Muut harrastukset.

[vaaka]

Riippuu radasta, tarvitseeko raskasta tykistöä. Boss ja DD2 noilta firmoilta on kätsyjä pituudeltaan, mutta myös kämmenellä ja puiden yli heitettäessä sekä pelastusheitoissa, kun ei voi ottaa vauhteja sekä mahdollisesti ei voi kurottaa taakse tarpeeksi kauas. Koskaan ei voi tietää etukäteen, mihin vankilaan joutuu, joten on hyvä kantaa tykkiä, alivakaata sekä ylivakaata trikkikiekkoa. Usein tykki ja ylivakaa voi olla sama, joten kahdella perusvälineistön ulkopuolisella pärjää. Ei paina paljon ja vie tilaa.

[E-Cruiser]

Tämä on Pastorille..

Sain vihdoin Tubeen siskopuolen avustuksella, meidän orkesterin eka biisi Ilosaaresta 1992:

Oi niitä aikoja

[tavasti]

Itse harrastan Body Pumppia ja Body Combattia. Talvella höntsy-kiekkoilen lasten kanssa, ja hiihdän jos aika riittää. Uimassa ja rullaluistelemassakin voisi käydä jos ehtisi.

Otetaas tuolta thredin alkupäästä tää oma, ja päivitetään nykypäivään. Pump ja Combat jäivät, ei ollut aikaa kun liikuntapaikka olisi 30min/sivu kotoa. Ajanpuutteesta on kärsinyt nojapyöräilykin, ja sitä myötä foorumin seuraaminen sekä kirjoittelu. Ryhmäliikunnan tilalle tuli 2010 kahvakuulailu yksin, ja aika pian kahvakuula/crossfit treenien ohjaaminen. Ohjaan omalla kylällä ulkotreenejä ympäri vuoden, homma pyörinyt ainakin 5 vuotta. Homma sopii minulle loistavasti, kun on itse ohjaaja ei niitä treenejä helpolla peru, samoin kuin ei niissä treeneissä kovin helposti tule laiskoteltua. Ohjaan treenit ilman mitään ennakkosuunnitelmia, 'takki auki' paikalle, ja vedetään sitä mitä mieleen juolahtaa. Paljonko tehdään, se tulee siitä että otan isomman kuulan kuin muilla, ja tehdään niin paljon että minusta tuntuu tosi pahalta, niin on aika sopiva. Ja kehonpainolla tehtäviin liikkeisiin tuo kuorman koko on valmiiksi jo riittävä.

Toisena liikunta-lajina pilates ja jooga, silloin kun ehtii. Tavoitteena liikkuvuuden ylläpitäminen.

Lisäksi olen innostunut musiikista. Joskus noin 5-vuotiaana olin sanonut isälle 'nyt mennään ostamaan mulle kitara'. Ei menty, ei ollut rahaa. Omalle pojalle kitara ja Rocksmith ostettiin jokunen joulu sitten. Pojalla into loppui, mutta minulle tarttui. Kielisoittimia on kertynyt jokunen, ja jotain rakenneltu itsekkin. Soittoharrastuksen ehdoton etu on, että soittaa voi vaikka 2 min pätkän. Pyöräilemään tai johonkin ryhmäliikuntaan lähtöön aikaa tarvitaan paljon enemmän, ja kun ruuhkavuosissa sitä aikaa ei tunnu olevan.

[PW]

Mie alotellu Astangajoogaa tänä syksynä vähitellen - nyt täytynee säännöllisemmin käydä ku ostin 10kerran lipun salille. Välillä ollu satunnaista ja järjestäjätkin vaihtuneet. Nykysellä salilla vaikuttas ett haluavat oikeesti järjestää ja ohjata, joten täytynee itsekin käydä.

[janx]

Ehkä tämän voisi itsekin päivittää.

Ohjattua kuntopiiriä
Pilates ja syvävenyttely
Kuntonyrkkeily
Frisbeegolf ympäri vuoden, joka tuntuu selvästi olevan talvitauolla
Musiikki kaikin muodoin (kuuntelu, säveltäminen, sanoittaminen, laulu, kitara, piano, basso, tietokone)
Elektroniikkaa KISS-periaatteella (Keep It Simple Stupid)

[vaaka]

Vähän nolosti meni yhden harrastuksen suhteen. Olen vakikuvaaja ollut 2009stä asti nyt Suomen katsotuimmalla urheiluaiheisella (frisbeegolf) Youtube kanavalla ja tuli eka vuosi, kun en kuvannut yhtään kisaa. Pöö. Katsotuin Suomen urheilukanava Youtuben Euroopan kommunikaatiojohtajan mukaan.

