Tuntu ajo entistä levottomammalta taas. Kun kokeilin takarengasta nii se oli selvästi lonksu. Ihmettelin et mitenkäs noin ku sitä kerran kiristelin joku aika takasin mut aattelin että sisäkumia vaihtaessa oli löystyny. Kiskasin kireelle ja muutamaa kilsaa myöhemmi napsahti. Ilmeisesti sisempi laakeripesä. Onneks pääsi lonksuteltua pikku hiljaa osan matkasta.
Alkaa mysteeri selviämään...
Oireet viittaisivat siihen, että taka-akseli on poikki. Olen kohdannut parikin vastaavaa tapausta. Irroita takarengas ja tarkista!
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Oireet viittaisivat siihen, että taka-akseli on poikki. Olen kohdannut parikin vastaavaa tapausta. Irroita takarengas ja tarkista!
Varsinkin jos takanapa on mallia jossa rataspakka vapaarattaineen on kierteillä kiinni. Näissähän on vain kaksi laakeria ja pakan puoleinen on kaukana akselin kiinnitys pisteestä. Ketjuvoimat ja töyssyt rasittaa akselia huomattavasti.
Navat joissa pakka on pooreilla kiinni on vapaarattaassa kolmas laakeri akselia vasten ja rakenne näin paljon kestävämpi.
Varsinkin jos takanapa on mallia jossa rataspakka vapaarattaineen on kierteillä kiinni. Näissähän on vain kaksi laakeria ja pakan puoleinen on kaukana akselin kiinnitys pisteestä.
Heh, muistan, kun minulla oli 80-luvulla Helkama Kulkurikymppi ja siitä katkesi taka-akseli aika säännöllisesti kahden-kolmen vuoden välein. Olikohan vika juuri tuossa... Onneksi uusi akseli ei monta markkaa maksanut, mutta tulihan siinä aina sitä askaretta vaihtamisessa.
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
Onko 28 hampainen ratas liian pieni (ainoaksi) eturattaaksi? Onko tietoa tuleeko ennenaikaista kulumaa tai jotain muuta ongelmia
Kasettitarjonta yhdessä lyhyiden kampien kanssa rajottaa vähän valikoimaa.
28-piikkinen vajaat satamillisillä kammilla vastaa ketjuvoimiltaan 170 mm kammilla ajavan 48-piikkistä. Ei pitäisi olla ongelmaa
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Kun nyt alan olla totaalisti vakuuttunut protopyöräni täysrempasta niin kiertyväketjuinen etuveto+takajousto kiinnostaa.
Lisäksi olen hautonut ajatusta koteloidusta öljykylpyisestä voimansiirrosta. Maantiesuolavesi on myrkkyä ketjuille ja olishan se komiaa kun ne olis koko ajan tip top öljyissä. Onkohan tää liioittelua jos liikennöi päivittäin, useemman tonnin vuodessa
Etuvedosta olen koittanut lukea lapi tan foorumin. Paljon kuvia ja linkkeja on rikki Onko etuvedon tekeminen eri haastavaa? Alun perin tähän takavetoon yritin saada rissaa alivio takavaihtajasta, mutta ketju oli mahdotonta pitää rissalla vaikka mitä lippoja siihen askartelin. Ohjainputki on toiminut hiljaisesti jo muutama tuhat kilsaa. Eli taittopyörä vähän jänskättää.
Mitenkäs tollanen taittopyörä tehdään kätevimmin jos työkalurepertuaari päättyy pylväsporaan?
Etuhaarukan levennys pitää kai tehdä itte.. vai saako sellasia jostain kohtuuhinnalla?
Kun nyt alan olla totaalisti vakuuttunut protopyöräni täysrempasta niin kiertyväketjuinen etuveto+takajousto kiinnostaa.
