden kunnosta huolimatta ja the law won. Neljäsosan kohdalla kisaa eka dnf eläessäni ja talvikausi on paketissa. Ei tarvitse häiritä ajamista friballa ennen kesää. Oikealla kädellä ainakaan. Tärinä kotiin ajaessa ei tuntunut yhdellä kädellä ajaessa kipeään käteen, mutta heti kun piti avustaa höh. Talvipyöräily paussille myös. Mökkiperyys iskee kohta. Kirosanalista tähän kohtaan.

[vaaka]

Hankin uudet Spessun pohjalliset Reinoihin, jotta minulla olisi suurimman osan hereilläoloajasta jalkaholvituki auttamassa korkeasta jalkaholvista aiheutunutta plantaarifaskitia ja ei tarvitse koko ajan vaihtaa kengästä toiseen pohjallista. Samaan syssyyn lisäsin Steve Hoggin artikkelien inspiroimana ja Spessun mittarin todistamana vasempaan kenkään korokkeen jalkaholvin alle. Kun on näköjään yleistä, että jalkapohjat ovat eri paria, kuten minullakin. Vasen jalkapohjani on korkeampi holviltaan kuin oikea. Viikon verran käytetty ja olo jalassa on erilainen. Vaikuttaa apua tulleen ja jotain on ollut pahasti vialla, jos tuntuu hyvälle vanhan rasituksen poistuminen. En päässyt ongelmista eroon levolla, jumpalla ja venyttelyllä. Jalkapohjan venytyksen poisto seisoessa paremmin jalkaani sopivalla pohjallisen muodolla on saanut ainakin palautumisen alkuunsa. Aika näyttää, miten homma etenee ja ylirasitanko treenillä jalkaa, kun jalka tuntuu sietävän treeniä enemmän. Kokemus puuttuu sopivasta rasituksen määrästä kuntouttaessa ja toivottavasti vaivan poistuttua. Tänään 10 min. ylämäkeä vastaavalla vastuksella kuntopyörällä ja vikat 35 s spurttia ei ongelmia. En selvinnyt ongelmitta aiemmin, joten viikossa on havaittava ero vuosien vaivojen jälkeen havaittavissa.

Jokaisessa hopeisessa pilvessä on musta reunus ja tässä tapauksessa leikattu toisen jalan nilkka valittaa treeneistä. Näyttää siltä, ettei ole järkeä treenata voimia suremmiksi, kun nilkka ei tykkää siitä ja leikkauksesta on niin monta vuotta, että nilkan ei pitäisi leikanneen kirurgin mukaan parantua merkittävästi enää tehotreenin siedoltaan. Astmatyyppiset oireet iskivät ekan minuutin kohdalla huoneenlämmössä, joten kylmällä säällä on pakko tapella hengityksen lämmittimen kanssa. Kun keuhkot tottuivat pian hörppimisen jälkeen rassiin, ei ongelmia esiintynyt. Astmaoireet iskevät tyypillisesti alussa liikuntaa ja kylmä pahentaa ongelmaa. ilman hengityksen lämmitäjää en selvinnyt kertaakaan ongelmitta startista ulkona talvella viime talvena.

Toinen treenin aiheuttama ongelma on se, että kulumaa saanut polvi vaatii glukosamiinia monen kuukauden tauon jälkeen. Kun on kaksi tehon kasvusta kyttyrää tykkäävää kolhua, jotka eivät kunnolla parane, ei oikein vaikuta järkevältä lisätä rääkkiä ja tulevaa rasitusta huipputehoa sekä pitkäkestoista tehoa lisäämällä. Kun kerran jo nyt tehoni riittävät itsetuhoon. Ja se mikä harmittaa on se, ettei tehoa ole lähellekään urheilijan verran Wattbiken mukaan. Se kertoo siitä, miten hauraassa kunnossa polven rustot ovat ja miten nihkeässä kunnossa nilkan nivelsiteet ovat, vaikka suurin osa arvista on poistettu. Mitä luultavimmin leikkauksen jälkeiset nilkan turpoamiset johtuivat verenvuodosta nilkan sisällä, mikä usein tapahtuneena linee aiheuttanut lisää arpia painamaan ja hinkkaamaan venyneitä nivelsiteitä. Se on johtanut useamman kerran yhdellä jalalla hyppimiseen ennen leikkausta ja kerran tai kaksi jälkikäteen. Sairaanhoitaja sanoi, että leikkauksen jälkeiset turvotukset johtuvat sisäsisestä verenvuodosta. Itseaiheutettua ei ole hyvä hankkia

Jääkiekon maajoukkueen lääkärin mukaan ei nilkka voi tästä parantua kestävämmäksi, joten ainoa toive on treenata nilkan aluetta vahvemmaksi lisää kuntoutusohjelmani mukaan ja toivoa, että suuremmat jänteet jakavat rasituksen isompaan kudostilavuteen vähentäen kuormitusta paikallisesti. Jos vaikka se mahdollistaisi suuremmilla tehoilla ajamisen jatkossa ongelmitta. En tiedä, onko edes mahdollista enää treenata isommiksi jänteitä, kun nyt jo usein vihoittelua esiintyy ja kuntoutusta on jo tehty vuosien ajan. Nilkka oli ok salilla, mutta araksi ja paukkuvaksi meni jälkikäteen turvotuksen lisäännyttyä ajan kanssa. Onneksi vain vähän. On aika epätodennäköistä, että kovempi kuntotus toimisi näin pitkän treenin jälkeen, mutta pakko on yrittää. Muuten olen tuomittu kestävyyskunnon urheilijoihin nähden pienellä teholla nylkyttäjäksi.

