En ymmärrä mitään lujuuslaskelmista, enkä tiedä tartteeko miun ymmärtää mutt kysyn kuitenkin: miten tuota kuvaa pitäs lukea ?
Vähän niin kuin lämpökamerakuvaa. Mitä lämpimämpi väri, sitä kovemmalla on sillä kohtaa rauta parka. Asteikko on näissä kuvissa aina kuvassa mukana. Nuo ylimmät jännitykset punainen ja sen sisällä oleva harmaa tarkoittavat jännitystä, jota ei oikeastaan mikään metalli kestä. Onneksi metallirakenteissa kovimmin kuormitettu kohta myötää, eli venahtaa, jolloin jännitys jakaantuukin suuremmalle alueelle ja sen maksimi putoaa hyväksyttäviin rajoihin. Jos tuo asteikko on SI asteikko, eli asteikon näyttämä on Pascál yksiköinä, tarkoittaa se, että ylin tavallisen rakenneteräksen kestämä jännitys on vaalean vihreä. Kaikki sen yläpuolella asteikossa olevat värit myötävät, jonka jälkeen kuva on aivan toisen näköinen, eikä tällaisen epälineaarisen FEM analyysin tekeminen ole enää alkuunkaan näin helppoa. Yleensä käytetään tätä lineaarista ja arvataan loput. Paljon tarvitaan kokemusta arvaamaan, mikä on sallittu ylitys, mikä ei.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Hups ... Jori ehti jo vastaamaankin, tässä kuitenkin laatimani sepustus aiheesta ...
PW kirjoitti:
En ymmärrä mitään lujuuslaskelmista, enkä tiedä tartteeko miun ymmärtää mutt kysyn kuitenkin: miten tuota kuvaa pitäs lukea ?
Petri
Hyvä kysymys ... yritän hieman aukaista mitä siinä on. Eli rakenteen 3D CAD-mallista saadaan FE-menetelmillä (FEM, Finite Element Method) "helposti" tehtyä esimerkiksi rakenteen lujuustarkastelu useinmiten enemmän tai vähemmän yksinkertaistaen. Staattisessa tapauksessa ("paikallaan olevan" laitteen ajasta riippumaton kuormitus) arvotaan jostain mahdollisimman asiallinen herätevoima tai -voimajakauma ja lasketaan esimerkiksi rakenteen siirtymät ja jännitykset. Vertaamalla mallin antamia jännityksiä käytetyn materiaalin myotörajaan voidaan arvioida rakenteen kestävyyttä. Noissa kuvissa on von Mises jännitykset (saattoipi olla joku "keskimääräinen" jännitys jota usein käytetään tälläisten tarkastelujen yhteydessä) esitetty rakenteessa värien avulla. Tuossa väriskaala on 100 E+06 ... 1000 E+06 Pa (Pa, oli siis Pascal eli 1 N/mm2). Mustilla alueilla jännitys on < 100 E+06 Pa ja harmailla alueilla > 1000 E+06 Pa. Kun tiedetään mitä teräslaatua on käytetty niin tiedetään myös sen myötölujuus, joka on siis jotain 200 E+06 Pa tai enemmän (näitä löytyy esim. Ruukin sivuilta). Eli koska kuvissa jännitykset ovat suurempia kuin yleisimpien teräslaatujen myötörajat (myös suurempia kuin murtolujuudet), niin minä ainakaan en suostuisi tuollaisella fillarilla ajamaan (siis jos mallin antamat tulokset ovat samalla hehtaarilla oikeaan rakenteeseen verrattuna). Noin mä sen näkisin. Jos joku teistä ymmärtää jotain lujuusopista niin saa korjata / täydentää.
Tuo mhelanderin hiilikuituhaarukka on vielä siinä mielessä haasteellisempi että tarvitaan esim. ortotrooppinen materiaalimalli (luulisin), teräkselle riittää kimmomoduuli, Poissonin vakio ja tiheys (jotka on yleisesti tiedossa).
