Ensilenkki trikellä

[jori]

Aamulla vielä mittasin aurauskulmaa istuen nojakissa ja ei istuen. Ilman kuormaa olivat pyörien etureunat reilut 2 cm lähempänä toisiaan kuin takareunat.

No oho Tuohan johtuu siitä että päälle istuessa runko joustaa alaspäin ja renkaiden tiehen kosketus kohdat erkanee kauemmas toisistaan. Raidetanko ei kuitenkaan veny joten renkaat alkavat harittamaan. Tyhjässä pyörässä pitää siis olla reilusti aurausta.

Tarkoitit kai haritusta.

Tuo johtuu Sakarin jousituksen rakenteesta. Kiekot siirtyvät joustaessaan ylös vinon ohjausakselin takia myös sisemmäs, jolloin takapuolen raidetanko jää pitkäksi ja työntää kiekot auraamaan. Ehdottaisin sakarille korjaukseksi jousituksen esijännityksen kiristämistä niin, että päälle istuuduttaessa jousitus ei painu, vaan tekee sen vain kovemmin töyssyyyn ajettaessa. Toinen vaihtoehto on jakaa raidetanko kolmeen osaan, laittaa väliin nivelet ja kiinnittää keskiosa runkoon ja päät niin, että jouston mukana säilyvät päät mahdollisimman kohtisuorassa ohjausakseliin nähden.

[jviirret]

Aamulla vielä mittasin aurauskulmaa istuen nojakissa ja ei istuen. Ilman kuormaa olivat pyörien etureunat reilut 2 cm lähempänä toisiaan kuin takareunat.

No oho Tuohan johtuu siitä että päälle istuessa runko joustaa alaspäin ja renkaiden tiehen kosketus kohdat erkanee kauemmas toisistaan. Raidetanko ei kuitenkaan veny joten renkaat alkavat harittamaan. Tyhjässä pyörässä pitää siis olla reilusti aurausta.

Tarkoitit kai haritusta.

Tuo johtuu Sakarin jousituksen rakenteesta. Kiekot siirtyvät joustaessaan ylös vinon ohjausakselin takia myös sisemmäs, jolloin takapuolen raidetanko jää pitkäksi ja työntää kiekot auraamaan.

Tarkoitin aurausta, mutta en muistanut että Sakarilla on pyörissään jousitus

Jukka

[irakas]

Kiitos Jukka ja Jori! Selvisihän se asia. Käydyn keskustelun pohjalta vedän vielä homman rautalangasta (lähinnä itselleni).

Kun minun SH22:n ja 23:n etupyörien ohjausakselit ovat sillä tavalla vinossa, että ne kohtaavat maapinnan pyörien kosketuskohdan etupuolella (jättö) ja hiukan ulkopuolella, ja niissä on jousitus, ovat etupyörät ilman kuormaa sellaisessa asennossa, että pyörien etuosat ovat lähempänä toisiaan kuin takaosat. Pyörissä on siis silloin aurausta.

Kun ajaja istuu nojakkiin, jousien antaessa periksi etääntyvät pyörien akselit toisistaan ja, kun raidetanko ei anna periksi pyörien etuosien etäisyys suurenee ja takaosien etäisyys pienenee ja auraus vähenee.

Jotta aurauksen saisi likelle nollaa, on raidetanko säädettävä sopivan mittaiseksi ajajan istuessa nojakissa.

Olen edelleenkin aivan ihmeissäni tuon aurauskulman merkityksestä ajoon. Väärällä aurauskulmalla ajaminen on kuin ajaisi umpihankea. Oikealla aurauskulmalla aikaisempaan verrattuna tuntuu, että nojakki kulkee kuin lentämällä.

[irakas]

Olisikohan vielä niin, että renkaiden koolla on merkitystä aurauskulman vaikuttavuuteen. SH22:ssahan on 26" renkaat.

[jviirret]

Olisikohan vielä niin, että renkaiden koolla on merkitystä aurauskulman vaikuttavuuteen. SH22:ssahan on 26" renkaat.

