Fatbike-nojakki

[jviirret]

Mistäs hankit nuo leveämmät kammet ja keskiön?

Entäpä jos levittäisi itse

Jukka

[Wacky]

Tuolta saa leveitä keskiö muhveja http://www.framebuilding.com/NEWPARTSPA ... shells.htm
Sram x5 sarjasta löytyy nykyisin leveille muhveille tarkoitettu kampisarja, mutta jos meinaat takavetoisen tehdä niin ihan tavallinen maasto sarjakin kelpaa koska ketju ehtii mainioisti siirtyä sopivasti matkalla.

[PW]

Pyöriny mielessä semmonen, ett jos teen läskinojakin - vois tehdä kammet ja keskiön itse. Samalla systeemillä ku mm. python ja mbb niveliä on tehty. Muhviksi 50mm putki akseliksi ja kammiksi 20mm hydrauliikka putki kuten sivuvetokolmipyörissä. Loppuun asti en oo miettiny kammen pituuden voi päättää itse

[mhelander]

Mun seuraavaan tekeleeseen tulee 73mm:n BSA-kierteellinen keskiömuhvi. Perinteinenhän on se 68-millinen ja nykyaikaiset kampi- ja keskiösarjat tukevat yleensä molempia kuten mun tuorein Rotor ja käytännössä muutkin mitä kattelin joihin saa BSA-laakeroinnin.

Päivän trendi on tietysti kierteettömät keskiöt, koko villitys alkoi Cannondale:n BB30:sta ja siitä on jos jonkin mallista varianttia tätä nykyä, olikohan "paras" press-fit BB92 tai jotain sinne päin, tuossa on laakerit kupeissa kuten nykyaikaisissa ohjainlaakereissa tukea tuomassa mutta ovat kierteettömiä ja menevät keskiöholkin sisään.

Toinen mielestäni hyvä suuntaus on ontot ylikokoiset kampiakselit. GXP:ssä ja muissa vähän vanhemmissa ne on 24-millisiä mutta nyt on kuuminta hottia 30-millinen putki. Näitä saa myös BSA-keskiöille joihin on sitten käytettävä laakerikuppeja joilla itse laakeri jää ulkopuolelle kampien ja keskiömuhvin väliin.

Rotor:n kampisarjan yksi valintaperuste oli että se menee molempiin BSA-keskiöleveyksiin. Käytännössä wirmalta saa laakerisarjat kaikille muille keskiötyypeille paitsi läskeissä käytetyille 100-120 mm leveille. Itse kammet on leveemmät, eli ketjuratas on enemmän ulkona ja Q-arvo eli polkimien välinen leveys on näissä suurempi kuin perinteisissä kammissa.

Juuri tämä Q on tärkeä maastonojakissa, ainakin jos (jousto-) haarukka tulee kantapäiden väliin. Rotor kammilla ei mitkään mun kengät hiero haarukan olkapäitä ellei käännä nilkkoja polkimien perusklappia pidemmälle.

Läskipystäreihin on tarjolla nykyään noita ontolla akseliputkella kampisarjoja leveämmille keskiöille. Mun mielestä sellaisiin ei kannata lähteä ellei ole ihan pakko. Kampisarjojoen ja -laakereiden valikoima rajoittuu todella paljon ja sama vaiva jatkuu sitten ketjurattaiden yms kanssa. Tuppaavat olemaan vielä kalliimpia ja saatavuus tiukemmassa. Ja aika moni tykkää kapeammasta keskiöstä enemmän kuin leveästä, ainakin näin se on mun fysiikalle, Rotor on leveempi ja sen huomaa mutta taitaa olla juuri siinä rajalla ettei ole rasitteeksi.

[tm]

...Juuri tämä Q on tärkeä maastonojakissa, ainakin jos (jousto-) haarukka tulee kantapäiden väliin. Rotor kammilla ei mitkään mun kengät hiero haarukan olkapäitä ellei käännä nilkkoja polkimien perusklappia pidemmälle...

