Joo, minäkin ostin tuollaisen. Ajatuksena on opettaa tyttäret hitsaamaan. Yksi on jo ilmaissut kiinnostuksensa. Oppimista helpottaa merkittävästi, kun ei tarvitse pelätä sokaistumista, varsinkin puikolla hitsatessa. Reissukypäränä pidän silti vielä olvilaatikkoni siihen jeesusteipaulla savulasilla.
Onkos kellään tietoa tai kokemusta hiilidioksidin täyttämisestä pullosta toiseen. Minulla on hirmuisen suuri CO2 pullo, jonka liikutteleminen on lähes mahdotonta. Toisaalta on myös pikkuinen vanhan ajan sammuttimesta purettu 1,7 kg pullo, jonka voisin täyttää isommasta tarpeen mukaan. Meillä oli aikanaan hydrauliletkusta tehty väliletku pullojen väliin, jolla saattoi tuon täytön tehdä. Letku on kuitenkin aikojen saatossa kadonnut. Osaisiko joku sanoa, mistä saisi hiilidioksidipulloissa käytettävälle kierteelle 21,8 x 1,814 liittimiä. Tuo kierrekoko on erikoinen. 7/8-14 ei tähän ihan sovi, vaikka 7/8 UNF aika lähellä onkin.
Hiilidioksidipullon kierre.PNG (56.14 KiB) Katsottu 13670 kertaa
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Meidän firma on käyttänyt Salhydroa "mahdottomiin" tapauksiin, kyllä luulis tuollaisen vippiletkun teko onnistuvan.
Nyt sitten en osaa sanoa onko heillä tiskimyyntiä vai myyväkkö vaan tiliasiakkaille.
Mutta säähän teet töissä tikusta asiaa ja osatat firman kautta.
Et vaan kerro mihin tarkoitukseen on letku tulossa
Mä taisin joskus tehä sellasen väliletkun solveltamalla vanhoja CO2-mittareita. Niis oli noin 10-cm pätkä messinkiputkea pullon ja mittarin välillä, mihin saa sit sovellettua mitä vaan. Vaikka vappupalloja.
Mä taisin joskus tehä sellasen väliletkun solveltamalla vanhoja CO2-mittareita. Niis oli noin 10-cm pätkä messinkiputkea pullon ja mittarin välillä, mihin saa sit sovellettua mitä vaan. Vaikka vappupalloja.
Ööh, vappupalloja ei yleensä ole suositeltu täytettävän hiilidioksidilla. Toki, olisivathan ne aika vekkuleita, kun ne putoavat aika nopeasti... Toisaalta, vielä raskaampia ilmapalloja saisi, jos ne täyttäisi rikkiheksafluoridilla, jonka moolimassa on peräti 146 g/mol.
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
Mä taisin joskus tehä sellasen väliletkun solveltamalla vanhoja CO2-mittareita. Niis oli noin 10-cm pätkä messinkiputkea pullon ja mittarin välillä, mihin saa sit sovellettua mitä vaan. Vaikka vappupalloja.
Ööh, vappupalloja ei yleensä ole suositeltu täytettävän hiilidioksidilla. Toki, olisivathan ne aika vekkuleita, kun ne putoavat aika nopeasti... Toisaalta, vielä raskaampia ilmapalloja saisi, jos ne täyttäisi rikkiheksafluoridilla, jonka moolimassa on peräti 146 g/mol.
Yli viisi kertaa ilman painoista kaasua.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
OK 68.81 on ruostumaton 29Cr9Ni-seosteinen hitsauspuikko. Hitsiaine on austeniittis-ferriittistä terästä, jonka ferriittipitoisuus on n. 40 %. Hitsiaine on suhteellisen tunteeton erilaisten perusaineiden seostavalle vaikutukselle ja soveltuu erinomaisesti erilaisten vaikeasti hitsattavien terästen hitsaukseen. Sitä voidaan käyttää myös sitkeän puskurikerroksen hitsaukseen ennen kovahitsausta. Hitsiaine on osittain muokkauslujittuva eli iskujen vaikutuksesta koveneva. Korkean kromipitoisuuden ansiosta hitsiaineen kitkakerroin on alhainen ja hilseilynkestävyys on hyvä 1150 °C:een saakka.
Tämä jälkimmäinen on hitsauspuikkojen "sveitsinlinkkari" toimii kaikkiin tapauksiin. Edellinen enempi rosteria-rosteriin tapauksiin. Sinä kun hitsailet tuntemattomia mustia rautoja kiinni toisiinsa, tämä jälkimmäinen on varmempi kuumahalkeamavaaran suhteen.
Toisaalta noita mustia kannattaisi opetella hitsaamaan mustalla rutiilipuikolla (esim. OK46), sillä ne ovat paljon rosteripuikkoja halvempia ja sopivat hienosti mustien keskinäiseen liittämiseen. Rosterihommiin sitten noita kutosenlla alkavia.
Rutiilipuikot, jotka sisältävät suuren määrän rutiili mineraaleja, (TiO2=titaanidioksidia), ovat helppoja sytyttää ja hitsata. Tämän vuoksi ne ovat sopivia silloitukseen ja sisäpuolisiin hitsauksiin.
Rutiilipuikot ovat myös vähemmän herkkiä kosteudelle kuin emäspuikot.
Hitsillä on tasainen pinta ja roiskiminen on vähäistä. Rutiilipuikkoja voidaan hitsata sekä vaihto- että tasavirralla. Rutiilipuikko soveltuu erittäin hyvin ohutlevyhitsaukseen sekä pienahitsaukseen, jossa se an-
taa jouhevan liittymän perusaineeseen.
Rutiilipuikkojen hitsin laatu ei ole yhtä hyvä kuin emäspuikkojen, mutta riittävän hyvä useimmille seostamattomille teräslajeille.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Ok, nyt olis tarkotus tehdä kokonaan ruostumattomasta, ei mustaa sekaan ollenkaan.
Sitten pitää oikean puikon valitsemiseksi tietää, mitä (tarkkaan ottaen) on tuo ruostumaton perusaine. Peruslähtökohta on magneettisuus. Jos se on magneettista, se pitää hitsata eri puikolla kuin magneettiin tarttumaton.
Hassua tässä on, että ferriittinen teräs on varmempi hitsata runsaasti kromia ja nikkeliä sisältävällä austeniittisella lisäaineella, kun taas austeniittiselle riittää alemmat seosainemäärät. Magneettiin tarttuva rosteriputki on siis parempi hitsata tuolla "sveitsinlinkkari"-puikolla OK68.81, kun taas magneettiin tarttumattoman austeniittisen voi liittää OK63.30 puikolla.
Rosteriin hitsatut saumat pitää harjata kunnolla ehdottomasti rosterisella teräsharjalla ja peitata vielä päälle, niin sitten tulee nätti. Muuten ruostuu saumoista, vaikka kuinka olisi rosteria perusaine ja puikot.
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
