No oho. Mä oon ajanu kymmeniä tuhansia liian pystyllä nojakulmalla 
Geopyörässä 60astetta ja just hyvä ku näkee sivuillekkin jotakin eikä tarvi niskatukea. Tuota sivuille katselua voi kokeilla ku painaa leuan rintaan ja yrittää sitten käännellä päätä. Nokian radalla ei sivuilla ole kuin risukkoa, mutta kyllä mä arki ja retkeilyajoon suosittelen vähintään tuota 45astetta.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
jviirret kirjoitti:No oho. Mä oon ajanu kymmeniä tuhansia liian pystyllä nojakulmalla
Jukka
Ei se ollu jumalan sanaa vaan mutua.
Yritän hyviä ideoita esiin nousseista useiden kirjoitajien viesteistä kommentoida yhdellä kertaa.
Periaatteessa Jooseha kirjoitti oikein sen, ettei töyssyä päin ajaessa voi keventää kropan painoa istuimen päällä (helposti ja terveydelle turvallisesti kaikkien selkävaivojen kanssa), kuten pystypyörällä voi tehdä nousten seisomaan polkimille peffa irti satulasta. Jos ei sitten tee säänön vahviistavaa poikkeusta, jos selkäsi sen kestää Oppu. Poikkeus sääntöön on se, että on mahdollista nojapyörässäkin nostaa peffan penkistä, kun työntää jalat polkimia vasten kovaa hartiat kiinni penkissä ja kiristää keskivartalon lihaksia. Ei kuullosta kivalta selkävaivaisen toteutettavaksi, kun taitaa olla mallia suo siellä vetelä täällä. Joten en luottaisi tuohon mahdollisuuteen iskunvaimennuksessa. Ainakaan jos vaivasi ei ole tulevaisuudessa parantuvaa mallia.
Tuleva parantuminen ei auta lyhyellä tähtäimellä ja pahimmillaan liian pienillä renkailla kovilla paineilla iskut lyövät niin pahasti läpi, että jotkut vaivat pahenevat. Vaikeaa on arvioida, kun emme tiedä, mikä ja missä vaivasi on sekä kuinka paha versio se on. Ei sillä että lekuri tai terveydenhuoltoon olisin koulutukseltani, mutta täällä on ainakin neljä selkävaivaista eri vaivoin. Joitain kokemuksia löytyy.
Ei mitään käryä siitä, minkälainen ohjaus voisi toimia, kun ei ole tietoa vamman sijainnista ja laadusta. Ei ole takeita kummankaan ohjaustyypin paremmuudesta juuri sinulle juuri sinun tarpeiden ja mieltymysten suhteen. Sitä ei kukaan voi sanella sinulle. Pahimmassa tilanteessa haluaisit ja tarvitsisit sellaista ohjausta, jota vaivasi estävät käyttämästä ainakin pidemmillä matkoilla.
On lähinnä uskon asia tässä vaiheessa, mikä versio voisi toimia edes teoreettisesti. Käytännössä ajamista vaatii ongelmien tunnistamiseksi, jos niitä edes esiintyy. Sikäli olisi kätsyä päästä sekä ala- että yläohjatun puikkoihin mahdollisimman pian.
Jos ei kauhea hätä ole, voi ihan ilman ostopainetta tehdä koeajon alaohjatulla, koska kaksipyöräisen hankinta on lähdettävä liikkeelle pääsyn oppimisesta. Nousun oppiminen tuulee kaukana takana tärkeysjärjestyksessä, kun hallintakin on opittava ensin tasamaastoon. Tärkeintä edes yhdenlaisen nojapyörän koeajamisessa on se, että on vertalukohdetta ja tietoa siitä, miltä nojapyöräily vaikuttaa.
Ei ole ihmeellistä, jos alun jyrkkä oppimiskurvi lyö jauhot suuhun kaksipyöräisten harkinnan suhteen. Kolmipyöräiset kuulemmat täristävät enemmän ja useammin kuin kaksipyöräiset, kun eri akselien suhteen esiintyy useampia voimakomponentteja kuin kaksipyöräisessä puhumattakaan vaikeammasta epätasaisuuksien väistelystä. Sitäkin on mietittävä.
Helsingissä on muutama trike, en tiedä, onko kosher paljastaa nimimerkkejä omistajista mahdollista koeajon kinuamista varten, joten vapaaehtoiset yksityishenkilöt ilmoittautukoot. Nimimerkki ajou on maahantuoja ja myyjä useammalle vaihtoehdolle toimien Vantaalla. En vain tiedä halvimmin mallin hintaa. Taitavat olla yli budjettisi.
Tukholmassa koeajoin http://www.kmxkarts.se edustamaa KMX Karts Viper R trikeä. En tiedä, onko Suomessa edustusta kyseisellä merkillä. Tukholmassa kyseessä ei ole perinteinen kivijalkapyöräkauppa, vaan kauppias tai useammin isänsä jakaa toimistoa muiden firmojen kanssa ja koeajon buukkaamalla hakevat pyörän viereisestä autotallista. Ei ollut hirveän kallis hinta, mutta silti tyyriillä puolella budjettiisi nähden. Eri malleja löytyi, mutta tosi pieniksi menevät renkaat halvemmissa malleissa lisäten iskujen määrää ja voimaa. Muutenkin tuon firman pyörät vaativat pienikokoista kuskia. 170 cm pitkänä kääntösäde oli rajattu, jos en 28, muistaakseni, millin renkailla kallistanut painoani sivulle, mikä on huono asia selkäkipuiselle. Rajaus absoluuttisesti tuli siitä, että aika pienillä käännöksillä renkaan takimmainen osa tuli reiteen kiinni ja siinä vaiheessa kääntösäde oli hyvä kaupunkiin, mutta vaatimuksena oli käden nosto ohjaustangon päälle siltä puolelta, johon käännytään. Kun ohjaustankokin osui minuun. 15 cm pidemmälle... 