Lisäksi olen hautonut ajatusta koteloidusta öljykylpyisestä voimansiirrosta. Maantiesuolavesi on myrkkyä ketjuille ja olishan se komiaa kun ne olis koko ajan tip top öljyissä. Onkohan tää liioittelua jos liikennöi päivittäin, useemman tonnin vuodessa
Riippuu keleistä ja teistä missä ajelet. Maalis- huhtikuussa ketju pitäisi olla suojattu, suolavettä, hiekoitushiekkaa ja vettä roiskuu niin että ketju pitäisi voidella päivittäin että pysyisi hyvässä rasvassa.
Mutta kiertyväketjuinen kotelossa... Miten mahtaa onnistua ja vieläpä niin ettei ketju jatkuvasti rämähtele koteloon. Näissä mun ensimmäisissä nojapyöräkokeiluissa käytin kiinteää ketjusuojaa:
Vaikka tuossakin ketju on kireällä niin aina se sen verran montuissa heilahteli että osui suojaan.
mun mielestä helpompi "täsmäsuojata" ketju. Eli katsoa mihin sitä kuraa lentää ja viritellä siihen suojaa:
Tässä CLWB:ssä on ketjuputki ulotettu riittävän kauas ja paluuluolellekkin laitoin lyhyen putken ohjaamaan ja suojaamaan ketjua:
joonas kirjoitti:
Alun perin tähän takavetoon yritin saada rissaa alivio takavaihtajasta, mutta ketju oli mahdotonta pitää rissalla vaikka mitä lippoja siihen askartelin.
Joo, ei ole takavaihtajan rattaat hyviä ohjainpyörinä. Nehän on matala piikkisiä ja suunniteltu niin että ketju siirtyy pienelläkin sivuvedolla jouhevasti rattaalta toisella.
Kun nyt alan olla totaalisti vakuuttunut protopyöräni täysrempasta niin kiertyväketjuinen etuveto+takajousto kiinnostaa.
Lisäksi olen hautonut ajatusta koteloidusta öljykylpyisestä voimansiirrosta. Maantiesuolavesi on myrkkyä ketjuille ja olishan se komiaa kun ne olis koko ajan tip top öljyissä. Onkohan tää liioittelua jos liikennöi päivittäin, useemman tonnin vuodessa
Etuvedosta olen koittanut lukea lapi tan foorumin. Paljon kuvia ja linkkeja on rikki Onko etuvedon tekeminen eri haastavaa? Alun perin tähän takavetoon yritin saada rissaa alivio takavaihtajasta, mutta ketju oli mahdotonta pitää rissalla vaikka mitä lippoja siihen askartelin. Ohjainputki on toiminut hiljaisesti jo muutama tuhat kilsaa. Eli taittopyörä vähän jänskättää.
Mitenkäs tollanen taittopyörä tehdään kätevimmin jos työkalurepertuaari päättyy pylväsporaan?
Etuhaarukan levennys pitää kai tehdä itte.. vai saako sellasia jostain kohtuuhinnalla?
Kiertyväketjuisen etuvedon kotelointi miustakin kuullostaa aika hankalalta ja tilaa vievältä ratkasulta, pelkät rissatkin meinaa hinkata isorenkaisessa etuvedossa reiteen. Mites cruzbike-tyyppinen jos välttämättä haluut ketjut koteloon ? Ei tatteis rissoja ja mahollista tehdä sopivan pystypyörän runkoon.
Ei kai etuvedon tekeminen sen vaikeempaa ole ku takavetosenkaan, tosin en oo koskaan takavetosta tehny kun en oo keksiny miks ?
Etuhaarukan levennys on helppo tehdä itse joko vaan vääntämällä voimalla tai kierretanko dropoutteihin ja muttereilla levittää sitä oikeaan mittaan. Etuhaarukka pitäis olla melko suora, jotta ketjulinja menis pienimmältä rattaalta vetorissalle mahollisimman lähellä haarukkaa ja samassa linjassa.
Itte oon sorvannu POM:ista (polyasetaali) muovi rissat, yks laakeri keskelle. Ehkä sen vois pylväsporakoneessakin sorvata mutt ehkä vähän haastavaa ja voi olla hiukka vaarallistakin. Rahalla tietyst noitakin saa.