Polvea voi kallilla injektiolla parannella väliaikaisesti, mutta glukosamiinin ja muiden kokeiltujen aineiden auttaessa vähän vain väliaikaisesti, on vain keinonivel valona putken päässä. Sekin voi olla liekinheitin, kun näin nuorena ei passaa ottaa niveltä uusiksi, kun ei kestäne normi-ikää. Ja olen kai liian terve nivelelle ja liian kipeä tosiurheilulle. Onneksi jälkimmäiseltä pelastanee monivaivaisuus mitä todennäköisimmin. Se ei tarkoita sitä, etteikö voi yrittää pujottaa päätään silmukkaan ja kokeilla, joska ongelmat lieventyvät lisätreenillä. Pohjallisten lisäys muuttanee asioita pitkällä tähtäimellä muuallakin kuin vain jalakapohjissa. Se on oljenkorteni parempaan kuntoon ja terveyteen, mikä ei haittaisi työkykyä.

[vaaka]

XXL halusi lähettää roskapostiosoitteisiin viestejä ystävänpäiväalennuksien myöntämiseksi. Työtä käskettyä ja saivat roskapostiosoitteeni Siitä hyvästä 20 % alennusta tänä viikonloppuna, joten ostinpa tuollaisen: http://www.xxl.fi/atomic-live-shield-bp ... 75_1_style

Mikä-on-laatikko-ajattelutapaa sovelsin taas nojakin istuimeen. Selkäpanssari vaikuttaa ajamatta riittävän jäykältä jakakseen rungon kapean putken painetta selkään leveälle aluelle. Tuurilla voin heivata selkänojan pois ja säästää painoa. Niskatuki pitää kyllä tehdä. Kolarissa toivoo, ettei selkänoja lähde mukaan, kun se kolhii vain, mutta selkäpanssarin voi huoletta ottaa ilmalentoon Eli suorituskyvyn lisäämisen ohella haen myös turvallisuuden lisäystä.

En tiedä, miten hyvin reiät selkäpanssarissa riittävät jäähdytykseen helteellä. Sen ajan murhe, verkkoa päälle, jos ei toimi nyt. Omani S koossa painaa 464 grammaa. Vain S kokoa jäljellä ja istui tehdasasetuksissa päälleni kuin nakutettu ja olen suositetun pituuden ylärajalla. Eli ei passaa paljon ylittää 170 cm pituutta, tai ristiselästä paljastuu alue. Lisäksi saattaa venyvät kumpparit olkahihnoissa olla aika piukealla varsinkin, jos on tynnyrimäinen ylävartalo, en tosin ole tutkaillut, onko löysemmäksi sädettävissä vielä.

Lisäys: Eilinen oli oppimispäivä ja tuli useamman päivän kiintiö, kun ekaa kertaa eläessäni vaihdoin etuvaihtajan vaijerin Tri pyörääni ja lähti pelittämäänkin. Kestääkö on toinen juttu. Tuli vaan vähän mutkia matkaan ratkaistavaksi, mutta onnistui silti. Ei ole alle ihannekunnon osien kanssa suoraviivaista pujotella vaijeria rungon sisäisesi. Esteiden väkivaltaista raivausta tarvittiin. Kestääkö ja toimiiko pitkän päälle, saa nähdä. Jatkohommaa on optimointi etuvaihtajan sivuttaissäädölle, siis rajoittajalle, jottei ketju kauheasti rohise sekä pienellä tai siolla eturattaalla tai sitten joudun valkkaamaan, kummassa möykkää toisen hiljentyessä. Ammattilaisten säädöt eivät pitkään kestäneet, joten saas nähdä, miten äijän käy, joten optimointikin on niin ja näin. Ammattilaisten säädöillä ketju hinkkaa äännellen ja vahvasti näyttää siltä, etten pääse molempien eturattaiden möykästä eroon ekan yrityksen perusteella. Äänetömyys taitaa tulla joko tai periaatteella tai sitten pitäisi peräpäätä rukata ketjulinjan muokkaamiseksi, jos se auttaisi. Ajoa vaatii ja en GP4000 S2 nakeilla lähde tappajasepelille, ei kestä.

Duranot kestävämmät maantiepyörässä, mutta kävipä ärsyttävä juttu myös Contin light sisurien kanssa. Pitivät muutaman minuutin ilmaa, kun 5,1 baria annoin niille ja vein vanteen plus renkaat yhdistelmän kämpiltä pyöräkellariin. Vein roskat roskikseen matkalla ja vanne/rengas nojasi seinään sekä päästi äänekkään räjähdysäänen ollessani roskiksella. Olikohan kolmas kerta, kun tuollainen jysähti ennen kuin kuski ehtii istumaan pyörälle ja toka keta ilman pyörän painoa? Ei noi paineita kestä kele tai sitten mittarissani on pahasti vikaa paineen näytössä. Ei ollut kivikova rengas vielä, joten 5,1 Bar vaikuttaa uskottavalta. En osta enää grr Tuli törsäystarve järeämmille sisureille. Katselin, ettei sisuri ollut vanteen ja ulkokumin välissä litistyneenä ja että kaikki muukin näytti olevan mallillaan. Pah. Kortsut mitään kestä, kunnon gummit pitää laittaa.