Trike lienee useimmiten painavampi, varsinkin 1500 € ylärajalla kuin monet kaksipyöräiset ja varsinkin pahoissa kellarista tielle viemisreiteissä pyörän koon lisäksi myös paino voi rankaista, jos ei voi taluttaa kantamatta. Kantaminen on syävlätä kipeänä varsinkin ahtaissa paikoissa isolla pyörällä. Iso miinus Streetmachinelle on sen suunnittelu maailmanympäripyöräksi= noin 19 kgn paino ilman lokareita nykymuodossaan leveillä renkailla Mistä tuli mieleen, että iskunvaimennusta ajatellen edestä ja takaa jousitettu Streetmachine levein renkain kertoo, mihin voi päästä ilman passiivista iskunvaimennusta pehmustein. Siten se on hyvä lähtökohta toivottavasti lisävammautumista välttävään ajoharjoitteluun. Siinä on se miekan kaksiteräisyys. Jos kaatuu, painava pyörä on ikävämpi hallita ja yrittää pitää pystyssä kuin kevyt, vaikka kuinka juoksen varmistajana taraksta avustaen. Olen kevyempi luultavasti, kun olen niin paljon lyhyempi, se rajoittaa kykyäni pitää sinua pystyssä, jos pyörä horjahtaa. Tuli todistettua PM kisoissa Cone3 pyörän pystyssä pitovaikeuksissa, kun ajaja plus pyörä olivat reilusti minua painavampi yhdistelmä.
Onko tietoa, onko Streetmachine vieläkin malli, jolla on tehty enemmän maailmanympärimatkpoja kuin muilla malleilla yhteensä, kuten tilanne oli HPVelotechnkikn mainosten mukaan joskus vuosituhannen vaihteen lähellä? Sen luulisi vaikuttavan suunnitteluun, painoon ja kestävyyteen, mistä syystä yksi iso miinus pyörälleni ostoaikeissa on alkuperäisen ostajan kärsimä runkovaurio kesken reissua, jonka ammattihitsaaja korjasi ja pyörällä on jaettu ilman draamaa vuosia useamman omistajan toimesta. Mullakin ihan reikäpäisiä mäkien laskuja hyppyrimäen tyylisillä nopeilla mäestä tasaiselle muutoksilla, joissa jousitus painuu pohjaan. Varmaan lähellä 50 km/h, ellei yli. Sikäli happotesti on henkilökohtaisesti tehty ja pyörällä on ajettu tonnin päälle senkin jälkeen ilman ongelmia rungon kestävyydestä. Minulle pyörän myynyt ei tiennyt yksityiskohtia pyörän hajoamisesta. Ei pitäisi haitata koeajoa, mutta kannattaa vaaratekijä ottaa huomioon ostoharkintaa tehtäessä. Pyörä on iäkäs, mutta nojapyörät ovat rungoiltaan normaalisti pitkäikäisiä verrattuna pystypyöriin. Sikäli ihme juttu, että edes paljolla kuormauksella monipäiväisessä reissussa alkuperäinen omistaja onnistui murtuman saamaan aikaan. Ei mennyt putken läpi kumminkaan.
Muistaakseni tehdaspenkki Streetmachinessa sätyy 35-45 asteen välissä ja aluksi ennen startin oppimista rittävästi oli kusi sukassa koko ajan, mitä jos joudun pysähtymään ja ei ole likennemerkkiä, josta vedän itseni liikkeelle, kuten tein pyörän matkahuollosta haettuani? Aloitin 45 asteella ja ei kyllä riittänyt taidot silläkään ajamiseen ja startteihin. Oli paljon helpompaa aloittaa istuen selkä pystyssä irti selkänojasta. Tasapainottelu oli lantiosta ylös kuin pystypyörässä toisin kuin nojatessa. uskalsin nojata selkänojaan vasta vauhtiin päästyäni ja tasapainoilun helpotuttua renkaiden gyroskopiasta johtuen. Silti taisin tiputtaa pian taaimmaiseen asentoon selkänojan ekalla reissulla, kun totesin, ettei vain onnistu vielä selkä penkissä startti. Ajaminen vaikeutui 10 astetta selkänojaa laskemalla, joten ihan alkuun voi olla vähän nihkeää ajaa millään 45 astetta jyrkemmin nojaavalla.
Voi reikä päässä, en muista, missä nykyinen nojakulma menee 
Pitää käydä arpomassa, kännykän mittausappilla myöhemmin, arvaus luokkaa 30-33 astetta. Eli parempi opetella, kuten pehtoorismies ja minä, alkuunsa rutiinin ja vauhdin hankinta startissa selkä penkistä pystypyörää simuloiden. Taitojen karttuessa vasta nojaten.