Tuossa kuva Jorin tekemästä etuveto ratkasusta takajoustolla. Kuvasta näyttäs ett ketju hinkkais pitkältä matkalta haarukkaan mutta taitaa olla vaan millinsadasosan tarkkaa insinöörityötä
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Niin mistäs tollasia vetopuolen taittopyöriä voi tehdä. Kattelin potkulautojen renkaita sorvattavaks, mutta niissä taitaa olla vähän liian pehmeää muovia, vai? Olis valmiiks laakeripesä ja laakerit.
Löytyykö jotain muita käteviä aihioita?
Mistäs porukka on hankkinut polyasetaalikiekkoja aihioksi.. ei viittis ostaa mitään metrin tankoa.
Niin mistäs tollasia vetopuolen taittopyöriä voi tehdä. Kattelin potkulautojen renkaita sorvattavaks, mutta niissä taitaa olla vähän liian pehmeää muovia, vai? Olis valmiiks laakeripesä ja laakerit.
Löytyykö jotain muita käteviä aihioita?
Mistäs porukka on hankkinut polyasetaalikiekkoja aihioksi.. ei viittis ostaa mitään metrin tankoa.
Täältä löyty parista muovialan erikoisliikkeestä, sahaavat sopivan pätkän.
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
TKA:lta , eikun sehän on nykyään ETRA. Pyörötanko on tietenkin yksi vaihtoehto, mutta saattaisi olla ilman sorvia sorvattavaksi helpompi, kun tekee 12-15 mm levystä, josta sahailee ensin pyöreän kiekon, jonka kiinnittää pyörittimeen ruuveilla kevennysreikien kohdalta.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
POMi nyt tuntuu olevan vähän nihkeäasti saatavilla niin tietääkö joku miten polyamidi suoriutus tehtävästä? Tarjolla olis tälläsiä kärrynrenkaita, joissa olis muoto vähän niinku valmiina... ehkä jopa laakeri.
Mites tuo koko tällaseen lyhytkampiseen, siis paljonko olis hyvä olla halkasia? Minkäs korkunan ja levynen sen ketjua kannattelevan harjanteen pitäs olla?
Ei hampaatontakaan taittopyörää koskaan kannata sorvata kantamaan sivulevyista, vaan uran pohjalle pitää jättää harjanne, joka kantaa ketjua rullista.
Oli kuollut linkki taittopyörän piirustukseen. Laitan sen piirustuksen tänne liitteeksi, kun pääsen kotikoneen ääreen, niin säilyy paremmin.
Laitetaan vaikka Sakarin versio malliksi, mitä tarkoitan. Sakarillakin on kantoharjanne uran pohjalla.
Tämmöstä Sakarin kuvaa täällä on kierrätetty, ei tuossa kaikkia mittoja ole mutta loput voi arvata. Tuo harjanne taitaa olla 2mm. Miun viimenen omatekemä rissa tais olla 90mm ulkohalkasijaltaan mutta pienempikin toimii. Kammen pituus ei taida vaikuttaa rissan kokoon.
Polyamidista en osaa sanoo mutta kokeile niin tiedetään jos se on liian pehmeetä niin kuluu vaan nopeemmin.
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Tämmöstä Sakarin kuvaa täällä on kierrätetty, ei tuossa kaikkia mittoja ole mutta loput voi arvata. Tuo harjanne taitaa olla 2mm. Miun viimenen omatekemä rissa tais olla 90mm ulkohalkasijaltaan mutta pienempikin toimii. Kammen pituus ei taida vaikuttaa rissan kokoon.
Polyamidista en osaa sanoo mutta kokeile niin tiedetään jos se on liian pehmeetä niin kuluu vaan nopeemmin.
Petri
Kyllä tuo harjanne kannattaa tehdä korkeintaan 1 mm:n korkeaksi. Sorvatessa kannattaa olla tarkkana noiden sivuohennusten kanssa. Minulla on muutama pyörä mennyt pilalle, kun olen ohentanut liikaa ja uran pohja on tullut sivulta näkyviin.
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason