Onko tavallisessa kampisarjassa muuta estettä kääntää rattaat vasemmalle puolelle, kuin että polkimien kierteet kääntyvät auki
suuntaan kiertyviksi.
Pistä BB30 kampisarja, laakerit ei ole kiereellä lainkaan vaan kierteettömässä keskiöputkessa. Noissa ovat kammet myös ainakin toiselta puolelta "pooreilla" ja on näin ihan sama kumpaan suuntaan pyörivät.
Ongelmana ei ole keskiö, kyllähän normaaliin nelikantti-akseliin saa oikean kammen vasemmalle, ja vasemman oikealle. Valitettavasti vain polkimet tuppaavat kiertymään irti.
Yhtenä keinona voisi kokeilla laittaa ruuvilukitetta polkimien kierteisiin. Tai sitten voisi tehdä seuraavasti:
Kiinnitä polkimet kampiin
Poraa reikä kammen ja polkimien kierteen väliin
Tunge porattuun reikään sokka
Saisi normaaleilla osilla laitettua kammet väärälle puolelle.
Ajokkina Nazca Paseo 26/26 ja opeteltavana kiertopalkinto-Python
"... mutta ei se toimi kuoppaisella savisella soratiellä, varsinkaan jyrkässä ylämäessä!"
Kiinitäppä siihen lukkopolkimet . " vain lossitkin pitäs kääntää kengissä "
Tällähetkellä kaikki on viellä hahmottelua . Ensiviikolla teen etupuomin kansalaisopistossa ja koitan saada etuhaarukan valmiiksi . Sit pääsee mallasmaan lattialla koko systeemiä .
Mielestäni kannattaisi tuumailla läpi se Sakarin ehdotus kaksirattaisesta taittopyörän tapaan laakeroidusta väli-"akselista". Kaikki vehkeet ovat siinä oikein päin ja lisäpaino väliakseliratkaisusta minimoituu. Tuollainen "väliakseli", eli kaksi toisiinsa kiinnitettyä ratasta keskeltä laakeroituna, kävisi periaatteessa mihin tahansa kiertyväketjuiseen vaihto-osaksi. 406 kokoiselle vetävälle pyörälle tuosta saa kaivattua lisävälitystä ilman kohtuuttoman suuria eturattaita. Liian leveyden minimoimiseksi täytyisi runko tuoda kenties hiukan sivussa kampikeskiöltä taittopyörän kohdalle, jolloin tästä tulee kapeampi kuin kaksipuoleisella väliakselilla. -Kevyempi ainakin.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Mietintä myssy yhä syvemmällä päässä onko niin että jos laitan niinkuin Sakari ehdotti . Kuinka suuri on oletus sille että kääntyessä etupyörä pystyy kääntymään. Ominaisuudella ei suuria merkityksiä maantieajossa , mutta tämä pakollinen kaupunki ajo mietityttää. Ja kuinka pienet nämä väli vaihde rattaat voi olla . Kovin isoja rattaita tänne jalkojen väliin ei viitsi sijoittaa . Tämmöstä tässä pähkäilen.
Mielestäni kannattaisi tuumailla läpi se Sakarin ehdotus kaksirattaisesta taittopyörän tapaan laakeroidusta väli-"akselista". Kaikki vehkeet ovat siinä oikein päin ja lisäpaino väliakseliratkaisusta minimoituu. Tuollainen "väliakseli", eli kaksi toisiinsa kiinnitettyä ratasta keskeltä laakeroituna, kävisi periaatteessa mihin tahansa kiertyväketjuiseen vaihto-osaksi. 406 kokoiselle vetävälle pyörälle tuosta saa kaivattua lisävälitystä ilman kohtuuttoman suuria eturattaita.
Kyllähän monella isommillakin renkailla varustetussa ajopelissä on tarvetta isoille hammasrattaille. Mitä pienemmät ovat hammasrattaat sitä isomman skaalan saa samoilla hammaslukujen erotuksilla.
Mitäs jos siihen väliakselin paikalle laittaisi normaalin hammasrataspakan vapaasti laakeroituna? Yhdelle rattaalle tulee ensiöketju, joltain muulta lähtee toisio. Erilaisia välityssyhde-mahdollisuuksia on aika paljon, ja eihän kukaan estä laittamasta tuohon vaihtajaakin.
Kuinka suuri on oletus sille että kääntyessä etupyörä pystyy kääntymään.
Ei tuo yksipuoleinen rakenne muutta tätä ominaisuutta mitenkään kaksipuoleiseen väliakseliin nähden eikä poikkea mitenkään taittopyörällä varustetusta kiertyväketjuisesta. Tuohon ylös polven kohdalle ei kannata pakata enempää, kuin tarpeelliset rattaat. Siellä alhaalla kiekon kyljessä on hyvää tilaa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Mitäs jos siihen väliakselin paikalle laittaisi normaalin hammasrataspakan vapaasti laakeroituna? Yhdelle rattaalle tulee ensiöketju, joltain muulta lähtee toisio. Erilaisia välityssyhde-mahdollisuuksia on aika paljon, ja eihän kukaan estä laittamasta tuohon vaihtajaakin.