On aikaa siitä, kun olen pystymmissä kulmissa ajellut, joten muistikuvat eivät enää ole tarkat sille, miltä mikäkin selkänojan kulma tuntui selässä töyssyihin ajessa. Ajan kanssa olen siirtynyt iskunvaimennuksen noustua tärkeimmäksi asiaksi leveisiin renkaisiin ja hankkinut uuden takajousen, joten ei muutenkaan ole vertailukelpoista tietoa minulla. Hihasta ravistaen 45 astetta löi ikävästi töyssyissä silloin käytössä olleella huonosti iskuja vaimentavalla vanhan mallin Marathon Racer 40 mmn renkailla. 35 astetta samoilla renkailla vei terää pois tälleistä, mutta otti silti vielä kovissa tälleissä ikävästi. Aiempi versio istuimesta oli ihan erilainen ja kisamaisempi 21 astetta ja sillä vauhdit kasvoivat selvästi pinemmän ilmanvastuksen takia, joten töyssyihin tultiin lujempaa. Kyllä senkin sai lyömään selkään kovissa vauhdeissa täällä yleisissä routavaurioissa. Vauhdit eivät olleet lähelläkään sellaista, mihin selkävaivaisen pitäisi mennä, jos ei aja tunnetusti hyväkuntoisella pätkällä. Minulla ei ollut pehmustetta kuin peffan alla, joten selkäpuolella olisi lisättävissä apua. Ei ole nykypenkissäkään selkäpehmustetta vielä. Mutta pitkälti kuoleentunut takajousi on myös vaihdettu nykyisen pystympään malliin.
Näköjään on erilaisia mielipiteitä ja makuja ympärilleen näkemisen ja selkänojan kulman suhteen. Useimmat varmaan allekirjoittavat sen, että mitä vähemmän kokemusta ajamisesta on, sitä helpommin menettää tasapainon kääntäessä päätä paljon sivulle kovin makaavassa ajoasennossa. Syitä on ainakin kaksi. Tasapainoaisti toimii vähän kuin vatupassi nesteellä, joka hölskyy ja tasapainoelin "mittaa" nesteen sijaintia. Kun ihminen on totutettu ja tarkoitettu pystyasentoon, on sänkyä lähestyvät kulmat epäluonnollisia ja vähemmän käytettyjä. Joten epätarkoituksenmukaista mukamas tehdä hyvin tarkaksi. Pöh. Hallintataitojen ollessa vajaita aluksi, mikä tahansa massan siirto pois pyörän keskiviivalta haittaa. Siten pään siirto muuttaa pyörän painopistettä ja pyörä heiluu ilman normaaleja ohjauksen kallistus- ja kääntöliikkeitä.
Hiharavistusmuistikuva näkemiselle erilaisilla nojakulmilla eroaa hieaman Pastorin ja jviirretin kommenteista. 45 astetta rillipäänäkin riitti mainiosti paljon parempaa ympäristön näkemiseen kuin pystypyörillä mummiska-asennossakin on. Sivuilta tulevilta teiltä porukan havainnointi onnistui yllätävän hyvin, kun vain katsoi kauempaa. Ei siis hirveän monta kymentä metriä etukäteen tarvitse kiinnittää huomiota kääntämättä päätä, kun useimmiten näki muut liikkujat. Silmiä liikuttamalla pää eteen päin lyhensi etäisyyttä, jos ta näkee sivulta tulijat. 35 asteessa oli pakko käännellä päätä helsingin keskustassa. Erikoistapauksena pensasaidat, mikä on ongelma kaikialla. Niissä otin tavaksi ahtaudesta ja näköesteestä sekä liikenteen yleisestä tiheydestä riippuen useimmiten nousta pystyyn selkä penkistä. 21 astetta vaati uudet silmälasit pilottilasien muotoisena niin lähelle poskia lasien alaosan tuoden kuin mahdollista ja optikkoliikkessä linssin terävimmän näön hionnan sijoittamisen paljon alemmas kuin normaalikäyttöön tarkoitetuilla laseilla. 21 asteessa ilman mainittavaa niskatukea päätä eteen kääntäen on nopeusetu muu selkä 21 asteessa ja päätä eteen työntävällä niskatuella.
21 sateen penkillä ajaminen vaatii paljon paljon enemmän hallintataitoa kuin 30 astetta ja en suosita terveellekään ilman vuoden ajokokemusta ainakaan kaupunkiliikenteessä, jos ei ole keskivartalon haliinta ja voimat kovakuntoisen hallintalajeja harrastavan tasolla. ihan eri maailma kuin sporttisesti kuntoilevan penkeillä ajaminen. Kisakireä on eri maailma kuin kuntoilijan maailma. Joten näkemistä en edes pitäisi aloittelijalle merkittävänä asiana. Vaikka hallintataidot hankittua on mahdollista katsoa sivulle 90 astetta ilman pyörän heilumista. Se ei onnistu alkuun, vaikka muuten onkin käärmetanssija pyörän päällä noin makaavassa kulmassa pää eteen osoittaessa. Vieläkin gurummaksi menoksi menee pään kääntely noin paljon hallintataitovaatimuksilta. 21 asteen kulmalla oli alkuun tosi hankalaa katsella liikennettä pään kääntelyn vaikeudesta johtuen ja maisemia minimaalisella niskatuella, jonka ansiosta etenin sieraimet edellä silmät pilviä enemmän kuin maata nähden. Jos en kääntänyt silmiä alas. Kypärän ja niskatuen yhteispeli ei aina onnistu joka mallien välillä pään sivuun kääntämisen suhteen missään asennossa ilman pään nostamista niskatuesta. Siinä on taas riskitekijä mietittäväksi, kestääkö selkäsi ja niskasi niin monta toistoa liikenteessä, mitä reissuissasi esintyy? Onneksi aina voi ajaa hitaammin pystyssä istuen niskaa leputtaen. Hitaasti ilman vastusta tärkeämpänä iskun vaimentamisen takia.