Joo riippuu paljon siitä, kuinka leveä rengas ja haarukka on, ja kuinka lähelle keskiötä haluaa etupyörän viedä. Jos valitsee Wackyn pyörän tapaisen "perinteisen" rakenteen, niin selviää kapeammalla keskiöllä. Jos taas haluaa etupyörän lähemmäs keskiötä, niin tarvii mennä vähintään tuohon mhelanderin kategoriaan, ja oma tuleva härveli vaatii 100-millisen keskiöputken. Ans kattoo tuntuuko liian leveältä.

[tm]

Ei tule keskiakselia meikäläisen pyörän voimansiirtoon, uhkasi mennä turhan monimutkaiseksi rakenteeltaan. Eli palasin takaisin perinteiseen taittopyörään takahaarukan nivelpisteen lähistöllä. Nyt ei pitäisi bogoilla kauheasti. Tällä mennään.

Fatbike_nojakki_2014-10-26.jpg (45.19 KiB) Katsottu 3392 kertaa

Pienensin rengaskoon 24-tuumaiseksi (On-One Baby Fatty -kiekkosetti, vannekoko 507 mm). Ei nouse keskiö niin korkealle kuin 26" eturenkaalla. Takahaarukkaan sopii tarvittaessa 26" kiekkokin. Napavaihteen hylkäsin, eli tulee ketjuvaihteet: 9 taakse ja 2 eteen, kun sellaisiin löytyy valmiiksi osia omasta takaa.

Keskirunko tulee 50,8x1,5 putkesta, jolle tein reikäsahauskokeilun 51 mm:n terällä. Yllättävän hyvin onnistui, vaikka terä oli vähän ylikokoinen.

reikäsaha.jpg (96.58 KiB) Katsottu 3392 kertaa

koesovitus.jpg (75.61 KiB) Katsottu 3392 kertaa

Tarvii hommata vielä jostain 38 mm:n reikäsaha emäputkia varten, niin pääsee viimein rungon rakentamiseen. Paikallisessa rautakaupassa ei ollut tuota kokoa, tarvinnee surffailla netistä. Bilteman terät heittävät turhan paljon tähän hommaan (ainakin ne mitä itsellä on), tuo keltainen 51 mm:n Dewalt vaikutti paremmalta.

[jooseha]

Ai kun on nätti sovitus. Tuommoisen kun viitsisi itsekin tehdä, niin siihen saisi 1,6mm puikollakin siistin sauman.
Onko tuossa kuvassa vielä väliakseli vai onko tarkoitus viedä ketju haarukan ali?

[tm]

Onko tuossa kuvassa vielä väliakseli vai onko tarkoitus viedä ketju haarukan ali?

Ketju menee haarukan ali, eli tuo ketjupyörä kuvaa tavallista taittopyörää.

[PW]

Käviks tässäkin taas se klassinen, alkuun on osat joiden ympärille suunnittelet pyörää ja lopuksi tulee hieno pyörä mutt ne alkuperäset osat oottaa vielä runkoa ympärilleen
Joko tilasit nuo Baby-Fattyt? Kiinnostas kans noiden tilaaminen

[tm]

Käviks tässäkin taas se klassinen, alkuun on osat joiden ympärille suunnittelet pyörää ja lopuksi tulee hieno pyörä mutt ne alkuperäset osat oottaa vielä runkoa ympärilleen

Kiekkojen ja etuhaarukan osalta näin . Tosin nuo 26-tuumaiset on vielä optiona, kunhan vaihtaa takanavan.

Joko tilasit nuo Baby-Fattyt? Kiinnostas kans noiden tilaaminen

Kyllä näin pääsi käymään.

