TMS kirjoitti:Tämä on tietysti hyvä idea ja aivan mahdollinen. Mutta olikos tuossa alumiinin, epoksin ja hiilikuidun yhdistelmässä joku ongelma liittyen elektroniseen pariin ja korroosioon? Ihan kuin jotain sellaista muistelisin.
Miten tarkkaa muuten on epoksin viimeisen käyttöpäivän kanssa? Kaatumiskorjausta varten hankitut epoksit taisivat merkintöjen mukaan mennä viime kesänä vanhoiksi, mutta toimisikovatkohan ne silti yhä?
Vanhetessaan niiden viskositeetti kasvaa ja ne vaativat laminoidessa enemmän aikaa imeytyä kuituun. Jos laminoit käsin pieni pala kerrallaan ei tuosta pitäisi olla ongelmaa, jos epoksi nättää edes summittain nestemäiseltä. Se sähköisen korroosion asia on vain sitä, että hiilikuitu ei saisi johtaa sähköä suoraan alumiiniin, jottei alumiini korrosoidu laminaatin sisältä. Tämä on varsin teoreettinen mahdollisuus, eikä yleensä aiheuta ongelmia. Jos haluaa varmistella, välttyy korroosio-ongelmilta sivelemällä alumiinin ohulelti ensin epoksilla ja antamalla tuon kovettua, ennen kuin aloittaa varsinaisen laminoinnin. Riittää, kun aluskerros on sen verran kovettunut, ettei kuidut enää painu siitä läpi. Ohutkin kerros riittää. Kyse on tavallaan eristelakasta alumiinin ja laminaatin välissä. Sitäpaitsi tuo korjaushan tulee käytettäväksi sisällä. 
), että oli laitettu ensimmäinen kerros lasikuitua ja vasta tämän päälle hiilikuidut. Näin oli saatu eliminoitua tuo korroosioriski. Taisi liittyä pystypyörän kuiturungon tekoon, kun haluttiin laittaa alumiininen keskiöinsertti. Tuo jorin konsti kuulostaa kyllä yksinkertaisuudessaan paremmalta, ei tarvitse erikseen lasikuitua hommata.
Anteeksi arkaaisuuteni moterni versiohan käyttää tuulivoimaa purjeella. Maalla ja merellä hehe.
