Nojapyöräfoorumi

Kuninkaantie, Rantatie, Suuri Rantatie, Eteläinen Rantatie, Suuri Armeijantie, Vanha Venäjäntie, Valtatie, Turun ja Viipurin välinen Postitie, Yleinen maantie, Alinen Viipurintie... Turun ja Viipurin linnojen välillä kulkevalla reitillä on ollut monta nimeä.

Kuljin itäosan tästä matkasta kaksi vuotta sitten Porvoosta Virojoelle. Tarinat löytyvät täältä: http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopi ... =21&t=5704.

Nyt on vuorossa länsi eli Turun linnasta Porvoon tuomiokirkolle. Lähdemme Mahen kanssa Lowriden jatkoksi reissuun. Tähän ketjuun kirjailen päiväkirjaa. Mä koitan pysyä teemassa ja Mahe saa kirjoitella omiaan

Laitan alustavan kartan seuraavaan viestiin, niin tulee testattua Tapatalkin toimivuus.

Karkea kartta on tässä. Tarkemmat valinnat tulevat päivä kerrallaan. Ylimääräisiä mutkia voi tulla, kun lomalla ollaan.

Karjaan ja Kirkkonummen välillä valitaan etelä, koska se on vanhempi ja mielenkiintoisempi.

Pääkaupunkiseudulla reitti on lähempänä kehäkolmosta. Helsingin niemi on ollut aika tuppukylä, joten Pyhän Laurin kirkkoa etelämmäs ei suunnata.

Tästä alkaa Kuninkaantie, Turun linnalta. Reitti jatkuu suunnilleen Linnankatua ja Tuomiokirkon eteläpuolella suunta Kaarinaan ja Tuorlaan.

Lepuutamme hevosia majatalossa, joka on ensimmäisen peninkulman päässä Turusta. 1700-luvun peninkulmakivi on vielä jäljellä. Vertailuksi kilometriajan kivi.

Tuorlan kartanon mailla on paljonkin historiaa. Majatalo, maatila, oppilaitos, observatorio yms. Mielenkiintoinen paikka!

Toinen päivä kulki muun muassa Piikkiön, Paimio ja Halikon kautta. Kirkkoja, kestikievareita ja puu/kivisiltoja löytyi.

Kuvassa ylimpänä on Piikkiön kirkko. Sen kivet ovat peräisin Kuusiston linnasta. Siis sieltä missä käytiin Kaarinan Lowridessa 2017. Torni näytti vaatimattomalta, mutta takaa mäestä löytyi komea erillinen kellotorni.

Paimion isosilta (maasilta) oli remontissa. Hyvä niin. Halikon museosillan mäki jäi polkematta. Liian jyrkkä ja pehmeetä hiekkaa ja irtosoraa.

Kestikievareita tuli mm Trömperi ja Majala.

Pyöräilyvinkkinä tie 2351 Paimiosta Halikkoon on mahtava kumpuileva maalaistie.

Kolmannen päivän tunnelmat tiivistyvät näihin kuviin. Rankan sateen ja seuraavan yöpymisen haasteiden takia oltiin reitillä vain osa päivästä.

Lähdimme Teijon Meri-Campingista ja ajoimme Sauruntien kautta Perniöön. Kastuimme läpimäräksi ennen keskustaa. Söimme lounaan ja kuivattelimme kirjastossa vähän lisää.

Kiersimme 52:n ajamalla Kiskontietä ja Koskenkartanontietä Tenholan suuntaan. Jälkimmäinen oli pahin soratie mutavelli, mitä olen koskaan nähnyt. On aika raskas polkea edes alamäkeen, kun lokarit yms on täynnä kuraa. Tie oli juuri sateen jälkeen lanattu. Raskas kymppi, kun muutenkin oli kosteat vaatteet.

Tenholasta kokista ja jätskiä ja matka jatkui Raaseporin leirintäalueen mökkiin lämmittelemään.

Neljäs päivä ja takaisin suunnitelmiin. Palasimme Tenholaan Kuninkaantielle Persbölen ja Pohjan kautta Pinjaisiin eli Billnäsiin.

Muutama komea kilometrikivi löytyi taas. Tuossa on 100 Turkuun ja himpun yli Hesaan. Kivikirkkoja riittää myös. Billnäsin ruukki on upeissa maisemissa ja koski on jylhä. Käykää katsomassa.