Tulipa pyöräiltyä ja vasta syksyä kohden vähän heiteltyä itsekin. Kävin alennuksia hyödyntämässä ja lämmöt haittaavat sekä kiristävät pyöräilyvaatteet päällä tuli elämäni heitto kylmissä säissä. Takaoikeassa tuulessa (haittaa) Kohtalo maksimipituuslinjalla pompun jälkeen pysähtyi 136 metriin. Tekevät toki pidempiä kiekkoja nykyään ja normikäyttöön vielä luotettavampi ja pidempi Colossus lensi paremmin, pidemmälle sekä toistettavammin radalla käytettävillä lentoradoilla. Pisin ratakelpoinen kiekko, jota olen nakannut 165 g korkea kupu=ekstraliitoa ja lähtönopeutta. Hirmuinen nopeudensäilytyskyky.

En tiedä, onko ehtinyt käden hermojen vähempi puristus ja normivenyvyyteen pääsy sekä kuntoutus salilla ehtinyt vaikuttaa vielä. Sitä on syksy väsätty ja vielä enemmän on edessä kuntoutusta. Kun käsi ei vielä tykkää kovemmasta treenistä puntein ja kumpparein, jää aikaa pelailla pelejäkin. Tietokone ja lautasellaisia.

Kun uusi järjestäjä tyri ja ei järkännyt yhden lautapelin SM kisaa tänä vuonna, olen ilman haastetta vieläkin viimeinen, eka ja parini kanssa ainoa SM voittaja. Pöh mieluummin olisin osallistunut, josko olisi pm kisoihin päässyt yrittämään mm kisoihin pääsyä. Täytyy säästää kai ensi vuotta ajatellen tuollekin hommalle budjettia. Frisbeekuvaus, pyörätapahtumat ja lautapelikisat tarkoittavat melkoista matkustustarvetta ja siten budjetointia. Kaikki pois paremman nojakin hankinnasta

[eemeli]

Nuoresta pojasta asti on tullut harrastettua eri pallopelejä. Koris, lätkä ja salibandy niistä tärkeimmät. Parhaimmillaan oli kai 20h ohjattua toimintaa viikossa. Pari vuotta sitten oli vielä pari sulkis-, pari lätkä- ja pari korisvuoroa viikossa. Nämä loppuivat lätkä vuorolla tulleeseen polvivammaan ja sen myötä jonkinmoiseen kyllästymiseen. Nyt tulee harrastettua vanhan kesämökin kunnostamista ja makaamista sohvan nurkassa. Varsinkin tuo sohvan nurkassa makaaminen on varsin mukavaa...

[jori]

Varsinkin tuo sohvan nurkassa makaaminen on varsin mukavaa...

Lajityypillistä asentoharjoittelua nojapyöräilyyn.

[Reippailija]

Tuota oluen panoa voisi kokeilla....

[jori]

Tuota oluen panoa voisi kokeilla....

Tässä tämän nojapyöräilijän oluen- ja sahtinpano-ohje.

http://mattikarvonen.vapaavuoro.uusisuo ... -sellainen

[NikoK]

En tainnut aikaisempaan viestiin mainita sarjakuvaharrastusta. Siis lukemista, piirtää en osaa yhtään mitään. Carl Barks, Don Rosa ja Kari Korhonen on suosikit ankkapiirtäjistä. Lisäksi luen Marvelin supersankaritarinoita, suosikkina Kapteeni Amerikka. Parhaat jutut kerään kovakantisina kirjoina. Ankat luen suomenkielisenä ja muut englanniksi.
Mangaa olen lukenut sen verran että hyllyssä on Takehiko Inouen Vagabond sarjan tähän mennessä ilmestyneet osat. Vagabond kertoo japanilaisen samurain, Musashin, tarinan. Hieno tarina ja Inoue uskomaton piirtäjä. Toivottavasti jaksaa piirtää tarinan loppuun, viime vuosina on tullut huolestuttavan pitkiä katkoja. Onhan sitä jo jotain 8000 sivua tullutkin

[vaaka]

Tiedätkö, onko Vagabond historiallinen, vai fiktiivinen kuvaus Miyamoto Musashista? Kyseisen hepun mukaan nimettiin toinen kahdesta historian suurimmasta taistelulaivasta. Musashilta ammuttiin maailman suurin "haulikon" laukaus. Päätykillä (18,1" kaliiperi) yrittivät tiputtaa amerikkalaista tiedustelukonetta tuhansien "haulien", eli mitä lienee valojuova tai muuten vain taivaan valoilla lentäjän mukaan täyttäneellä kudeilla. Liian aikaisin ampuivat, joten lentäjä jäi kertomaan ilotulituksesta.

Kaverit harrastavat myös ja kimppatilaavat kuukausittain jenkeistä julkaisijoilta ties mitä ja hyllymetrejä löytyy sarjiksin täytettynä. Vaihtavat uusia luettavaksi keskenään hintoja pudottaakseen lisää. Paljon halvempaa kuulemma kuin Suomesta ostaminen.