[jori]

Ei tule keskiakselia meikäläisen pyörän voimansiirtoon, uhkasi mennä turhan monimutkaiseksi rakenteeltaan. Eli palasin takaisin perinteiseen taittopyörään takahaarukan nivelpisteen lähistöllä. Nyt ei pitäisi bogoilla kauheasti. Tällä mennään.

Ei näy jostain syystä nuo valokuvat.

Olet näköjään mitoittanut ketjun kulkemaan suoraan takahaarukan nivelen päältä. Tuo saattaa pompottaa polkaisuilla ylös päin. Vaara on pienempi, kuin alas pompottava, eli ketju liian kaukana nivelen yläpuolella, jolloin sekä kiihtyvyyden tuoma lisäkuorma takapyörälle ja ketjuvoiman aiheuttama momentti molemmat puristavat perää alemmas, mutta täsmälleen nivelen kohdalta kulkeva ketju ei kompensoi lainkaan ylös pompottavaa violetti nuoli x etäisyys - momenttia.

Niiaustasapaino.png (165.95 KiB) Katsottu 3280 kertaa

Jos ketju on liian alhaalla, kuten mielestäni kuvassasi on, ketjuvoima tuottaa perää ylös nostavan momentin, jonka suuruus riippuu ketjuvoimasta (takapyörän ja takarattaan halkaisijasuhde) ja ketjuvoiman etäisyydestä takanivelestä sekä pyörän kiihtyvyyden aiheuttamasta painon siirtymisestä takapyörälle. Violetin nuolen ja etäisyyden tulon suhde vihreän nuolen ja sen etäisyyden tuloon + kiihtyvyyskomponentti, joka puoltaa lähempänä niveltä kulkevaa ketjua. Oikea etäisyys nivelestä lienee lähellä pienimmän takarattaan säteen mittaa, eli noin tuuman päässä nivelestä. Tämäkin tietysti riippuu mm. poljettavan mäen jyrkkyydestä ym.

Tuli vähän sekava. Tarkoitus oli vain sanoa, että ei aivan nivelen kohdalle, vaan hiukan yläpuolelle.

[tm]

Noinhan tuo taitaa mennä, tarvii funtsia ajatuksella läpi työpäivän jälkeen...

[tm]

Eilen illalla pähkäilin "momenttitasapainoa" takajousituksen nivelpisteen ympäri. Tuota Jorin mainitsemaa "kiihtyvyyskomponenttia" en huomioinut, mutta ilmeisesti sille pitäisi joku arvio ravistaa, koska muuten tuosta laskennasta ei saa mitään hyötyä irti. Jousitusta nostava momentti on tuolla rakenteella suurempi kuin jousitusta laskeva momentti, ellei taittopyörää nosta huomattavan paljon. Ketjun nosto noin tuuman verran nivelpisteen yläpuolelle auttaa jonkun verran, mutta missä kulkee "riittävän" raja? Saako nostava momentti olla esim. kaksinkertainen laskevaan momenttiin nähden, sitä ei tiedä ellei tuota kiihtyvyyskomponenttia ota mukaan laskentaan. Käytetyn takarattaan koko vaikuttaa tulokseen huomattavasti. Ylämäissä käytössä on isompi ratas, mikä lisää nostavaa momenttia. Toisaalta tuolloin kuskin paino siirtyy enemmän takapyörälle "rauhoittamaan" tilannetta.

Jori, eikös tuon kiihtyvyyskomponentin "likiarvon" saa suoraan, kun kerrotaan nivellen ja kuskin massakeskipisteen etäisyys voimalla F=ma, jossa "m" on kuskin massa ja "a" on kiihtyvyys? Nämä siis suorassa kulmassa toisiinsa nähden.
Sitten pitäisi arvioida, paljonko milläkin ketjuvoimalla syntyy kiihtyvyyttä.
Laiskana kyselen tässä valmiiksi pureskeltua ajatusmallia muilta .

