SH19

[terppa]

Kuinkahan iso sinulla on pienin takaratas ja isoin eturatas, jos se ovat riittävät polkemiseen vielä esim. 35 km/h vauhdissa?

Joku voisi laskea kuinka suuren tehon mäki antaa jos nopeus polkematta on tuon 35km/h. Kannattaako siinä enää vauhtia yrittää esim 100w poljenta teholla nostaa vai onko keskinopeuden kannalta järkevämpi säästää energiaa seuraan ylämäkeen. Vastoin parempaa tietoa väitän etty keskinopeus kulutettua kaloria kohti on suurempi jos jyrkissä alamäissä ei edes yritä polkea vauhtia lisää.
Sähköllä huristelijoilla tämä tapahtuu automaattisesti kun avustus loppuu 25km/h nopeudessa.

Jukka

Kuluttettua kaloria kohden en osaa sanoa mutta jos halutaan reipasta keskinopeutta niin silloin alamäessäkin kannattaa polkea ja niinpä mäkimaastossa polkevat usein haluavat laajat välitykset. Se on varmaan yksilöllistä mutta minä tykkään polkea kokoajan, lepuutuksessa menee rytmi sekaisin ja kotoseudulla alamäkeä seuraa yleensä ylämäki eli vauhtia kannattaa kerätä.

Se mikä on oikea määrä vaihteita on kovin yksilöllistä ja seudun mäkisyyden lisäksi riippuu myös ajajan kunnosta, jos ei aja talvisin niin keväällä saattaa tarvita enemmän vaihteita kuin ajokauden lopussa.

[PW]

Terpan kanssa samoilla linjoilla, lihakset miulla toimii paremmin ja tuntu paremmalta kun saa polkee alamäissäkin ja omaa tahtia. Ittellä vaan 8 vaihdetta, niillä oon pärjänny mutt isoihin alamäkiin vois olla isompiakin vaihteita ja jyrkkiin ylämäkiin vaikka pienempiäkin.

Petri

[tavasti]

Joku voisi laskea kuinka suuren tehon mäki antaa jos nopeus polkematta on tuon 35km/h. Kannattaako siinä enää vauhtia yrittää esim 100w poljenta teholla nostaa vai onko keskinopeuden kannalta järkevämpi säästää energiaa seuraan ylämäkeen. Vastoin parempaa tietoa väitän etty keskinopeus kulutettua kaloria kohti on suurempi jos jyrkissä alamäissä ei edes yritä polkea vauhtia lisää.

Aikalailla näin menee, alamäissä voi polkea kevyesti, tai miksee kovaakin jos kuntoa riittää. Keskinopeudessa ne ylämäet dominoivat, ja ylämäkiin kannattaa käyttää kaikki voimat mitä pystyy ilman että menee kovasti maitohapoille. Sitten jos ylämäkiin (pitkiin) vetää liian kovalla teholla ei alamäessä enää ehdi palautua, ja reissun tekeminen loppuu...

[jori]

Kuinkahan iso sinulla on pienin takaratas ja isoin eturatas, jos se ovat riittävät polkemiseen vielä esim. 35 km/h vauhdissa?

Joku voisi laskea kuinka suuren tehon mäki antaa jos nopeus polkematta on tuon 35km/h. Kannattaako siinä enää vauhtia yrittää esim 100w poljenta teholla nostaa vai onko keskinopeuden kannalta järkevämpi säästää energiaa seuraan ylämäkeen. Vastoin parempaa tietoa väitän etty keskinopeus kulutettua kaloria kohti on suurempi jos jyrkissä alamäissä ei edes yritä polkea vauhtia lisää.
Sähköllä huristelijoilla tämä tapahtuu automaattisesti kun avustus loppuu 25km/h nopeudessa.