Projektiin virikkeenä voi tutkiskella John Tetz:in systeemejä: http://www.recumbents.com/mars/pages/pr ... intro.html
Tuossa on käytetty normaali kampia, vaihteet kokonaan tuossa silmien edessä, ja alhaalle vasenkätiseksi muokattu vapaaratas.
Entäpäs, jos tuon sijaan käyttäisi tavallista levyjarru-takanapaa tuolla tapaa aseteltuna?
Eli ylös tulisi tavallinen vapaarattaallinen takanapa rataspakkoineen + vaihtaja. Veto takanavalta tehtäisiin levyjarrukiinnikkeeseen asennetusta rattaasta. Etupyöränä voisi silloin käyttää tavallista levyjarrullista pyörää, jossa levyjarrun tilalla olisi myöskin ratas. Tähän tapaan:
Kaupallinen versio: http://www.velosolo.co.uk/shopdisc.html
Tuossa vaihtoehdossa pärjäisi aika lailla vakio-osilla ja kampinakin voisi käyttää ihan tavallisia kampia. Tai jos sorvin omistaa, niin silloinhan voi tuota takanapaa kevennellä, kavennella ja muutenkin tehdä ammattimaisemmin tehdyn näköiseksi.
Mitä noihin hyötysuhdeasioihin tulee: kaksoisketjujärjestelmällisellä pyörällä on ajettu yli 1000 km vuorokaudessa. Aika hyvällä hyötysuhteella se siis toiminee, jos säädöt ovat kohdillaan ja ketjut puhtaita. Kokeilkaapas joskus pyöräyttää nojakkinne polkimia takaperin kädellä. Montako kierrosta saatte kammet pyörimään vapaasti? Optiman baronilla jäi aina noin yhteen kierrokseen, kun taas säädöissään olevalla maastopyörällä kammet pyörivät helposti kolmesta viiteen kierrosta. Uskoisin tuon johtuvan pitkän ketjun aiheuttamasta vastuksesta.
Entäpäs, jos tuon sijaan käyttäisi tavallista levyjarru-takanapaa tuolla tapaa aseteltuna?
Eli ylös tulisi tavallinen vapaarattaallinen takanapa rataspakkoineen + vaihtaja. Veto takanavalta tehtäisiin levyjarrukiinnikkeeseen asennetusta rattaasta. Etupyöränä voisi silloin käyttää tavallista levyjarrullista pyörää, jossa levyjarrun tilalla olisi myöskin ratas. Tähän tapaan:
Kaupallinen versio: http://www.velosolo.co.uk/shopdisc.html
Tuossa vaihtoehdossa pärjäisi aika lailla vakio-osilla ja kampinakin voisi käyttää ihan tavallisia kampia. Tai jos sorvin omistaa, niin silloinhan voi tuota takanapaa kevennellä, kavennella ja muutenkin tehdä ammattimaisemmin tehdyn näköiseksi.
Tai siis itse käyttäisin levyjarrullista etunapaa ja -haarukkaa. On vielä enemmän vakio-osia... Eli etunapa edessä ja takana mutta edessä vannejarrulla. Vetorissa levyn kiinnikkeessä ja väliakseli on suoralla vedolla, vapaaratas kasettipakassa kuten normaalisti.
Nebulus kirjoitti:
Mitä noihin hyötysuhdeasioihin tulee: kaksoisketjujärjestelmällisellä pyörällä on ajettu yli 1000 km vuorokaudessa. Aika hyvällä hyötysuhteella se siis toiminee, jos säädöt ovat kohdillaan ja ketjut puhtaita. Kokeilkaapas joskus pyöräyttää nojakkinne polkimia takaperin kädellä. Montako kierrosta saatte kammet pyörimään vapaasti? Optiman baronilla jäi aina noin yhteen kierrokseen, kun taas säädöissään olevalla maastopyörällä kammet pyörivät helposti kolmesta viiteen kierrosta. Uskoisin tuon johtuvan pitkän ketjun aiheuttamasta vastuksesta.
Suurin osa ennätyspyöristä joissa kattaminen on vaikeuttanut huomattavasti vedon toteuttamista on väliakselia käytetty. Niillä on ajettu ennätyksiä tai niitä sivuttu nopeudessa, tunnin, 6-tunnin, 12-tunnin jne suorituksissa. Noissa toki suurempi merkitys on ilmanvastuksen paranemisen eduilla verrattuna voiman välityksen häviöihin.
Tulee mahdottoman leveä ripustus tuolle "väliakselille" se kun on tehtävä päistä. Lisäksi rullaavuus on huono, kun väliakseli pyörii aina mukana.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Tulee mahdottoman leveä ripustus tuolle "väliakselille" se kun on tehtävä päistä. Lisäksi rullaavuus on huono, kun väliakseli pyörii aina mukana.
