Höh, tapatalk näköjään nieli eilisiä kuvia.
No, tarina jatkukoon.
Olin odotellut vesi kielellä Hamina - Virojoki museotietä, jota olen aiemmin ajellut vain autolla. Tie oli juuri niin kiva kaahata kinnerillä kuin kuvittelinkin vaikka asvaltti ei priimss olekaan, mutkaa ja kumpua joka suuntaan eikä kovin montaa hidasta mäkeä. Pysähtelin ko. välillä Klamilan näkötornilla, josta on hienot näköalat sekä Pyterlahden vanhassa poikakoulussa olevalla kirppiksellä. Tuo koulu on hieno paikka, vaikka rakennukset lähentelee purkukuntoa, jänniä yksityiskohtia vanhoissa taloissa. Toivottavasti joku ne vielä pelastaa.
Virojoelta jatkoin pohjoiseen Taavetin suuntaan. Mäet alkoi kasvaa mutta tie oli hyvässä kunnossa joten Salpalinjamuseolle saavuin hujauksessa. Söin maittavan buffetlounaan ja kiersin museota lähimmät korsut ja taisteluhaudat. Tänne pitää palata paremmalla ajalla ja freesimmillä jaloilla, käikkea jännää nähtävää riittäisi koko päiväksi.
Salpalinjalta Taavettiin oli aika kuuma ja raskas taival. Tie pysyi hyvänä mutta mäkiä riitti. Taavetissa oli tarkoitus pysähtyä linnoitteita katsomassa, mutta kenelläkään ei ole ollut pelisilmää pystyttää sinne kahvilaa tai kioskia. Kahvi ja pulla voitti nähtävyydet tarvehierarkiassa ja linnoitus tuli nähtyä vilahdukselta ohi ajaen 
Loppumatka Savitaipaleelle kulki sitten pullan voimalla lentäen. Mäkiä edelleen mutta erilaisella profiililla, ylämäet pääsi useimmiten ylös edellisen alamäen vauhdeilla.
Vissiin nyt on joku syyslannoitusaika kun koko kylä tuoksahtaa, myös suihkun jälkeen joten kyse ei ole kinnerikuskin ominaishajusta
Majoittuminen Olkkolan Hovin kartanohotelliin, suihku ja muikkupäivällinen. Huomenna pidän huilipäivän.
118km.
- Klamilan näkötorni
- Olkkolan Hovi
- Pyterlahden vanha poikakoulu
- Poikakoulun portaikko
- Kahden koulun majoitushuoneen yhteinen lämmitysuuni käytävällä
