http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-t ... textsize=2
Alumiinin hitsaushuuruille altistumisen vaikutukset keskushermoston toimintaan
Suomessa arviolta tuhat työntekijää hitsaa alumiinia pääasiallisena työnään. Alumiinia pääsee hengitysilman mukana keuhkoihin, kun sitä hitsataan ilman erityisiä suojelutoimia. Keuhkoihin päässyt alumiini jää elimistöön pitkäksi ajaksi ja siksi sitä kertyy altistavissa työoloissa vähitellen yhä enemmän. Tätä ei ole aikaisemmin tiedetty. Myöskään altistumisen torjunnan edellyttämistä teknisistä ratkaisuista ja henkilönsuojaimista ei ole ollut saatavilla riittäviä käytännön tietoja.
Työterveyslaitoksen aikaisemman tutkimuksen (Alumiinille altistuminen työssä ja terveys, 1992) mukaan suojautumaton altistuminen alumiinihitsauksen huurulle saattaa ajan mittaan aiheuttaa keskushermoston toiminnan häiriöitä. Varmaa tietoa vaaran luonteesta tai turvallisen altistumisen tasosta ei kuitenkaan saatu. Tällä tutkimuksella pyritään hankkimaan lisävalaistusta asiaan. Tutkimus kohdistuukin työpaikkoihin, joissa on pitkät perinteet alumiinin hitsauksessa, ja työntekijöihin, joilla on mahdollisimman pitkä työhistoria alumiinin hitsaushuurulle altistavissa tehtävissä. Esiselvityksen mukaan alumiinin MIG-hitsaus johtaa elimistön alumiinikuorman lisääntymiseen, kun taas TIG-hitsauksessa altistuminen on suhteellisen vähäistä. Tutkimus koskee nimenomaan MIG-hitsaajia.
Tutkimuksen tavoitteena oli toisaalta alumiinialtistumisen terveydellisten seuraamusten tutkiminen, toisaalta ohjeiden laatiminen ilman epäpuhtauksille altistumisen torjumiseksi sekä työntekijöiden altistumisen ja terveyden seurantaa varten.
Kaikkiaan 65 aktiivia alumiinihitsaajaa ja 25 aktiivia mustan raudan hitsaajaa kymmenestä yhteistyöyrityksestä tutkittiin neuropsykologisin menetelmin, neurofysiologisesti ja oirehaastattelulla. Elimistön alumiinikuorman selvittämiseksi seerumista ja virtsasta määritettiin alumiinipitoisuus.
Turvallisuusohjetta varten yhteistoimintayrityksissä selvitettiin työoloja ja torjuntatekniikkaa työpaikkakäyntien yhteydessä. Tietoa ja kokemuksia koottiin sekä puutteellisuuksista että hyväksi todetuista ratkaisuista. Työpaikkoja informoitiin muun muassa suojeluvälineistä.
ALTISTUMINEN
Verrokkihitsaajien seerumin alumiinipitoisuudet olivat 0,04-0,19 umol/L ja virtsan 0,1-1,6 umol/L. Alumiinihitsaajilla seerumin alumiinipitoisuus vaihteli 0,06-1,0 umol/L ja virtsan 0,3-27,6 umol/L. Työhistorian pituus alumiinihitsauksessa oli enimmillään 23 vuotta; eniten altistuneella kolmanneksella se oli keskimäärin 12,5 vuotta. Seerumin alumiinipitoisuus ja virtsan alumiinipitoisuus korreloivat keskenään ja kumpikin korreloi työn kokonaiskestoaikaan. Siten myös tämä tutkimus osoitti alumiinin kiistatta kertyvän hitsaajan elimistöön ajan mittaan.