Ei voi tietää, miten pääsi reagoi niskatuettomuuteen tai niskatukeen, kun emme tiedä vammasta mitään. Tuunaus itselle sopivkasi on pop. Leuka rinnassa ajaminen ei välttämättä ole hyvästä millekään osasta selkää, mutta rasitus kasvaa nojaavammilla ajoasennoilla yläselkään eniten, jos päätä taivutetaan eteen kompensaatioksi silmien nousulle taivasta kohden.
On ergonomiamieltymys, viitsiikö ja jaksaako opetella silmien kääntämistä alas vähentääkseen niskan eteen taittamisen tarvetta lähelle eteen näkemisen mahdollistaakseen. Se on tärkeä turvallisuustekijä esteiden väistelyssä. Kuinka usein jaksaa ja viitsii sekä selkä kestää nousta nojaavasta asennosta ylemmäs esteiden ohi pujotelua varten per normaali ja pisin reissu? Sitä tuskin tiedät itsekään ilman useita ajokertoja. Kun tein vatsalhasharjoitteita ajaesa, kunto kohosi itsestään, mutta menihän siinä aikansa ja talvikaudella kuntosalittreenistä oli iloa. Ei voi olettaa, että kipuisa voi tehdä ollenkaan pystyyn nousua ylimääräisenä, jos et ole kovakuntoinen ja vaivasi mahdollistaa pysähtymisetä useammat nousut penkistä.
Pääkaupunkiseudun liikenne on mallia valot, startti, kiihdytys, x sataa metriä, yleensä tosi vähän, pysähdys valoihin, toisto. Siten korteissa on paljonkin vastsalihastreeniä, mikä sulkee ulos heti kaikki kisamallit. Ensin pitäisi oppia hallitsemaan pyörää, jotta voi ajaa koelenkkejä nähdäkseen, miten paljon joutuu normalisoituneessa ajossa nousemaan ylös selkänojasta. Kestää aikansa oppia startit sellaisiksi, että nojaavassakin kulmassa selkä penkissä lähtö on rutiininomaista. Kevyellä pyörälä on etu tässä raskaaseen pyörään verrattuna, kun kiihtyy helposti vakaaseen vauhtiin. Ei kannata vajain taidoin aliarvioida tätä etua. Usein vain hinta kaupallisissa pyörissä pompsahtaa äkkiä yli budjetin painon pudotessa.
vaaka kirjoitti:Periaatteessa Jooseha kirjoitti oikein sen, ettei töyssyä päin ajaessa voi keventää kropan painoa istuimen päällä (helposti ja terveydelle turvallisesti kaikkien selkävaivojen kanssa), kuten pystypyörällä voi tehdä nousten seisomaan polkimille peffa irti satulasta. Jos ei sitten tee säänön vahviistavaa poikkeusta, jos selkäsi sen kestää Oppu. Poikkeus sääntöön on se, että on mahdollista nojapyörässäkin nostaa peffan penkistä, kun työntää jalat polkimia vasten kovaa hartiat kiinni penkissä ja kiristää keskivartalon lihaksia.
Huomaa ettei sulla ole ollut kuvatun kaltaista pystynojakulmaista jäykkää nojakkia
Perseen saa kyllä penkistä ylös, mutta se iskeytyy töyssyn voimasta takaisin penkkiin. Teoreettista paskaa ehdottaa moista 
Jousittamatonta nojapyörää ei ole ollut, jousittamattomia pystäreitä mummopyörän pystyasennosta triathlonpyörän etukenoon.
Blanket statement Jooselta, joka muka kattaa kaikki mahdollisuudet. Mitähän luulet, että universumin prinssieverstinä todellisuuden määräämisestä muuttumaan mielikuvasi mukaiseksi voi olla vaarana? Ne jotka tietävät, eivät tarvitse lukea enempää todisteita peffan nostosta, kun usko omaan universumin määräämiseen tulee ennen todisteiden hankkimista, joten ei tarvitse hankkia faktoja ympäröivästä maailmasta. Kun uskoo "faktoihinsa", jotka on luonut itse. Että se teoriastasi ja minun ei mukaan hyppäämisestäni tuohon harhakuvitelmaan. Mistä on vaarana vielä kauemmas todellisuudesta tehdyn jatkopäätelmän teko. Miksi näin vastaan on se, että näin ainakin jenkkilän ja Suomen psykologiliitot suosittavat toimittavan. Ei pidä vahvistaa harhoja tai ne vakavoituvat ja voimistuvat heidän mukaansa. Kuka minä eri alan koulutuksella olen vastaan väittämään?