Leveys olisi 135 mm + kiinnikkeet, napaa kaventamalla (jos siihen on värkit) sen saanee sadan millin korville. Takavaihtaja lisää leveyttä noin sentin, jos käyttää näitä nykyaikaisia matalaprofiilisempia vaihtajia. Ei tunnu musta liian leveältä, kun tuo tulisi kuitenkin korkeudelle, jossa vain polvet käyvät.
Rullaavuuteen vaikuttavat ketju, väliakseli ja vapaaratas. Normaaliin pyörään verrattuna lisäystä on yhden pyörännavan laakerien ja ketjun verran. Huonontaako lie paljon rullaavuutta, jos ketjulinjan saa suoraan?
Leveys olisi 135 mm + kiinnikkeet, napaa kaventamalla (jos siihen on värkit) sen saanee sadan millin korville. Takavaihtaja lisää leveyttä noin sentin, jos käyttää näitä nykyaikaisia matalaprofiilisempia vaihtajia. Ei tunnu musta liian leveältä, kun tuo tulisi kuitenkin korkeudelle, jossa vain polvet käyvät.
Rullaavuuteen vaikuttavat ketju, väliakseli ja vapaaratas. Normaaliin pyörään verrattuna lisäystä on yhden pyörännavan laakerien ja ketjun verran. Huonontaako lie paljon rullaavuutta, jos ketjulinjan saa suoraan?
Perstuntuma on että jos (pitäähän se olla ?) ketjun kiristäjä kiinteällä puolella ei ole liian tiukka niin ei ole merkittävä lisä.
Ja kuinka moni muistaa todella lasketelleen pidempiä pätkiä lenkillään polkematta ? Itse poljen jopa pitkillä lenkeillä alamäessä, paitsi jos alla on todella tiukka ylämäen puristus... silloin saatan rullata muutamia sekunteja.
Ja miksi on pakko käyttää takanapaa edessä ? Ja alkaa kaventamaan sitä jne jne, ja kun pakka ei sitten kuitenkaan tulisi napaan. Ja etunapa sen vetorattaan kanssa on paljon kevyempi kuin takanapa joten se yhdessä väliakselin kanssa painanee aika lähelle takanavan painoa. Ketjut pitää joka tapauksessa olla kammilta akselille ja siltä rattaalle joten niiden painoissa ei pitäisi suurta eroa olla.
Kaikki mun oletukset on että väliakseli saadaan sen verran korkealle ettei tule polvien/jalkojen tielle, koskien siis pakkaa , ketjuja ja vaihtajaa.
Mittailin että aisaa pystyisi siirtämään 20 mm max. vasemmalle ja se antaisi ketjulle lähes yhtä paljon tilaa kääntyä samaan suuntaan. Kyseeseen tulee paljonko se lisää ja heikentää aisan kestävyyttä. Aika oleelinen mietintä. Sillä putkeen kohdistuu nyt toisella jalalla polkiessa suurempi vääntö. Nyt tulee kyseen kestääkö halkasialtaa lähes 45 putki tässä tilanteessa .
Nyt otti Sakarin ehdotus voiton ,ajatus että laitan kaksi ratasta rinnakkain . Välirattaaseen tulee kaksia 41 hampaista ja ne tehdään jo varastossa olevista kampipareista . Eteen tuellee Pyörätohtorilta ostama Nishikin yksirattainen kampisarja ,jossa on 43 hammasta ,eli ei oleelista välitys muutosta tapahdu ensiövaiheessa . Toision välityksestä hoitaa Shasin 3 kertaa 7 ,rumpu pakka yhdistelmä. Välitykset on seuraavat ykkösestä alkaen 32-24-21-18-15-13-11 .
Näillä pitää sit ensikesänä yrittää pärjätä , sekä Nokialla ja Keski-Suomessa.
Niin pitää korostaa että molemmat ketjut kulkee nyt samalla puolella. Että siltäosalta asia kunnossa.
Nyt siihen etupuomiin . Onko jollain tietoo paljonko etupuomin sijottaminen ,noin 20mm vasenmalle keskilinjasta vaikuttaa sen kestävyytee ja se että tulee ohjausputken keskilinjan vasenmalle puolelle ,vaikuttaa sen kestävyyteen .Voihan näihin tietysti laittaa vahvistuksen . Joka voi lisätä tätä jäykkyyttä sivuttais jäykkyydessä.
Sitten on viellä tämä etupuomin pituus, kannattaisiko pyrkiä saamaan se mahdollisemman lähelle keskiötä, jo senkin takia että polvien seudulla olisi tilaa enenmän liikkua ja sukukalleudet ei ihan olisi lähellä väliratas pakkaa.
" vain lossitkin pitäs kääntää kengissä " 
onko niin että jos laitan niinkuin Sakari ehdotti . Kuinka suuri on oletus sille että kääntyessä etupyörä pystyy kääntymään. Ominaisuudella ei suuria merkityksiä maantieajossa , mutta tämä pakollinen kaupunki ajo mietityttää. Ja kuinka pienet nämä väli vaihde rattaat voi olla . Kovin isoja rattaita tänne jalkojen väliin ei viitsi sijoittaa . Tämmöstä tässä pähkäilen. 