ALUMIININ KESKUSHERMOSTOVAIKUTUKSET
Monipuolisten psykologisten testien tulosten perusteella alumiini heikensi eniten sellaisia testisuorituksia, jotka vaativat tarkkaavuuden ylläpitämistä erityisesti tehtäessä kahta asiaa samanaikaisesti. Altistuminen näytti vaikuttavan myös visuokonstruktiiviseen päättelyyn ja näkömuistiin. Löydökset viittasivat lieviin, mutta selviin häiriöihin aivojen tietojenkäsittelyprosessin eri osavaiheissa, mahdollisesti niin sanotussa työmuistissa. Aivosähkörekisteröinnissä todettiin viitteellinen yhteys otsalohkon hitaan toiminnan ja virtsan alumiinipitoisuuden välillä (muutos oli samanlainen kuin mainitussa aikaisemmassa tutkimuksessa). Lieviä yleishäiriöitä ja ärsytykseen viittaavia hetkellisiä muutoksia esiintyi yleisemmin eniten altistuneiden ryhmässä. Tässä tutkimuksessa erityisesti väsymystä ja unohtelua koskevat oireet olivat yleisempiä eniten alumiinille altistuneilla henkilöillä.
Askeltavan erotteluanalyysin avulla oli mahdollista erottaa neljä neuropsykologista muuttujaa, kaksi EEG-muuttujaa ja yksi oirehaastattelun subjektiivinen oire, jotka erottelivat parhaiten eniten alumiinille altistuneet hitsaajat altistumattomista verrokkihitsaajista. Näitä muuttujia koskevien henkilötulosten perusteella laskettiin yksilölliset erottelupisteet, joita käytettiin altistumis-vaikutustarkastelussa. Kun elimistön alumiinikuorma nousi tasolle, joka vastasi seerumin alumiinipitoisuutta 0,2-0,4 umol/L ja virtsan alumiinipitoisuutta 3-6 umol/L, niiden henkilöiden osuus, joilla oli "vaikutuksiin viittaava" määrä erottelupisteitä, lisääntyi hyppäyksenomaisesti. Suuremmilla altistumistasoilla ei nousua enää tapahtunut, mikä mahdollisesti johtui tutkittujen henkilöiden ryhmässä tapahtuneesta valikoitumisesta. Edellä olevan perusteella voidaan alustavasti esittää, että terveysperusteinen riskiraja elimistön alumiinikuormalle (alumiinihitsaajilla) on 3-4 umol/L alumiinia virtsassa tai 0,20-0,25 umol/L alumiinia seerumissa.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempia havaintoja. Tutkitut alumiinihitsaajat olivat terveitä ja todetut vaikutukset olivat lieviä oireettomia muutoksia tai ryhmien välisiä eroja. Lisääntyneet alumiinikuormat MIG-hitsaajilla voivat aiheuttaa kognitiivisten prosessien häiriöitä, näitä häiriöitä vastaavia koettuja keskittymis- ja muistamisvaikeuksia sekä muutoksia aivosähkötoiminnassa.
TURVALLISUUSOHJE
Hankkeessa laadittu turvallisuusohje sisältää perustiedot alumiinin hitsauksessa muodostuvista terveydelle haitallisista ilman epäpuhtauksista ja niiden torjunnasta sekä ohjeet työterveyshenkilöstölle työntekijän seurannan toimenpiteistä.
Tieto alumiinihitsauksen haitoista lisääntyi yhteistyöyrityksissä, mikä myös johti konkreettisiin parannuksiin. Etenkin monissa työvaiheissa käyttökelpoisen puhalluksella varustetun hitsausnaamarin käyttö lisääntyi huomattavasti. Työntekijöiltä saatu palaute oli myönteinen: monet kokivat suojattuna työskentelyn vähentäneen ärsytystä ja väsymyksen tunnetta.
RAPORTIT
Riihimäki Vesa, Hänninen Helena, Kovala Tero, Akila Ritva, Valkonen Sinikka, Kalska Hely (Helsingin yliopisto), Engström Bernt, Kuosma Eeva, Lindell Aino, Paakkulainen Harri, Matikainen Esko, Nikulainen Outi, Velin Riitta & Vilhunen Raili: Alumiinin hitsaushuuruille altistumisen vaikutukset keskushermoston toimintaan. Tutkimusosa: Alumiinin keskushermostovaikutukset MIG-hitsaajilla, Työterveyslaitos, Helsinki 1995.
Engström Bernt & Riihimäki Vesa: Alumiinin hitsaushuuruille altistumisen vaikutukset keskushermoston toimintaan. Ohjeosa: Alumiinihitsaustyö - savuhaittojen torjunta, Työterveyslaitos, Turku 1995.