Kiinnostuneet voivat jatkaa lukemista Joosen väittämän kanssa ristiriitaisten havaintojeni ja luonnon lakien kuvauksen tarkastelua oman mielipiteensä luomiseksi.
Mitä jos Joose kokeilisit itse selkä pystyssä käsillä punnertamista peffa ylös penkistä, eikö Pythonin kädensijat kestä sen? Paremmin kuin ohjaustangot. Tietäisit sitten kokemuksestasi, oliko teoriaa mahdollisuus keventää peffaa tai nostaa irti penkistä. Pienistä nopeuksista ja esteistä aloittaen välttäen suuria esteitä, kun pyöräsi on haastava hallita kikka kakkosella kovissa tälleissä peffa penkistä pelkään. Aliarvioimatta taitojasi ollenkaan, arvostan vain suurta vaatimustasoa, jos ajaa reikään asfaltissa satasta Pythonilla. Jos et flamettaisi ilman tietoa jookos ja hankit kokemusta ensin peffan nostosta mieluiten kiinteärunkoisellakin? En tee yhtään väitteitä kääntyvärunkoisista, kun en ole niillä ajanut. Enemmistö pyöristä on kiinteärunkoisia ja oletettavasti helpommin hallittavissa peffa penkistä ajaen.
Kokemusta peffan nostosta on vain 35 ja alle kulmista selkä penkissä muistaakseni ajaessa kaikissa olosuhteissa. Olen hitaassa vauhdissa selkä pystyssä keventänyt kokeeksi peffan painetta selkä pystyssä irti penkistä ja eipä kädet jaksaneet kovin isoa töyssyä ottaa vastaan, kiitoksia, että mulle kerrottiin, että en ollutkaan selkä pystyssä keventänyt peffaa lähes pois penkistä. Koh köh.
Oppiessa pitää kokeilla kaikenlaista, ei ole järkevää yrittää koko painolla kiusata ohjaustankoa. Vielä hullumpaa olisi kaahatessa punnertaa. Tietoa kertyi, tuli näköjään tarpeeseen muiden virheellisten käsitysten osoittamisessa. Höpönlöpön tunnistin toimii paremmin tiedolla varustettuna.
Väitätko tosiaan, että jokaisen töyssyn voima on sama ja ajonopeus on vakio? Eikö mielestäsi onnistu vaikka pystyllä penkillä keventämään tälliä ilman peffan putoamista penkkiin? Mä teen kuntoutusohjelman mukaan jalat kaukana seinästä peffasta takaraivoon seinään nojaten kyykkyjä. Kitkaa esiintyy ja lihakset vastustavat vetovoimaa kaikilla polven kulmilla. Mitä pienempi ajonopeus ja ylitettävän esteen korkeus sekä terävyys, sitä helpommin voi vastustaa penkkiin putoamista vaikka täysin pystyllä penkillä, kuten seinäkin on. Seinällä ylös alas liikkumisesta ja vetovoiman vastustamisesta on "hieman" kokemusta, joten turha yrittää väittää muuta. Että se teoriasta, että en käytännöstä tiedä, mistä puhun tässä asiassa. Paljonkin rähinäviinaa alla?
Pystypyörälläkin olen tullut niin kovaa töyssyyn, etteivät jalkavoimani riittäneet estämään putoamista satulaan. Nopeuden ja esteen ominaisuuksien funktio on, miten paljon voimaa tarvitsee penkkiin putoamisen vastustukseen. Mikä ero nojakkiin fysiikan lakien suhteen pystärillä? Vektorit voimille ja eri lihasten käyttö peffan nostoon, mikä vaatii molemmissa pyörätyypeissä kokemusta siitä, minkälaisia esteitä voi onnistua yrittämään vastustaa ja mikä ei onnistu.
On vammasta riippuvaa, kannattaako yrittää vastustaa penkkiin pudotusta. Itse yritys voi olla vaarallisempi kuin tällin vastaanotto ja päinvastoin vammasta riippuen. Kun en ole lääkäri, en voi tietää, mikä on parempi tapa millekin vaivalle. Oppu ei ole kertonut, mikä vaiva on, joten ei voi edes amatöörispekuloida, kumpi on parempi tapa, nosto, vai ei.
Omalle selälle on paljon parempi yrittää vastustaa putoamista penkkiin onnistui tai ei kokeilemillani kulmilla 30 asteen kieppeillä alas pitkissä kokeissa ja harvemmin pystymmillä kulmilla. Vähentynyt iskuvoima epäonnistuneesta peffan kannatteluyrityksestä on parempi kuin yrittämättömyys. Ymmv. Muille ja eri kulman selkänojille on mahdotonta näillä tiedoilla ennustaa, miten käy. Vain ammattilainen ja Oppu itse kokeilemalla voi tietää, mikä on parasta.
vaaka kirjoitti:Jousittamatonta nojapyörää ei ole ollut, jousittamattomia pystäreitä mummopyörän pystyasennosta triathlonpyörän etukenoon.