Ei pelkällä koolla vaan renkaiden koon suhteella ohjausvarsien pituuteen. Mitä pidemmät ohjausvarret(tangot jotka tulevat navalta ja joiden toisesta päästä raidetanko lähtee) suhteessa renkaan halkaisijaan sitä vähemmän aurauskulma muuttuu päälle istuessa. Toisaalta isossa renkaassa milli on asteina vähemmän kuin pienessä, eli tavallaan kestää haritusta/aurausta vähän paremmin.
Tadpolen etupää on kokonaisuutena paljon monimutkaisempi kuin ensisilmäyksellä voisi kuvitella.

Jukka

[TKorho]

Tarkoittaako tuo sitä että SH22 oikaisee itsensä / pitää itsensä suorassa kun jarrutetaan? Vai eikä lisääntyvä auraus tuo sitä?

[jori]

Tarkoittaako tuo sitä että SH22 oikaisee itsensä / pitää itsensä suorassa kun jarrutetaan? Vai eikä lisääntyvä auraus tuo sitä?

Tuo ominaisuus ei johdu aurauksesta, vaan olkapoikkeamasta, jonka pitää olla selvästi negatiivinen, jotta enemmän jarruttavan pyörän olkapoikkeama kääntää ohjausta vähemmän jarruttavaan suuntaan. Jos olkapoikkeamaa on riittävästi ajokki oikaisee itsensä jarrutuksessa, vaikka etupyörien jarruja painettaisiin eri voimakkuudella.

[kuparinen]

Tänään ihmeteltiin Jorin kanssa trikeni aurausta ja ajoasentoa. Samalla keksittiin horjuvan ohjauksen osasyyksi takahaarukan väljä laakeri.

Aurauksen mittaukseen viritettiin lopuksi pari alumiinista kulmalistaa, kun renkaasta tai pinnoista mittaaminen ei oikein onnistunut.

Istuimen alapäätä pudottamalla ja selkänojan kulmaa kohottamalla sekä vetämällä auraus likimain nolliin rauhoittui äkkinäinen ohjaus aika lailla, nyt voi tasaisella ajaa ilman käsiä. Kokeilin suoralla parkkitalon lattialla, menee pitkän matkaa ilman käsiä, vaikka kaltevalla maantiellä puoltaakin kevyesti mutta selvästi ojaan päin.

Paluumatkan 14 km keskinopeus jo yli 20 km/h, huiput 40,3 km/h.

[jviirret]

Huomasiko tuollaisessa jäykässä että vaikuttaako aurauskulmaan kuskin istuminen pyörän päälle?

Jukka

[jori]

Huomasiko tuollaisessa jäykässä että vaikuttaako aurauskulmaan kuskin istuminen pyörän päälle?

Yritettiin mitata, muttei nähty eroa.

[irakas]

Huomasiko tuollaisessa jäykässä että vaikuttaako aurauskulmaan kuskin istuminen pyörän päälle?

Yritettiin mitata, muttei nähty eroa.

Niin kuin saattaa odottaakin, kun etupyörissä ei ole jousitusta.

Jori kirjoitti tuolla aiemmin:
"Tuo johtuu Sakarin jousituksen rakenteesta. Kiekot siirtyvät joustaessaan ylös vinon ohjausakselin takia myös sisemmäs, jolloin takapuolen raidetanko jää pitkäksi ja työntää kiekot auraamaan. Ehdottaisin sakarille korjaukseksi jousituksen esijännityksen kiristämistä niin, että päälle istuuduttaessa jousitus ei painu, vaan tekee sen vain kovemmin töyssyyyn ajettaessa. Toinen vaihtoehto on jakaa raidetanko kolmeen osaan, laittaa väliin nivelet ja kiinnittää keskiosa runkoon ja päät niin, että jouston mukana säilyvät päät mahdollisimman kohtisuorassa ohjausakseliin nähden."

Olen kiristänyt jousituksen esijännityksen kiertämällä akselipulttien muttereita tiukemmalle, ja siitä on ollut selvästi apua, mutta tuota raidetangon kolmeen osaan jakamista en kyllä ymmärrä. Lukihäiriö taitaa taas vaivata.

[jviirret]

No ajattelin että runko olisi voinut joustaa, mutta ilmeisesti tässä trike mallissa se on niin vähäistä ettei vaikutus näy aurauskulmissa.

Jukka

[jori]

Olen kiristänyt jousituksen esijännityksen kiertämällä akselipulttien muttereita tiukemmalle, ja siitä on ollut selvästi apua, mutta tuota raidetangon kolmeen osaan jakamista en kyllä ymmärrä. Lukihäiriö taitaa taas vaivata.