EDIT: niin sen verran vielä, että menee takahaarukan rakenne nopeasti uusiksi, jos taittopyörän paikkaa alkaa mainittavasti muuttaa. Vetopuolen ketju pitäisi ainakin nostaa kulkemaan takahaarukan alaputkien päältä (nyt menee ali) -> alaputkia pitäisi laskea. No tässä vaiheessa (=tietokoneen ruudulla) kaikki muutokset on toki helpompia kuin valmiiksi rakennetun pyörän kanssa...

[mhelander]

Tuo takajousitusta pompottava vaikutus tosiaan vaihtelee millä vaihteella ajetaan.

Sanoisin että kun kiivetään pienellä vaihteella jyrkkää mäkeä niin mun vehkeessä se pompotus siirtyy etupyörälle kuten videoista voi päätellä. Jos/kun kadenssi laskee mutta täydellä väännöllä mennään niin ei se takapää mulla ainakaan pompota polkemisen tahtiin vaan vääntöpulssit keventää keulaa.

Sitten kun ajetaan joillakin vaihteilla kovalla suht tasasella alustalla ja kunnon tehoilla niin jonnin verran on ehkä takapään jousituksen pompottelua havaittavissa. Mutta oskillointia siitä ei ole tullut, homma hoituu joustavan maastorenkaan, jossa sopiva paine, että takajousituksen toimesta.

Ja jousittamattomana mutta 15% painuman paineilla, samat kiekot ja renkaat MetaPhysic:ssä aiheuttivat reipasta pompotusta tuossa samankaltaisessa ajossa. Sanoisin että jos ei ihan ryssi ketjulinjaa ja taittopyörän paikkaa niin ongelmaa tuosta ei tule.

Kannattaa huomioida näissä mun kommenteissa että takahaarukka on mun vehkeessä todella pitkä. Ja sen nivelpiste on niin ylhäällä kuin mahdollista. Ketju kulkee käytännössä samassa linjassa haarukkaputken kanssa ja vetopuolen taittopyörä on haarukan nivelen kohdalla (tai niin lähellä sitä kuin käytännön syistä sai). Myös koko vetopuolen ketjulinja on mahdollisimman suora ja taittopyörälle tulee sitä taittoa vain kun takajoustoa on reippaammin jolloin harvemmin on kovimpaa vääntöä.

[jori]

Jori, eikös tuon kiihtyvyyskomponentin "likiarvon" saa suoraan, kun kerrotaan nivellen ja kuskin massakeskipisteen etäisyys voimalla F=ma, jossa "m" on kuskin massa ja "a" on kiihtyvyys? Nämä siis suorassa kulmassa toisiinsa nähden.
Sitten pitäisi arvioida, paljonko milläkin ketjuvoimalla syntyy kiihtyvyyttä.
Laiskana kyselen tässä valmiiksi pureskeltua ajatusmallia muilta .

Kokeile alustavasti ajatusta ylämäen ajamisesta niin, että polkiessa mäen jyrkkyys vaihtelee polkemisen tahdissa. Piirrä painopisteestä vaikkapa 5% mäkeä vastaava vektori ja 10% mäkeä vastaava. Polkaisun aikana kokonaiskiihtyvyys muuttuu, kuten ylämäessä muuttuisi mäen jyrkkyys. Tasaisella polkiessa painovoima alas ja kiihtyvyys eteen, jolloin hitausvoimavektori osoittaa kuskin navasta alas takaviistoon, kuten ylämäessä painovoima. Tuo lisää takapyörän kuormaa, joka painaa perää alemmas, joten ketjumekanismin pitää nostaa perää.

Eli laske kuten ennenkin, mutta kuten olisit polkemisen tahdissa jyrkkyyttään muuttavassa ylämäessä. Muista käyttää oikeaa vaihdetta eri jyrkkyyksiin. Polkemisen voimavaihtelun arvaisin karkeasti kaksinkertaistavan mäen jyrkkyyden. Mäkianalogialla saat laskettua myös ketjuvoiman.