Jukka on oikeassa, milloin mäet ovat niin pitkiä, että vauhti oikeasti nousee alamäessä noin kovaksi ja seuraava ylämäki niin pitkä, ettei alkuvauhdista ole apua. Maksiminopeuden pitkäaikaiseen ylläpitoon ei tosiaan kannata polkemistehoa tuhlata, sillä tuo nopeus vastaa noin. 220-250W tehoa. Vauhdin ylläpitoon mäkien välisen lyhyen laakson yli sen sijaan mitä ilmeisimmin kyllä. Lyhytmäkisessä maastossa matkan etenemisen kannalta alamäen alkaessa loiventua ja seuraavan ylämäen lähestyessä kannattaa yrittää ylläpitää maksiminopeutta, jonka niissä olosuhteissa kohtuullisella polkemisella pystyy tuottamaan sinne ylämäkeen asti ja mäkeä ylös niin pitkälle, kuin kykenee ja käyttää kaikki polkemavoimansa jo ennen, kuin vauhti liikaa hiljenee, niin ei jää sinne ylämäen hitaaseen osaan niin paljon poljettavaa potentiaalienergiaa rästiin, joskaan sinne ei paljon voimiakaan tällä menetelmällä jää.

36 km/h mäen alla vie polkemattakin viisi metriä yläsuuntaan, joka vastaa sadan metrin mittaista 5% mäkeä. Tuohon mäkeen menee aikaa lisää polkematta 20 sekuntia. Jos taas vauhtia on neljännes vähemmän, eli 27 km/h, pääsee alkuvauhdilla vain 2,8 m, johon menee aikaa samassa mäessä noin 15 sekuntia 53 m etenemiseen, mutta mäen päälle on vielä lähes puolet matkasta jäljellä. Hiljaisemmalla alkuvauhdilla täytyy siis samaan nousuun kyetäkseen polkea loput 47 m polkea lähes 36 km/h, jotta olisi perillä samaan aikaan, kuin alkuvauhteja alamäessä kerännyt. Ei onnistu.

Nojapyörällä alkuvauhdin hyöty kannattaa käyttää mäen notkelmassa ja ylämäen alkuosalla, tällöin viimeisillä voiman rippeillä pinnittäväksi jää vähemmän, yleensä jo loivenevaa mäen lakea lähestyvää osuutta. Ylhäällä sitten leiri pystyyn ja katselemaan maisemia ja odottelemaan tasaisemman vauhdin tulijoita ja valmistautumaan seuraavan laakson ylitystä.

[Jarcco]

Kun SH18:sta kampiakseli katkesi ja sen ajot siirtyivät syksyyn, siirsin E-Spin2-sähköpaketin SH19:ään, johon olin jo asentanut 3 x 21 x 3 = 63 vaihteiston.

Eikös 3x21x3 ole 189 Mulla ei ole vielä loppunut vaihteet kesken edes noissa kolme vaihteisissa

Jukka

Niinpä onkin! Minkä ihmeen laskuopin mukaan olen laskenut 63?

Kuinkahan iso sinulla on pienin takaratas ja isoin eturatas, jos se ovat riittävät polkemiseen vielä esim. 35 km/h vauhdissa?

Sakari

Olisiko kuitenkin 63 vaihdetta, jos 3-lehtinen eturatas ja dualdrive takana, eli 3x3x7=63?

[irakas]

Kun SH18:sta kampiakseli katkesi ja sen ajot siirtyivät syksyyn, siirsin E-Spin2-sähköpaketin SH19:ään, johon olin jo asentanut 3 x 21 x 3 = 63 vaihteiston.

Eikös 3x21x3 ole 189 Mulla ei ole vielä loppunut vaihteet kesken edes noissa kolme vaihteisissa

Jukka

Niinpä onkin! Minkä ihmeen laskuopin mukaan olen laskenut 63?

Kuinkahan iso sinulla on pienin takaratas ja isoin eturatas, jos se ovat riittävät polkemiseen vielä esim. 35 km/h vauhdissa?

Sakari

Olisiko kuitenkin 63 vaihdetta, jos 3-lehtinen eturatas ja dualdrive takana, eli 3x3x7=63?

No jopas nyt jotakin!

Hyvä Jarcco! Tietenkin 63! Kummallisesti voi luvuissa sekoilla, eikä sitä heti huomaa.

Sakari

[psa]

SH19 on pieni kori takana. Isompia kuljetuksia varten onko seuraava projekti PythonTrike tavarapyörä? Tietysti vaneriremmipenkillä Onhan sellainen paljon mukavampi kuin tollainen rautaristikko.

[irakas]

SH19 on pieni kori takana. Isompia kuljetuksia varten onko seuraava projekti PythonTrike tavarapyörä? Tietysti vaneriremmipenkillä Onhan sellainen paljon mukavampi kuin tollainen rautaristikko.