Auttaisiko kuva. Kun kiekko joustaa ohjausakselin suunnassa, muuttuu raidetangon ulottuma mahdollisimman vähän, jos se on suorassa kulmassa liikkumiseen nähden. Tuossa kuvassa näkyvällä violetilla ohjuriputkella pidetään raidetangon keskiosa paikallaan, rungon suhteen, jotta päätyosat saadaan mahdollisimman kohtisuoriksi joustoliikkeen suhteen. Keskiosa on kuvassa liian pitkä ja systeemi toimii sitä paremmin, mitä pidemmät ovat raidetangon joustoliikettä vastaan kohtisuorat pätkät. Toivottavasti helpotti ymmärrystä. Tuli kuvasta huolimatta taas hankala selitys.

[irakas]

Olen kiristänyt jousituksen esijännityksen kiertämällä akselipulttien muttereita tiukemmalle, ja siitä on ollut selvästi apua, mutta tuota raidetangon kolmeen osaan jakamista en kyllä ymmärrä. Lukihäiriö taitaa taas vaivata.

Auttaisiko kuva. Kun kiekko joustaa ohjausakselin suunnassa, muuttuu raidetangon ulottuma mahdollisimman vähän, jos se on suorassa kulmassa liikkumiseen nähden. Tuossa kuvassa näkyvällä violetilla ohjuriputkella pidetään raidetangon keskiosa paikallaan, rungon suhteen, jotta päätyosat saadaan mahdollisimman kohtisuoriksi joustoliikkeen suhteen. Keskiosa on kuvassa liian pitkä ja systeemi toimii sitä paremmin, mitä pidemmät ovat raidetangon joustoliikettä vastaan kohtisuorat pätkät. Toivottavasti helpotti ymmärrystä. Tuli kuvasta huolimatta taas hankala selitys.

Joo, nyt asia tuli vähän selvemmäksi. Sanot, että raidetangon keskimmäinen osa kiinnitetään runkoputkeen ohjuriputkella. Kiekkojen kääntyessä raidetangon päiden etäisyys kiekkojen akselilinjasta muuttuu ja raidetangon suunta muuttuu. Ohjuri putki ei siis voi silloin olla kiinni kiinteästi runkoputkessa vaan se pitää olla nivelöity, että se pääsee kääntyilemään

[jori]

Olen kiristänyt jousituksen esijännityksen kiertämällä akselipulttien muttereita tiukemmalle, ja siitä on ollut selvästi apua, mutta tuota raidetangon kolmeen osaan jakamista en kyllä ymmärrä. Lukihäiriö taitaa taas vaivata.

Auttaisiko kuva. Kun kiekko joustaa ohjausakselin suunnassa, muuttuu raidetangon ulottuma mahdollisimman vähän, jos se on suorassa kulmassa liikkumiseen nähden. Tuossa kuvassa näkyvällä violetilla ohjuriputkella pidetään raidetangon keskiosa paikallaan, rungon suhteen, jotta päätyosat saadaan mahdollisimman kohtisuoriksi joustoliikkeen suhteen. Keskiosa on kuvassa liian pitkä ja systeemi toimii sitä paremmin, mitä pidemmät ovat raidetangon joustoliikettä vastaan kohtisuorat pätkät. Toivottavasti helpotti ymmärrystä. Tuli kuvasta huolimatta taas hankala selitys.

Joo, nyt asia tuli vähän selvemmäksi. Sanot, että raidetangon keskimmäinen osa kiinnitetään runkoputkeen ohjuriputkella. Kiekkojen kääntyessä raidetangon päiden etäisyys kiekkojen akselilinjasta muuttuu ja raidetangon suunta muuttuu. Ohjuri putki ei siis voi silloin olla kiinni kiinteästi runkoputkessa vaan se pitää olla nivelöity, että se pääsee kääntyilemään

Juu, geometria on hiukan toinen. Kyllä se voi olla kiinni runkoputkessa, mutta Ackermanit pitää laskea sitten uudelleen. Toinen vaihtoehto on laittaa raidetanko kaksiosaiseksi ja keskelle vipu, joka kääntyy ohjausvarsien mukaisesti näin:

Tuolla systeemillä raidetangon alin piste tulee kuitenkin varmaan liian lähelle maata.