bowmonkey kirjoitti:ainut huonopuoli oli se kun poika rupes heilumaan sivuttain mun päänkorkeudella jolloin itsellä oli kovasti tekemistä pitäessäni pyörää pystyssä/suunnassa.
Kaksipyöräisessä tuo tosiaan on ongelma, mutta ei kai trikessä, vaikka onkin kallistuva?
Itse kuskasin poikaa aikoinaan python trikellä ja se oli kyllä täysin tunnoton pojan heilumiselle:
Joo, siihen tuli pinnasuojat heti tuon ensimmäisen ajoreissun jälkeen vaikka silloin ei sormet pinnoihin mennytkään.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
jviirret kirjoitti:bowmonkey kirjoitti:ainut huonopuoli oli se kun poika rupes heilumaan sivuttain mun päänkorkeudella jolloin itsellä oli kovasti tekemistä pitäessäni pyörää pystyssä/suunnassa.
Kaksipyöräisessä tuo tosiaan on ongelma, mutta ei kai trikessä, vaikka onkin kallistuva?
Jukka
ongelma on sama kallistuvassa trikessä kuin 2 pyöräsessä, optimi olisi jos matkustaja myötäilisi kuljettajaa ajon aikana...
Vastatuuli vihaa meitä... tahtoo alemmas....
http://kotisivu.suomi.net/mustasudenkorento/
Pistä vaan reilummin takakenoon nuo lastenkin istuimet. Oppivat oikean ajoasennon 
, eikä haittaa, jos rupeaa nukuttamaan ajon aikana. Näyttää nimittäin aika hurjalta, kun lapsi nukkuu istuimessa ja pää retkottaa sivulle tai eteen. Meillä ainakin rupesi usein nukuttamaan fillarin kyydissä. -Muistaakseni 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:Pistä vaan reilummin takakenoon nuo lastenkin istuimet. Oppivat oikean ajoasennon
Juu takakenoon ne tulevat ja alemmas, tuossa kuvassa tosiaan on penkit vaan heppaamalla kiinni. Kyllä se jotenkin meilläkin tuntuu pyörän kyyti nukuttuvan .
25kilsan testilenkki ajeltuna kolmellarenkaalla lasten kanssa ja ongelmia oli. Ekat kilsat meni ihan ok mutta kun lapsukaiset innostuivat heilumaan ja kurkkimaan puolelta toisella niin ongelmat alkoivat, lasten kikkailu aiheutti korjausliikkeitä jolloin toinen takarengas tippui useasti asfaltilta soralle jolloin taas korjailtiin suuntaa. Onneksi 20kilometrin kohdilla sijaitsi vanhempieni talo ja autotalli jossa heppasin takapään jäykäksi, luulin onnellisuuden alkavan mutta kun meillä täällä maalla tiet on kuperia niin loppumatka mentiin sitten kenollaan ojaan päin. Tulin siihen tulokseen ,että huomenissa hitsailen kallistukseen jousitetut topparit jotka antavat peräpään kallistua vain sen verran mitä täällä tiet vaativat mutta keskittävät pyörän pystyyn lasten lastauksen ajaksi, jos jousitetut ei toimi niin teen vaan kiinteät topparit.