Blanket statement Jooselta, joka muka kattaa kaikki mahdollisuudet. Mitähän luulet, että universumin prinssieverstinä todellisuuden määräämisestä muuttumaan mielikuvasi mukaiseksi voi olla vaarana? Ne jotka tietävät, eivät tarvitse lukea enempää todisteita peffan nostosta, kun usko omaan universumin määräämiseen tulee ennen todisteiden hankkimista, joten ei tarvitse hankkia faktoja ympäröivästä maailmasta. Kun uskoo "faktoihinsa", jotka on luonut itse. Että se teoriastasi ja minun ei mukaan hyppäämisestäni tuohon harhakuvitelmaan. Mistä on vaarana vielä kauemmas todellisuudesta tehdyn jatkopäätelmän teko. Miksi näin vastaan on se, että näin ainakin jenkkilän ja Suomen psykologiliitot suosittavat toimittavan. Ei pidä vahvistaa harhoja tai ne vakavoituvat ja voimistuvat heidän mukaansa. Kuka minä eri alan koulutuksella olen vastaan väittämään?
Kiinnostuneet voivat jatkaa lukemista Joosen väittämän kanssa ristiriitaisten havaintojeni ja luonnon lakien kuvauksen tarkastelua oman mielipiteensä luomiseksi.
Mitä jos Joose kokeilisit itse selkä pystyssä käsillä punnertamista peffa ylös penkistä, eikö Pythonin kädensijat kestä sen? Paremmin kuin ohjaustangot. Tietäisit sitten kokemuksestasi, oliko teoriaa mahdollisuus keventää peffaa tai nostaa irti penkistä. Pienistä nopeuksista ja esteistä aloittaen välttäen suuria esteitä, kun pyöräsi on haastava hallita kikka kakkosella kovissa tälleissä peffa penkistä pelkään. Aliarvioimatta taitojasi ollenkaan, arvostan vain suurta vaatimustasoa, jos ajaa reikään asfaltissa satasta Pythonilla. Jos et flamettaisi ilman tietoa jookos ja hankit kokemusta ensin peffan nostosta mieluiten kiinteärunkoisellakin? En tee yhtään väitteitä kääntyvärunkoisista, kun en ole niillä ajanut. Enemmistö pyöristä on kiinteärunkoisia ja oletettavasti helpommin hallittavissa peffa penkistä ajaen.
Kokemusta peffan nostosta on vain 35 ja alle kulmista selkä penkissä muistaakseni ajaessa kaikissa olosuhteissa. Olen hitaassa vauhdissa selkä pystyssä keventänyt kokeeksi peffan painetta selkä pystyssä irti penkistä ja eipä kädet jaksaneet kovin isoa töyssyä ottaa vastaan, kiitoksia, että mulle kerrottiin, että en ollutkaan selkä pystyssä keventänyt peffaa lähes pois penkistä. Koh köh.
Oppiessa pitää kokeilla kaikenlaista, ei ole järkevää yrittää koko painolla kiusata ohjaustankoa. Vielä hullumpaa olisi kaahatessa punnertaa. Tietoa kertyi, tuli näköjään tarpeeseen muiden virheellisten käsitysten osoittamisessa. Höpönlöpön tunnistin toimii paremmin tiedolla varustettuna.
Väitätko tosiaan, että jokaisen töyssyn voima on sama ja ajonopeus on vakio? Eikö mielestäsi onnistu vaikka pystyllä penkillä keventämään tälliä ilman peffan putoamista penkkiin? Mä teen kuntoutusohjelman mukaan jalat kaukana seinästä peffasta takaraivoon seinään nojaten kyykkyjä. Kitkaa esiintyy ja lihakset vastustavat vetovoimaa kaikilla polven kulmilla. Mitä pienempi ajonopeus ja ylitettävän esteen korkeus sekä terävyys, sitä helpommin voi vastustaa penkkiin putoamista vaikka täysin pystyllä penkillä, kuten seinäkin on. Seinällä ylös alas liikkumisesta ja vetovoiman vastustamisesta on "hieman" kokemusta, joten turha yrittää väittää muuta. Että se teoriasta, että en käytännöstä tiedä, mistä puhun tässä asiassa. Paljonkin rähinäviinaa alla?
Pystypyörälläkin olen tullut niin kovaa töyssyyn, etteivät jalkavoimani riittäneet estämään putoamista satulaan. Nopeuden ja esteen ominaisuuksien funktio on, miten paljon voimaa tarvitsee penkkiin putoamisen vastustukseen. Mikä ero nojakkiin fysiikan lakien suhteen pystärillä? Vektorit voimille ja eri lihasten käyttö peffan nostoon, mikä vaatii molemmissa pyörätyypeissä kokemusta siitä, minkälaisia esteitä voi onnistua yrittämään vastustaa ja mikä ei onnistu.
On vammasta riippuvaa, kannattaako yrittää vastustaa penkkiin pudotusta. Itse yritys voi olla vaarallisempi kuin tällin vastaanotto ja päinvastoin vammasta riippuen. Kun en ole lääkäri, en voi tietää, mikä on parempi tapa millekin vaivalle. Oppu ei ole kertonut, mikä vaiva on, joten ei voi edes amatöörispekuloida, kumpi on parempi tapa, nosto, vai ei.
Omalle selälle on paljon parempi yrittää vastustaa putoamista penkkiin onnistui tai ei kokeilemillani kulmilla 30 asteen kieppeillä alas pitkissä kokeissa ja harvemmin pystymmillä kulmilla. Vähentynyt iskuvoima epäonnistuneesta peffan kannatteluyrityksestä on parempi kuin yrittämättömyys. Ymmv. Muille ja eri kulman selkänojille on mahdotonta näillä tiedoilla ennustaa, miten käy. Vain ammattilainen ja Oppu itse kokeilemalla voi tietää, mikä on parasta.