Pikku virhe ylläolevssa tekstissä, Pascal Pa on yhtä kuin N/m2 ja näin ollen MPa on N/mm2.
Hups, TMS on aivan oikeassa.
Piti jossain vaiheessa lisätä tekstiin että mm. teräksen myötö- ja murtolujuudet ilmoitetaan usein MPa = MegaPascaleina = 1 E+06 Pa, mutta unohtui .. jne. seliseli.
Eli "perinteinen" (?) merkintätapa esim. 370 N/mm2 on SI-yksiköissä 370 E+06 N/m2 = 370 MPa. Sekoilinkohan lisää ?
Back-on-topic, oon tässä nyt jigiä väsäillyt, sellaista mitä pystyy sitten täysin säätämään eri rengaskoolle jne. Jos jollain on laittaa vastaavasta kuvia niin olis hieno homma. Mä tein suorakaideputkista hitsaamalla alustan ja toiselle puolelle kehikon johon sitten pulteilla voi kiristää eri osia.
Kannatti ostaa pienempiä puikkoja ja magneettikulmat ym. Oli paljo helpompaa
Tässä kai olis optimi jigi mut tästä jäädään varmasti astetta rumemmalle tasolle
Voi kehua alottaneensa taas jotain.. mieluummin saisin jotain valmiiksi
Vaikeimman kautta tehty vielä keskeneräinen jigi, takahaarukan alku, runkoputket. Sisään menevä putki piti rälläkällä katkaista sauman kohdalta, taivutella pienemmälle halkaisijalle ja sitten hitsata umpeen taas. Vain koska rautakaupasta ei löytynyt 45x1,5 putkea Ehkä turhankin tarkka sovite tuli jos haluaa väliin jotain naarmuuntumisen estävää :l mutta kokeillaan tällä nyt alkuun.
Seuraavaksi pitäs alkaa jousituksen nivelpistettä ihmettelemään. Taitaa tulla taas jotain käsittämättömiä sekoiluja
Saitko sie tuosta halkastusta putkesta pyöreen ? Me samaa kerran koitin ja aika epämääränen siitä tuli - hylkäsin.
Petri
Ei ny ihan täydellisen pyöreä mutta ok. Leikkasin n. 10mm aukon rälläkällä, puristimella rako umpeen, nippusiteet kiinni, puristin auki, pistehitsaus ja soikeuden korjaus puristimella.
Takahaarukan pivottia ihmettelin, ulko 47 / sisä 25 laakereilla mennään ja 25 putki akselina johon teen holkit tai hitsaan mutterit päihin. Meneekö pahasti pieleen?
takahaarukan pivot
Valokuva0199.jpg (92.03 KiB) Katsottu 2999 kertaa
Lisäksi tuli sellanen hullu ajatus iskarilla jousitetusta etuhaarukasta...
Takahaarukan pivottia ihmettelin, ulko 47 / sisä 25 laakereilla mennään ja 25 putki akselina johon teen holkit tai hitsaan mutterit päihin. Meneekö pahasti pieleen?
Valokuva0199.jpg
Hyvä suunnitelma. Muttereiden hitsauksen sijaan voit myös laittaa läpipultin ja puristaa sillä haarukan posket akseliputken päätä vasteen. Kiekon navan akseli muttereineen käy mainiosti tuoksi pultiksi.
Tuota etuhaarukan keinuvarsijousitusta kaavaillessa kannattaa muistaa, että keulan kuormitus on tosi kevyt, joten normi-iskareiden paino/kantavuus on vähän väärällä alueella. Rakenteesta tulee helposti turhan painava saavutettuun hyötyyn nähden.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Hyvä suunnitelma. Muttereiden hitsauksen sijaan voit myös laittaa läpipultin ja puristaa sillä haarukan posket akseliputken päätä vasteen. Kiekon navan akseli muttereineen käy mainiosti tuoksi pultiksi.
