Pajottaja kirjoitti:On kyllä hienoa jälkeä. Paljon toimivia ratkaisuja. Toimisko alumiini vanerin sijaan? Toki vaneri huokuu tee se itse henkeä enemmän.
Aatu
Kiitos kehuista. Alumiinilevy sellaisenaan olisi turhan veltto tai vaihtoehtoisesti ainakin painava. Ehkäpä joku ”voileipäversio”, jossa kahden ohuen alumiinilevyn välissä on kevyt alumiinikennosto tai foam-kerros.
Itselle vaneri oli puhtaasti diy-henkinen valinta, sitä on helppo muotoilla ja porailla. Painava kylläkin.
Autoepisodi (http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 75#p130113) aiheutti (ja tulee vielä aiheuttamaan) viivästystä 1CV-projektiin.
Viikonloppuna sain tehtyä jigin helpottamaan jarrukorvakkeiden paikoitusta hitsausta varten. Auttoi hommaa huomattavasti. Etujarrusatuloiden korvakkeet sain tehtyä ja kuumaliimailtua paikalleen.
Vaihdevaijerien asennuksen jälkeen vuorossa olikin viimein kauan odotettu ensimmäinen koeajo, sopivasti sunnuntai-illan ratoksi. Mm. erittäin runsaan siitepölymäärän (koivu) takia ajelu oli lyhyt, kotikatua vähän edestakaisin.
Ohjauksen tuntuma oli samantyylinen kuin Mangossa ja Questissa: kevyt ja pyörät kääntyvät herkästi, ei juurikaan taipumusta keskitykseen. Ei mikään yllätys, kun ohjausgeometriakin on samantapainen. Kääntöympyrän halkaisijaa en vielä mitannut, mutta eiköhän tuolla arkiliikenteessä selviä, kun vähän ennakoi ajolinjojaan. Äkkiseltään ei tuntunut Mangoa kankeammalta, eli on ketterämpi kuin Quest.
Jousitus tuntui ajossa hieman jämäkämmältä kuin etukäteen oletin, eli ei ollutkaan rättisitikkamaista lelluvaa kyytiä. Ilmajousissa on, ainakin vielä uusina, sen verran sisäistä kitkaa, ettei jousitus esim. heilu puolelta toiselle poljettaessa. Fiilis voi toki muuttua paineiden säädön myötä, nyt olin laittanut hiharavistuksella etujousiin 4 baaria, ja taakse 5 baaria (sama paine sekä positiivi- että negatiivipuolelle).
Epätasaisuuksissa runko jousti (vääntyi pituusakselin ympäri), mutta tämä ei tuntunut nyt pikatestissä pahalta. Katsotaan miten tulee käymään korin kanssa, myös sen pitää päästä joustamaan mukana, tai vaihtoehtoisesti sen kiinnityksen pitää olla joustava.
Portaaton Nuvinci-vaihdenapa tuntui ajossa hauskalta, välityksen sai säädettyä kokoajan halutunlaiseksi. Hyötysuhteesta en osaa sanoa vielä mitään, voimansiirrossa kun tuntui joustoa muutenkin. Runko joustaa jonkun verran vaihdenavan kiinnitysten alueelta ketjuvoimien takia. Ei kuitenkaan niin paljon, että lähtisin jäykistämään. Veivikammissakin oli vielä oma joustonsa.
Ylämäessä oudokseltaan lyhyet kammet (120 mm) ja iso massa (mutu, ei vielä punnittu) tuntui -> sähköapua virittelemään...
Summa summarum, positiivinen fiilis kuitenkin jäi ensiajelusta.
Tästä on hyvä jatkaa 
.
tm kirjoitti:Ohjauksen tuntuma oli samantyylinen kuin Mangossa ja Questissa: kevyt ja pyörät kääntyvät herkästi, ei juurikaan taipumusta keskitykseen. Ei mikään yllätys, kun ohjausgeometriakin on samantapainen.
Alapään virtuaalinivelöinti estää ohjauksen keskityksen. Ilmeisesti siksi, että nivelpiste ei pysy tarkasti paikoillaan, liikkuen niin sivusuunnassa kuin pituussuunnassakin. Virtuaalinivelöidyissä autoissakin ohjauksen keskitys on varsin vaatimatonta.
No, alkaa näyttää jo ajopeliltä. Itse kun virittelin trikeen keskivaihteen niin yllätys oli se kuinka paljon sen vuoksi tulee runkoon pitkittäisvääntöä, etenkin pienellä eturattaalla ylämäessä. Pitkä kampi ja pieni ratas, varmaan 300 kg ketjuvoima ??? Jouduin merkittävästi jäykistämään keskirunkoa ketjuvoimien takia. Laitoin paksua hiilikuitupunosta x-muotoon tueksi useampaankin kohtaan, auttoi. Minulla on ollut muutamia erilaisia ilmajousia, niissä on perstuntumalla aika eroja jäykkyyden suhteen. Eivät herkisty minusta merkittävästi ajan myötä mutta paineiden säätö yleensä auttaa, sag lisää vaikka noin 30% ja ehkä neg puolelle vain 75% ?