Joo, ei missään nimessä saa suositella jäykkää pystyllä nojakulmalla olevaa nojapyörää epätasaisella tiellä ajeluun. Huono asfaltti, soratie ja talvinen jääpolanne ovat tällaisia.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Täällä päin on usein kaikenlaista roskaa pientareella, joten entisestään kapea tärinäraidan raiskaama ja kaventamaan pientare, josta reuna on lohkeillut epätasaisesti on usein mahdoton yhtälö välttää esteitä. Kaksipyöräiselläkin, joten trike...
Siksi korostuu iskunvaimennuksen ja leveiden renkaiden tarve. Ja miksi en todellakaan ole varma mahdollisuuksistani myydä Streetmachinea. Ainakaan ennen kuin uusi pyörä on tuunattu riittävän pehmentäväksi.
Lähtisin siitä, että hirveä munkki pitäisi käydä, jotta uusi pyörä olisi hitaan ajon ja velodromin ulkopuolella riittävän pehmeä kättäni ajatellen. Ei pidä sanoa ei koskaan, joten ei tietysti heitetä kirvestä kaivoon etukäteen.
vaaka kirjoitti:Mitä jos Joose kokeilisit itse selkä pystyssä käsillä punnertamista peffa ylös penkistä, eikö Pythonin kädensijat kestä sen? Paremmin kuin ohjaustangot. Tietäisit sitten kokemuksestasi, oliko teoriaa mahdollisuus keventää peffaa tai nostaa irti penkistä.
Sun pitäisi vallan hyvin tietää ettei mun jousitetulla loivanojakulmaisella pyyttonilla voi simuloida jäykkää pystynojakulmaista. Toisaalta ei moiselle ole tarvettakaan, koska mun yli kymmenestä nojapyörästä kaksi on ollut jousittamattomia pystynojaisia 
vaaka kirjoitti:Ne jotka tietävät, eivät tarvitse lukea enempää todisteita peffan nostosta, kun usko omaan universumin määräämiseen tulee ennen todisteiden hankkimista, joten ei tarvitse hankkia faktoja ympäröivästä maailmasta. Kun uskoo "faktoihinsa", jotka on luonut itse. Että se teoriastasi ja minun ei mukaan hyppäämisestäni tuohon harhakuvitelmaan. Mistä on vaarana vielä kauemmas todellisuudesta tehdyn jatkopäätelmän teko.
Oivallisesti sanottu
ps. Mistä johtuu nimen käyttäminen hyökkäävässä viestissäsi? Et ole ennen käyttänyt ja sinunkaupatkin puuttuvat.
Historiatiedot kohdilleen, kumpi tulee ensin aktio, vai reaktio? Jenkit sitä mieltä, että kolmas, eli onnistunut hyökkäys WTC taloihin oli aktio, kun ei moni heistä tajua, että kyseinen organisaatio näyttelee osaa köyhien maiden pitämisessä köyhinä=maailmankauppaa määräävät länsimaat aiheuttavat kuolemia köyhissä maissa. Kymmeniä vuosia ja näkökulmasta riippuen vuosisatoja ennen ekaa WTC iskua. Sama logiikka, väitit epätarkkuuksia peffan nostomahdollisuuksista ensin(aktio) reagoin varoittamalla ammattilaisten kehottamamalla tavalla varoittamalla faktavajeesta ja ongelmista päättelylle.
Ikävää että tulkitsit väärin aikeeni virheitesi osoittamisessa. Tarkoitus oli yrittää palauttaa faktoihin perustuvaksi rakentavaksi keskustelun osin virheellisten väittämiesi ongelmien osoituksen ja todistelun jälkeen.
Älä lue mitään nimesi käytöstä, kun yleensä nimeä käytetään öö nimen paikalla eikö? Mikä herra ja Hidalgo matelun kohde olet mielestäsi, jos ei nimeä saa käyttää? Päätellen siitä, että sinunkauppoja peräänkuulutat. Talvisota leffaa lainaten: "Meiltä voi vaatia, mutta voi olla paha tulla ottamaan". En ajatellut alistamisyrityksen jälkeen polvilleni heittäytyä. Tuollaista käyttäytymistä ja käyttäytyjää kutsutaan toki tässä maassa monia muita korostetummin monilla muilla nimillä kuin etunimellä. En tunne yhtään kehuvaa. Joten ei kannata vaatia lempinimien käyttöä, kun tuskin tykkää siitä enemmän kuin nimestään. Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.
En ole Pythoneita ajatellut, kun en usko olevani valmis sellaiseen. En tiennyt pyöräsi olevan jousitettu, nojaavaksi muistin sen kyllä. Ihan ilman tietoa kuvittelisin, että noin taitava kuski saattaa onnistua miedot töyssyt hallitsemaan peffa penkistä, mutta lienee sitäkin karmeammat kaadot, kun liian paha este tulee vastaan.
Kainosti toivoisin rauhaa foorumille ja nojailijoille hyvää tahtoa.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Meinasin tätä kevennystä jo Puusilmän pääsiäistuskaviestiin, mutta laitetaan ny.