Tuota etuhaarukan keinuvarsijousitusta kaavaillessa kannattaa muistaa, että keulan kuormitus on tosi kevyt, joten normi-iskareiden paino/kantavuus on vähän väärällä alueella. Rakenteesta tulee helposti turhan painava saavutettuun hyötyyn nähden.
Nyt mää ne hitsailin, tuli jopa ihan hyvä eikä hirveän painavakaan. Mitä nyt vähän toisen puolen laakeri ahdistaa.. Ajattelin laittaa m10 pultin tai kierretangon läpi ja akselin sisälle jotkin holkit mut kattoo sitä sitten myöhemmin.
Seuraavaksi runkoputkien kimppuun. Kokeilen tehä kiristyksen kolmella putkesta leikatulla pätkällä, samaan tapaan kuin velokraftissa. Pitäs tulla ainakin paremman näkönen ja pantoja voi lisätä ja vähentää miten haluaa.. Sisään menevän putken vois periaatteessa tehdä vaihdettavaksi ja varmaan teen niin, siltä varalta että pituus tai muoto menee pieleen.
Tuon etuhaarukan keinuvarsijousituksen hylkäsin koska saisin sen valmiiksi n. vuonna 2016
Nojanalle löysi tällaisen. Siitä voisi varmaan ottaa mallia keulan tekoon. Iso laakeriväli emäputkessa säästää laakereita pienentämällä voimia.
Liitteet
Vino ohjaus2.png (305.48 KiB) Katsottu 2897 kertaa
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Hmm, jos ei halua akseliväliä kasvattaa ja haluaa käyttää isoja renkaita niin tämä oivallus ei käsittääkseni tässä toimi?
Miten pitkä emäputki vaikuttaa noihin ominaisuuksiin? Tarkoitin vain maksimipitkää emäputkea, jolloin laakerivoimat pienenevät ja ohjaustanko kestää enemmän repimistä. Muuten ihan tuon vanhan mallin mukaan.
Hitto, piirtäisin kuvan, mutta kun ei toimi minun Draft Signissa tuo syvärin tiedosto. Näytönohjain sekoilee kuvan aivan raidoiksi.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Minkähän takia se sekoilee mitä tiedostomuotoa käytät normaalisti?
Niin no joo. Voihan sen noinkin tehdä. Painoa siittä toki tulee, 2 putkea lisää ja kahta pitää pidentää ja lisäksi putkien kiinnitys yläpuolellä tai alapuolella pitää olla irroitettava. Bonuksena tulee aika hirveen näkönen Tietysti jos perus ohjainlaakerit sais kestämään noin niin..
Mitä lämpimämpi väri, sitä kovemmalla on sillä kohtaa rauta parka. Asteikko on näissä kuvissa aina kuvassa mukana. Nuo ylimmät jännitykset punainen ja sen sisällä oleva harmaa tarkoittavat jännitystä, jota ei oikeastaan mikään metalli kestä. Onneksi metallirakenteissa kovimmin kuormitettu kohta myötää, eli venahtaa, jolloin jännitys jakaantuukin suuremmalle alueelle ja sen maksimi putoaa hyväksyttäviin rajoihin. Jos tuo asteikko on SI asteikko, eli asteikon näyttämä on Pascál yksiköinä, tarkoittaa se, että ylin tavallisen rakenneteräksen kestämä jännitys on vaalean vihreä. Kaikki sen yläpuolella asteikossa olevat värit myötävät, jonka jälkeen kuva on aivan toisen näköinen, eikä tällaisen epälineaarisen FEM analyysin tekeminen ole enää alkuunkaan näin helppoa. Yleensä käytetään tätä lineaarista ja arvataan loput. Paljon tarvitaan kokemusta arvaamaan, mikä on sallittu ylitys, mikä ei.
ja magneettikulmat ym. Oli paljo helpompaa 
Ehkä turhankin tarkka sovite tuli jos haluaa väliin jotain naarmuuntumisen estävää :l mutta kokeillaan tällä nyt alkuun.
