Sunnuntai 6.8.
Sunnuntaiaamu alkoi suht hienona. Aurinkokin jopa paistoi hetken aikaa. 12 tunnin ajon alettua olikin pitemmän aikaa hyvä ajella ja tosi hyvä lämpötila (ei liian kuuma muttei kylmäkään). Siispä lähdin tavoittelemaan jo toista vuotta haaveilemaani 300 kilometriä. Taktiikkana oli helposti ajettavalla takasuoralla vetää aina yli 30kmh "tyhjäkäynnillä" jottei pienessä ylämäessä tarvinnut sitten väsyttää itseään. Taktiikka toimikin, sain keskinopeuden nostettua 27,5kmh asti. Joitakin ruokataukoja pidin mutta pyrin pitämään taukojen määrän ja keston minimissä.
Vesisade taisi alkaa jossain kuuden tunnin kuluttua aloituksesta? Tämä laski omia nopeuksia välillä paljonkin eikä kylmänä puhaltanut tuuli auttanut yhtään asiaa. En jaksanut pukea sadevaatteita päälle, annoin sitten vaan mennä. Pari tuntia ennen loppua oli pakko hakea kengänpäälliset koska varpaat alkoivat kylmettyä liikaa. Jonkinlaista loppukiriä yritin mutta selkeästi huomasin miten jalat alkoivat väsyä todella. Mittaria katsoin ja ajattelin että hilkulle menee, mutta lopulta en jaksanut enää seurata vaan päätin jotta tulkoot mitä tulee, kaikkeni olen antanut!!
Yllätys olikin oikein mukava kun tulospaperia lukiessa selvisi ajettu kierrosmäärä ja siitä laskemalla kokonaiskilometrit. Olin onnistunut ajamaan juuri 301 ja rapiat kilometrejä eli mahdottomana pitämäni tavoite saavutettu! Ihan huippua ja kun jälkeenpäin mietin vielä vallinneita sääolosuhteita niin huhhuh!
En kyllä ollut tottunut tällaiseen rääkkiin enkä taaskaan muistanut syömisen tärkeyttä. En vissiin oppinut siitä yhdestä kerrasta vielä tarpeeksi ja kun olin vetänyt omaan normaalitasoon huomattavasti rankemmin, en ymmärtänyt että olin kuluttanut kaiken kehosta liikenevän energian. Saunailta meni vähän plörinäksi kun sokerit laski liian alas. Vasta siripiritabletti normalisoi tilanteen. Siispä itselle muistutuksena: muista prkl syödä!!
Yksi positiivinen huomio oli muuten se, etten saanut sunnuntain rykäisystä minkäänlaisia kolotuksia ja vaivoja. Oikeastaan olin silloin ja olen edelleen todella hämmentynyt etteivät edes nilkat valittaneet tästä, koska varsinkin vasen nilkka on yhden rasitusvamman jälkeen valittanut herkästi jos sitä on rasitettu liikaa. Nyt ei mitään tuntemuksia. Ajoinko vahingossa niin oikein etten ole koko kesänä onnistunut ajamaan yhtä oikein ja miten tämä on ylipäätään mahdollista
?
Päivän kokonaiskilsat 311,2km ja ajoaika 11h 40min.