Oli hienoa löytää Suomestakin ulkoilureitti, joka kulkee vanhaa ratapohjaa, kuten Tervise Tee Virossa. Mänkäähän Raaseporiin vapaavalintaisella ratsulla. Ratavalli on reitin nimi.

Majoitus Dönsby B&B mummolatunnelmassa. Vois laittaa grammarin soimaan ja pistää tanssiksi.

Reitti on näköjään varsin lähellä Eurovelo 10 -reittiä. Sitä ollaan "kesän aikana" viitoittamassa Turun ja Helsingin välillä niillä uuden tieliikennelain mukaisilla pyöräilyn viitoilla. (Ja viimeistään ensi vuonna Helsingistä Vaalimaalle.) Mukava nähdä kuvia. Piti itsekin lähteä ensi keväänä kokeilemaan...

Hopea kirjoitti:

Reitti on näköjään varsin lähellä Eurovelo 10 -reittiä. Sitä ollaan "kesän aikana" viitoittamassa Turun ja Helsingin välillä niillä uuden tieliikennelain mukaisilla pyöräilyn viitoilla. (Ja viimeistään ensi vuonna Helsingistä Vaalimaalle.) Mukava nähdä kuvia. Piti itsekin lähteä ensi keväänä kokeilemaan...

Juu monessa kohtaa on nähty valkoiseksi haalistuneita pyöräreittitarroja. Hyvä jos uusitaan.

Mä olen etsinyt kirjoista vielä tarkempia reittejä, joten ei ihan kevein matka. Vaan se tässä onkin yksi motivaattori tutkia matkantekoa eri aikoina.

Huomiseksi luvataan myrskyä, joten otimme suosiolla lepopäivän ja sunnuntaina on loppusuora. Tämän päivän tarinaa kirjoitan, kunhan saan ruokaa.

Reissun aurinkoisin päivä ja taival eteni hyvän matkaa.

Karjaan eteläpuolella (1103 tie) on Grabbackan varustetun kartanon rauniot, alunperin 1470. Pieni mielenkiintoinen nähtävyys nykyasukkaiden takapihalla. On ollut jykevät seinät. Kuva vasen alhaalla.

Tie 1050 kulkee pitkän matkan varsin vanhaa linjausta Fagernäs, Fagervik, Inkoo ja melkein Degerbyhyn asti. Mutkia ja mäkiä on, mutta ei liian pitkiä. Harmi vain asfaltti oli täynnä kuoppia ja pitkittäisrailoja. Olisi tullut sanomista Kustaa-kunkun aikana kelvottomasta tienpidosta. Maisemat olivat upeat. Fagervikin kartanon ja ruukin alue on todella upea. Siellä on yksi km tietä museoitu. Fagervik kuvat oikealla.

Inkoon suurkirkko oli isommasta päästä kivikirkkoja ja maltettiin katsella myös sisällä. Satamasta sai oivan lounaan.

Siuntiota ja Kirkkonummea lähestyessä tie alkoi parantua. Toki pari hiekkatien pätkää haettiin alkuperäisen suunnitelman mukaan. Läntinen Kuninkaantie on varsin hyvä päällystetty yksityistie. Siuntion Kuninkaansilta on uusittu, mutta pengerkiviä on näkyvissä edelleen.

Kirkkonummella löytyi useampi kilometrikivi aika hauskoista paikoista. Ei arvaisi, mistä pääväylät ovat ennen kulkeneet. Itäpuolella Jolkbyn mäet ovat historiallisen maineensa arvoiset edelleen. Onneksi on tasainen kelvi!

Tänään on pidetty sadetta ja lepopäivää eräässä pikkuisessa piilopirtissä. Kotiin asti on vielä satanen. Se olisi kaksi päivää tällä tahdilla. Saa nähdä mitä teen Tikkurilan jälkeen, koska se reitti on jo aika tuttu.

Kilometrikivien ikää voisi arvailla kilometrien mukaan. Matka Turusta Helsinkiin on lyhentynyt moneen kertaan, kun mutkia on oiottu ja joka maitolaiturilla ei ole tarvinnut käydä.

Nuo on tien pohjoispuolella, eli vasemmalle on Turku ja oikealle Helsinki. Tuo pieninkin summa on vanhan 110-tien varrelta.

Joka kiveä ei ole tullut kuvattua, eikä edes laskettua. Jos tietää reitit, niin aika paljon vielä löytyy.