Kyllähän olen tehnytkin Python-trike-tavara-pyörän SH6:

Mukavahan sillä on pihassa pyöriskellä, mutta pitemmillä matkoilla kidutuspenkki!

Sakari

[Mahe]

Mikä tuosta SH6:sta tekee huonon ajettavan, vai tottumattomuus jalkaohjaukseen? Olet ennenkin sanonut että ei miellytä, mutta en nyt äkiseltään löytänyt tarkempaa analyysia mistään. Ihan mielenkiinnosta kyselen.

Joskus kun aloin nojakin tekemistä suunnittelemaan, kävi tuollainen python trike tai hipparion-tyylinenkin mielessä, mutta arvelutti silloin monimutkaisen tuntuinen rakenne ja varoittelut ohjausgeometrian herkkyydestä muiden konstruktioiden pariin. Joten päädyin tekemään tadpolen =D

[jori]

Minä sanoisin, että sekä tottumattomuus jalkaohjaukseen, että puurakenteisuudesta johtuva liika joustavuus. Puurakenteesta on vaikea saada riittävän jäykkää verrattuna teräsputkirakenteisiin pythoneihin tai alumiinirakenteiseen Hipparioniin.

[jviirret]

Minä sanoisin, että sekä tottumattomuus jalkaohjaukseen, että puurakenteisuudesta johtuva liika joustavuus. Puurakenteesta on vaikea saada riittävän jäykkää verrattuna teräsputkirakenteisiin pythoneihin tai alumiinirakenteiseen Hipparioniin.

Näin minäkin asian ilmaisisin. Jos rakenne on väärällä tavalla joustava vaatii pyörä jatkuvaa ohjaamista ja jaloilla tämä on käsiohjausta rasittavampaa, kunnes kroppa tottuu jalkaohjaukseen eikä ohjauskomennot enää tulee päästä asti.
Itse ajelin pari talvea ja satunnaisia kesäajoja tuolla yo. trikellä(yhteensä 2-3tkm). Pohjilla oli pitkä ajo kokemus kaksipyöräisestä pythonista, joten ohjaus oli hyvinkin luontevaa. Väitän edelleen parhaaksi talvi trikeksi, isot pyörät ja paino vetävällä pyörällä ovat suurimmat edut esim. tadpoleen verrattaessa.

Jukka

[irakas]

Minä sanoisin, että sekä tottumattomuus jalkaohjaukseen, että puurakenteisuudesta johtuva liika joustavuus. Puurakenteesta on vaikea saada riittävän jäykkää verrattuna teräsputkirakenteisiin pythoneihin tai alumiinirakenteiseen Hipparioniin.

Näin minäkin asian ilmaisisin. Jos rakenne on väärällä tavalla joustava vaatii pyörä jatkuvaa ohjaamista ja jaloilla tämä on käsiohjausta rasittavampaa, kunnes kroppa tottuu jalkaohjaukseen eikä ohjauskomennot enää tulee päästä asti.
Itse ajelin pari talvea ja satunnaisia kesäajoja tuolla yo. trikellä(yhteensä 2-3tkm). Pohjilla oli pitkä ajo kokemus kaksipyöräisestä pythonista, joten ohjaus oli hyvinkin luontevaa. Väitän edelleen parhaaksi talvi trikeksi, isot pyörät ja paino vetävällä pyörällä ovat suurimmat edut esim. tadpoleen verrattaessa.

Jukka

Olen samaa mieltä Jorin ja Jukan kanssa, että harjoittelun avulla kroppa tottuisi jalkaohjaukseen. Jos minulla olisi vain tuo SH6 eli Komsa, joutuisin pakostakin totuttautumaan siihen, mutta, kun omistaa mukavampia ja nopeampia ajokkeja, ei millään malta ruveta siihen hommaan.

Siinäkin olen samaa mieltä, että puurunkoisesta tahtoo tulla liian joustava ja tekee sen vuoksi ajamisesta rasittavamman. Kun esim. lastasin SH5:n

runko jousti niin paljon, että ajamisesta ei tahtonut tulla mitään. Juuri tuon jouston vuoksi siirryin metallirunkoisiin.

Sakari

[PW]

Komsa on taideteos kuitennii
Raurasta voisit tehä uuven ajettavan pelin ku se olis talvelkii hyvä.

Petri