Hieno peli !
Vilijami kirjoitti:tm kirjoitti:Ohjauksen tuntuma oli samantyylinen kuin Mangossa ja Questissa: kevyt ja pyörät kääntyvät herkästi, ei juurikaan taipumusta keskitykseen. Ei mikään yllätys, kun ohjausgeometriakin on samantapainen.
Alapään virtuaalinivelöinti estää ohjauksen keskityksen. Ilmeisesti siksi, että nivelpiste ei pysy tarkasti paikoillaan, liikkuen niin sivusuunnassa kuin pituussuunnassakin. Virtuaalinivelöidyissä autoissakin ohjauksen keskitys on varsin vaatimatonta.
Ei se varsinaisesti virtuaalinivelestä johdu, vaan olkapoikkeaman puutteesta tai negatiivisuudesta ja ohjausakselin sivukallistuman suunnasta ( kuvassa kingpin inclination). Jos kääntyvässä pyörässä on positiivinen olkapoikkeama, pyörä kääntyessään painuu alas päin, eli nostaa kannattelemaansa runkoa ylös päin. Painovoima tietysti haluaa painaa tuon alas, jolloin pyörän pitää kääntyä suoraan, jotta pääsee mahdollisimman alas. Negatiivisen olkapoikkeaman ohjausgeometriassa kääntynyt kiekko on päinvastoin ylempänä kuin runko ja painovoima pyrkii pikemminkin poikkeuttamaan sitä keskiasennosta.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
En ole tekniikan alan ihmisiä mutta meneekö se ohjauksen palautus suhteessa olkapoikkeamaan noin ?
Olen luullut että keskeistä on Caster-kulma joka palauttaa ohjauksen kaarteen jälkeen sekä vakauttaa ohjausta suoraan ajettaessa (itsekeskitys) mutta liian suuri Caster tekee ohjauksen raskaaksi.
Lisäksi palautukseen vaikuttaa kääntöakselin kallistumaa sisäänpäin edestäpäin katsottuna joka vaikuttaa siis myös osaltaan olkapoikkeamaan. Summakulma joka muodostuu em. kulmasta ja camberista on toinen palautukseen vaikuttava asia mikä kohottaa runkoa käännettäessä ja sen seurauksena vehkeen paino pyrkii palauttamaan ohjauksen keskiasentoon. Olkapoikkeama vaikuttaa vain jarrujen puoltoon tms. Saisiko tästä hyvän väännön aikaan, miten asia on ?
Olatapin sivukallistuma (olkapoikkeamasta riippuen) tuottaa massalla keskitystä vauhdista riippumatta, mutta jättö keskittää vierintävastuksen avulla ja näin keskitysvoima kasvaa nopeuden noustessa. Molemmat asiat siis vaikuttavat keskitykseen.
Muoks. Ei kai suuri casterkulma tee ohjauksesta raskasta? Suuri jättö vauhdissa kyllä, mutta se jättö ei automaattisesti kasva casterkulman suurentuessa.
kemppes kirjoitti:En ole tekniikan alan ihmisiä mutta meneekö se ohjauksen palautus suhteessa olkapoikkeamaan noin ?
Olen luullut että keskeistä on Caster-kulma joka palauttaa ohjauksen kaarteen jälkeen sekä vakauttaa ohjausta suoraan ajettaessa (itsekeskitys) mutta liian suuri Caster tekee ohjauksen raskaaksi.
Lisäksi palautukseen vaikuttaa kääntöakselin kallistumaa sisäänpäin edestäpäin katsottuna joka vaikuttaa siis myös osaltaan olkapoikkeamaan. Summakulma joka muodostuu em. kulmasta ja camberista on toinen palautukseen vaikuttava asia mikä kohottaa runkoa käännettäessä ja sen seurauksena vehkeen paino pyrkii palauttamaan ohjauksen keskiasentoon. Olkapoikkeama vaikuttaa vain jarrujen puoltoon tms. Saisiko tästä hyvän väännön aikaan, miten asia on
Casterin vaikutus menee kyllä noin, kuten kerroit, mutta tuo vaikutus perustuu renkaan leveysmitan takia sivuttain siirtyvään maakosketuspisteeseen. Vaikuttaa siis samaan suuntaan, milloin käytössä ovat merkittävästi leveyttä omaavat renkaat. Nyt ei kuitenkaan ole, vaan kulutuspinnaltaan pyöreät ja melko kapeat.