En ole harrastaja, mutta vasinkin Japanista tulee välillä tosi hyvin piirrettyjä mangoja, jotka ohittavat Vagabondin selvästi. Kun en ole kiinnostonut varsinaisesti, ei ole jäänyt mieleen nimiä upeista esimerkeistä.

[NikoK]

Vagabond pohjautuu pitkälti Eiji Yoshikawan Musashi -kirjaan, eli osin historiaan perustuva ja osin fiktiivinen.

[Mahe]

En tainnut aikaisempaan viestiin mainita sarjakuvaharrastusta. Siis lukemista, piirtää en osaa yhtään mitään. Carl Barks, Don Rosa ja Kari Korhonen on suosikit ankkapiirtäjistä. Lisäksi luen Marvelin supersankaritarinoita, suosikkina Kapteeni Amerikka. Parhaat jutut kerään kovakantisina kirjoina. Ankat luen suomenkielisenä ja muut englanniksi.
Mangaa olen lukenut sen verran että hyllyssä on Takehiko Inouen Vagabond sarjan tähän mennessä ilmestyneet osat. Vagabond kertoo japanilaisen samurain, Musashin, tarinan. Hieno tarina ja Inoue uskomaton piirtäjä. Toivottavasti jaksaa piirtää tarinan loppuun, viime vuosina on tullut huolestuttavan pitkiä katkoja. Onhan sitä jo jotain 8000 sivua tullutkin

Kiitos tästä, mun elämästä onkin puuttunut samuraimangaa sen jälkeen kun sain Blade of the Immortalit ja Samurai Executionerit kahlattua läpi Pitää tsekata tuo Vagabond.

Toinen sarjakuvaharrastaja ilmoittautuu. Marvelit on tuttuja (X-men, Spiderman pääasiassa). Mun suuri rakkaus on eurooppalainen sarjakuva, Asterixit, Tintit, Ankardot jne. Lisäksi kaikenlainen elämäkerrallinen ja journalistinen kama kuten Guy Delislen päiväkirjat, Joe Saccon reportaasit jne. Mitähän vielä...

Mä olen herätellyt vanhaa filmivalokuvausharrastusta viime aikoina, kun kellariin tuli vesipiste niin läträäminen onnistuu taas. toistaseksi tulee enemmän sutta kuin katselukelpoista kamaa, mutta eiköhän se siitä taas.

[NikoK]

En tainnut aikaisempaan viestiin mainita sarjakuvaharrastusta. Siis lukemista, piirtää en osaa yhtään mitään. Carl Barks, Don Rosa ja Kari Korhonen on suosikit ankkapiirtäjistä. Lisäksi luen Marvelin supersankaritarinoita, suosikkina Kapteeni Amerikka. Parhaat jutut kerään kovakantisina kirjoina. Ankat luen suomenkielisenä ja muut englanniksi.
Mangaa olen lukenut sen verran että hyllyssä on Takehiko Inouen Vagabond sarjan tähän mennessä ilmestyneet osat. Vagabond kertoo japanilaisen samurain, Musashin, tarinan. Hieno tarina ja Inoue uskomaton piirtäjä. Toivottavasti jaksaa piirtää tarinan loppuun, viime vuosina on tullut huolestuttavan pitkiä katkoja. Onhan sitä jo jotain 8000 sivua tullutkin

Kiitos tästä, mun elämästä onkin puuttunut samuraimangaa sen jälkeen kun sain Blade of the Immortalit ja Samurai Executionerit kahlattua läpi Pitää tsekata tuo Vagabond.

Toinen sarjakuvaharrastaja ilmoittautuu. Marvelit on tuttuja (X-men, Spiderman pääasiassa). Mun suuri rakkaus on eurooppalainen sarjakuva, Asterixit, Tintit, Ankardot jne. Lisäksi kaikenlainen elämäkerrallinen ja journalistinen kama kuten Guy Delislen päiväkirjat, Joe Saccon reportaasit jne. Mitähän vielä...

Mä olen herätellyt vanhaa filmivalokuvausharrastusta viime aikoina, kun kellariin tuli vesipiste niin läträäminen onnistuu taas. toistaseksi tulee enemmän sutta kuin katselukelpoista kamaa, mutta eiköhän se siitä taas.

Nuorempana luin Asterixia ja Lucky Lukea myös, ja Teräsmiestä ja melkein mitä vaan nyt jostain sain käsiinsä. Nyt ne ei kuitenkaan jostain syystä kiinnosta Ainoastaan Ankat on olleet ja pysyneet koko ajan.

Pian sitä vanhat filmi -opit muistuu mieleen Minä en ole filmien kehittämistä missään vaiheessa lopettanutkaan, mutta vedostamisessa oli semmoinen 8 vuoden tauko joka loppui viime keväänä.