KPS kirjoitti:Härski kirjoitti:KPS kirjoitti:Vikana tsekkasin puoli vahingossa raidetangon korvaamista umpitangolla, alkuperäinen oli putki. Temppu vaikutti tosi paljon poistaen ongelman tyystin. Miksi?
todennäköisesti raidetangon massan muutos muuttaa ohjausjärjestelmän painopistettä kulkusuunnassa lähemmäs ohjausakselia, vähentäen keskipakoisvoimien vaikutusta ohjaukseen. Paha sanoa näkemättä.
sorry OT.
Oiiko tääkin "vitsi"? Palikat on alumiinia, joten massan lisäys ei ole suuri. Poljinvoimat ovat eri planeetalta.
Sorry Härski täysin asiaton kommentti, pahoittelen tapahtunutta.!
Sen verran tämä jäi vaivaamaan että piti taas kerran ruveta pohdiskelemaan mitä siellä nyt oikein tapahtuu. Edelleen oletan että kyseessä on resonanssi, jossa ohjausmekanismi värähtelee voimakkaasti. Mukana "roikkuu" runko ja kuski tavalla tai toisella. Heräte tulee pyörityksestä, taajuusjakauman sisältäessä pyöritystaajuuden ja sen kerrannaiset, eli 90 rpm vastaa 1.5 Hz + i * 1.5 Hz, i = 1, 2, 3, 4, 5 eli 1.5 Hz, 3 Hz, 4.5 Hz jne. Katselin netistä videoita, osassa värähtely alkoi poljettaessa ja osassa ihan yllättäen lasketellessa nopeuden kasvaessa. Eli esim. takakiekon epäideaalisuus riittänee herättämään värähtelyn. Herätetaajuudet 52 hammasta ja 11 hammasta => 52/11 * 1.5 = perustaajuus noin 7 Hz nopeudella 57 km/h.
Rungon alimmat ominaistaajuudet .... mitä suuruus luokkaa ne ovat? Olen joskus niitä vähän "arponut", mutta ei tähän hätään löytynyt mitään aiheeseen liittyvää dataa. Alle 10 Hz tuntuu pieneltä? Entäs jäykän kappaleen liike, Runko (koko fillari) ja kuski pistemassana jousien (renkaat) varassa. Runko (fillari) + kuski = 80 + 15 kg ja renkaiden puristuma... 5 mm, siitä saadaan pystysuuntainen jousivalio (renkaat), ja sen avulla jousi-massa järjestelmän omnaistaajuus olisi luokkaa 7 Hz pystysuunnassa. Kiinnostava värähtelymuoto on rotaatio pystyakselin ympäri, joka tyypillisesti on selvästi pienempi => kelpaa edelleen osaselitykseksi.
Eli muutosta edeltävään. Wobblaus ei tarviii polkemista, mutta polkeminen vahvistaa värähtelyä. Rungon (fillarin ja kuskin) ominaistaajuus (taivutus pystyakselin ympäri) ei luultavasti ole kyseessä, mutta jäykän kappaleen liike (rotaatio pystyakselin ympäri) kelpaa edelleen osa selityksesksi.
Ja mites tätä sitten voisi hyödyntää SH18:ssa. Sen ohjauspalikat ovat ihan eri planeetalta. Se ohjausvaimennin lienee toimiva, ainakin kokeilun arvoinen muutos. Ykkösvaihtoehtona kannattaisin sähkömoottorin kiinnittämistä etupyörään (+ akkujen siirto eteen). Mä luulen että se siirtää ongelmataajuutta rajusti ja toivottavasti samalla poistaa myös muut ongelmat ... tulee kolme kärpästä yhdellä iskulla, wobblaus katoaa, pitoa lisää etupäähän ja moottorin vetely vähenee.