ED: Ja myös, kuten Vilijami kertoi, casterilla aikaan saatu jättö keskittää vielä vierintävastuksen avulla.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Lisää kikkareita askarreltu. Sähköavun takarattaalle (ketjupyörälle) väkästelin kiinnityslevyn, sekä takajarrulevyille väliholkkeja.
Huomenna jos saisi aikaiseksi kiinnityskorvakkeet takajarrusatuloille.
Jos ihmettelette takajarrulevyjen laittamista öljyisten ketjujen viereen, niin jarrulevyjen suojaksi on tulossa muovilevyt. Muotoilu vähän vielä auki, vajaan millin paksuisesta polykarbonaattilevystä ajattelin.
Vappupäivää vietetty hilpeästi 1CV:n takajarrujen kiinnityskorvakkeita väkertäen. Valmista tuli.
Miten sijoitella 4 kpl jarrukahvoja kahden käden käytettäväksi? Kahta ei saa nätisti sopimaan vierekkäin: kaikki ovat mallia "takajarru", jotta jarruletkut riittävän pitkät. Tästä johtuen kahvojen öljysäiliöt kaikissa samalla puolella -> eivät istu pareiksi toistensa viereen.
No entäs jos laittaisi vastakkain...(ks. kuva alla). Itse asiassa ei tuntunut ollenkaan hassummalta noin. Voi käyttää molempia kahdella sormella, tai sitten ylempää (takajarru) etusormella ja alempaa (etujarru) kolmella heikommalla sormella.
On sinulla hyvät vehkeet väkerrellä ja taidotkin sen mukaan.
Huumoria peliin noiden jarrukahvojen kanssa. Kiinnität ne penkin alle yhteen tankoon ja kokeilet tuota tuolla rakenteluosiossa Nojanallen esittämää mopon kahvaa jolla painat (tai vedät, kummin päin toiminee) kaikkia kahvoja kerralla hyväksikäyttäen jotain neljää kahvaa yhdistävää T-juttua...
Ei taida olla hyvä idea yhdistää etu- ja takajarruja yhteen kahvaan, jollei laita kuormaventtiiliä taka-akselille. Ilman sellaista jarrut eivät voi olla tasapainossa kuin satunnaisesti 
Saman akselin jarrujen laittaminen yhteiseen piiriin yksinkertaistaisi kyllä jarrujen käyttämistä melkoisesti.
jooseha kirjoitti:...Saman akselin jarrujen laittaminen yhteiseen piiriin yksinkertaistaisi kyllä jarrujen käyttämistä melkoisesti.
Toki noin, mutta menee tässä vaiheessa projektia osastolle TVM (Toteutetaan Vähän Myöhemmin) tai TJM (=Toteutetaan Joskus Myöhemmin). Kun nyt saisi kulkupelin ensin muilta osin jonkinlaiseen kuosiin.
Tänä iltana lisäsin "räpättimet" eli ketjusuojat takajarrulevyjen ja ketjujen väliin.
Pääsin jo jesaritoteutuksiin, vaikka oletin niiden alkavan vasta korin rakennusvaiheessa... .
Alunperin ajattelin tehdä nuo suojafrisbeet 3D-tulostamalla, mutta kun jarrulevyjen koko kasvoi ja palikoita ei olisi enää pystynyt tulostamaan omalla tulostimellani, niin siirsin ajatuksen TEJM-kansioon (=Toteutetaan Ehkä Joskus Myöhemmin). Räpätellään nyt ainakin korin rakentamista edeltävät muutamat koeajot noilla.
Aloin rakennella sähkömoottorille kiinnityspukkia:
Ennen sähkömoottorin ketjupyörän adapterin tekemistä piti vielä varmistaa sähköjen toiminta.
Tilasin sähkösarjan (moottori ja säädin ym. hilut, ilman akkua) reilut neljä vuotta sitten, ja tuolloisen projektin peruunnuttua setti on odotellut hyllyssä sopivaa kohdetta.
Siispä kilkkeet kasaan, sähköpystäristä akku lainaan ja sähkö päälle -> moottori pyöri ja reagoi peukalokaasuun, ja sähköinen vaihteenvaihtokin toimi -> helpotuksen huokaus.
Tämän napamoottorin erikoisuus on 2-vaihteisuus, alennusvaihteella saa lisää vääntöä ylämäkiin:
https://www.alibaba.com/product-detail/ ... 5546COb0bE
Googlen kuvahakuun kun laittaa hakusanaksi "xiongda 2 speed hub motor", niin tulee kuvia hajonneista muovisista hammasrattaista -> ans kattoo kuinka tämä yksilö kestää...