Azub Max, Cruzbike Vendetta V20
vaaka kirjoitti:Älä lue mitään nimesi käytöstä, kun yleensä nimeä käytetään öö nimen paikalla eikö? Mikä herra ja Hidalgo matelun kohde olet mielestäsi, jos ei nimeä saa käyttää? Päätellen siitä, että sinunkauppoja peräänkuulutat. Talvisota leffaa lainaten: "Meiltä voi vaatia, mutta voi olla paha tulla ottamaan". En ajatellut alistamisyrityksen jälkeen polvilleni heittäytyä. Tuollaista käyttäytymistä ja käyttäytyjää kutsutaan toki tässä maassa monia muita korostetummin monilla muilla nimillä kuin etunimellä. En tunne yhtään kehuvaa. Joten ei kannata vaatia lempinimien käyttöä, kun tuskin tykkää siitä enemmän kuin nimestään. Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.
Aika tiukkaa kielenkäyttöä on tässä kappaleessa.
Tietysti on, koska kenenkään ei pidä mennä siihen halpaan, että myötäilee uhoilijoita ja kuvittelee sillä rauhan säilyvän. Se on juuri psykologiliiton kieltämää harhakuvien vahvistamista ja ei ole eka kerta asennetta Jooselta minulle tällä foorumilla eikä eka kerta perustuen virhekäsitykseen faktoista. Uhoajat jatkavat mielikuvalla, että he voivat hyppiä muiden silmille ja muut eivät heidän, niin kauan kuin heidän käyttäytymistä ei vastusteta.
YouTubesta löytyy varoittava esimerkki öykkäröinnin ja harhakuvien haittavaikutuksista, joka johti miljoonien kuolemaan. Sir Arthur Harris sanoi: "The Germans entered the war thinking they were going to bomb everyone and nobody was going to bomb them". Britannian pommitusjoukkoja komentanut sotamarsalkka.
Ennen sotaa Natsisakujen ilmavoimien Luftwaffen komentaja Göring rehenteli, että jos Berliiniä pommitetaan ilmasta, häntä voi kutsua Maier sukunimellä. Kuulemma joku juutalaiskytkös nimessä. En tiedä mikä, sana viittaa maanviljelijään. Britit pommittivat heti sodan alussa Berliiniä ja kadun miehet yleisesti kutsuivat natsijohdon kakkosmiestä päin naamaa Maieriksi. Tuhoisat liittoutuneiden pommitukset olivat vasta muutaman vuoden päässä.
Miksi minun tai kenenkään pitäisi sietää kenenkään asiatonta kukkoilua, se on tuhoavaa ja pois foorumin toimivuudesta sekä nojapyöräilyn ilosanoman eteenpäin viemisestä. Ei ole hyvää mainosta lajille torailu. Peräänkuulutan käytöstapoja ja keskinäistä kunnioitusta.
Kunnioitan joosehaa niin paljon, että en anna vastuksetta hänen jatkaa itselleen harmin aiheuttamista. En voi ajatella ja toimia hänen puolestaan, mutta voin kertoa, missä menee pieleen, miten, mistä päätellen, mihin toiminta johtaa, miksi ei niin kannata tehdä, koska seuraus on epämiellyttävä ja mitä voi kokeilla mieluummin paremman lopputuloksen toivossa. Koska parempia tuloksia on saatu eri tavalla toimien.
Eikö Pastori sinulla ole opettajakokemusta ja miten suhtaudut kiva projektiin peruskouluissa? Ei ole silti öykkäröinti ja kiusaaminen loppunut miltään osalta yhteiskuntaa. Eikä lopu ilman toimia, kun edes lait eivät ole riittäneet sivistyksen upottamiseen kansan kaaliin.
Ymmärsitkö Pastori, että tyyli on hyvän tarkoituksen mukaista? Ei tyyli ole tärkeämpää kuin sisältö. Tyylin on pakko olla tiukka, koska joosehalla on toistuva silmilleni hyppiminen halu ilman asiaperusteita. Toistuva virhe ei poistu helpolla, joosehalla on henkisen kasvun tarve ja paikka tässä. Einsteiniäkin mukailen tässä. Ihan kuin lapsen kasvatuksessa, on pidettävä looginen linja, jotta lapsi oppii rajat. Kun Einstein sanoi, että miljoona kertaa samaa asiaa toistanut samalla tuloksella saanut luullessaan ensi kerralla saavansa eri tuloksen, on hullu. Jos lasta opettaa niin, että itkupotkuraivarit muuttavat vanhemman toimintaa, oppii kakara huonosti käyttäytymisen tuovan haluttuja tuloksia. Mitä enemmän toistaa, sitä suurempi sika kasvaa isona. Miten tämä liittyy sanontaan koko kylän osallistumisesta lasten kasvatukseen, miettikääpä.
En kutsu joosehaa lapseksi, mutta välillä käyttäytyminen on hänellä lapsellista. Älkää ampuko viestintuojaa, en minä tätä aloittanut. Ettekö tunnista rikollista uhrista ja aktiota reaktiosta? Vai onko teistä oikein liittyä kiven heittelijöihin? Hän on maassa, kaikki joukolla potkimaan jiihaa/jiihad! Häh?
Opetuslapset lukekaa "Herra" on tullut joukkoonne 
