Sain pullotelineen, johon Kleen kanteen 1,2 litran pullokin mahtuu. Samalla tilasin korkin, josta voi juoda avaamatta pulloa. Jää nähtäväksi onnistuuko juominen ajaessa - sittenhän ei tartte pysähtyä kuin paskalle! 
Jää nähtäväksi, pysyykö teline riittävän suorassa pelkillä tarroilla. Siirrettävän telineen hyvä puoli on, että voin talvella laittaa saman tellingin pulloon.
Pastori tulee ehkä viikonloppuna testaamaan Kuukkelia - jännä nähdä mitä hän Kuukkelista tykkää. MBB-kuume leviää! 
Ei voi toki muhun levitä, tän pahemmin. Kuume siis. Mä ajelen jo kolmannella mbb:llä. Neljännellä jos python lasketaan.
Vertailutietoo mä haen seuraavaa pyörää varten.
Pastori kirjoitti:Ei voi toki muhun levitä, tän pahemmin. Kuume siis. Mä ajelen jo kolmannella mbb:llä. Neljännellä jos python lasketaan.
Vertailutietoo mä haen seuraavaa pyörää varten.
Osta! Osta! - Uusi Cruzbike S40 - Osta! Osta!
Pääsisin sitten testaamaan, miltä jousittamaton pyörä tuntuisi. Siihen saisi kivat alatelineet, jolloin painopiste laukkujen kanssa olisi täydellinen, tosin laukut kuraantuisivat varmasti.
Laukut olisvat sopivasti käden ulottuvilla.
OSTA! OSTA! OSTA!
Mutta varmaankin hommaat Suomessa tehdyn....
Juu. Mä luulen että päädyn Joensuussa tehtyyn.
Lyhyt koeajoraportti. Ajeltiin muutaman kilsa normaalia ylämäki-alamäki käännös sinne ja tänne reittiä tänään Kuopiossa.
Mullahan oli tavoitteena tsekata tehdasvalmisteisen mbb:n eroja itse väsättyihin - kannustimena tuleviin pyöriin.
Kuukkeliin verrattuna mun tekeleet kulkee kuin juna - hyvässä ja pahassa. Kuukkeli on aika ketterä, siinä on lyhyempi toi akseliväli, istuin pystymmässä ja emäputken kulma ketterämmin pystyssä. Kosto on erityisesti hankalampi käännöksissä pienillä nopeuksilla. Mäennousukyky on hyvin samanlainen molemmissa.
Hyvin pääsin liikkeelle ja pyörä kulki jämäkästi ja helposti. Mulle tuotti kyllä melkoisia hankaluuksia pyörän flättipolkimet yhdistettynä selkäosastaan lyhyeen penkkiin. Kun on vuosia tottunut lukkopolkimiin niin polkemiseksihan toi meni. Pyörä kyllä liikkui kivasti mutta heti huomasi jaloissa että niitä pitää kannatella ja pyörityksestä tosiaan jää se osa pois - samoin siis tehosta. Lyhyt selkänoja tekee taasen sen että keho kuormittuu eri tavoin. Käsille tulee vähän vetovastuuta siitä ohjaustangosta kun keskikehon lihakset eivät olleet tottuneet noin ankaraan työskentelyyn - Kuukkelilla tulisi siis pidemmän päälle vatsalihakset ilmaiseksi.
Mun vaikeilun alla pyörä toimi hienosti. 2 tuuman 559 kiekot rullasivat hienosti ja pyörä tuntui oikein asiallisen napakalta - vaikka siinä onkin joustoa.
Mulle itselleni siis pitäisi laittaa lukkikset ja erilainen penkki - mutta kuten sanoin, lienee tottumiskysymys, ajelinhan itsekin ekalla nojapyörällä samantyyppisellä penkillä ja ilman lukkoja.
Ajotuntuma on hyvin samantyyppinen kuin Petrin tandemissa, sillä erotuksella että Kuukkeli on ohjaustuntumaltaan herkempi. EDIT: ja tietesekin Kuukkeli on kevyempi. Mutta samaa fiilistä on molemmissa pyörissä.
Kaikenkaikkiaan oikein hyvä kokemus. Kiitos tästä.
Kiitoksia hyvästä analyysistä. Oli mukava kun kävit.
Puusilmä kirjoitti:Kiitoksia hyvästä analyysistä. Oli mukava kun kävit.
Kiitos itsellesi.
Pastori kirjoitti:Pyörä kyllä liikkui kivasti mutta heti huomasi jaloissa että niitä pitää kannatella ja pyörityksestä tosiaan jää se osa pois - samoin siis tehosta.
Koskeeko tuo vain rullaamista vai nostatko normaalisti alemman jalan toisella polkaisten ylös? En taaskaan muista noita ohjaustangollisten kotkotuksia. Liian kauan olen ilman ollut. Pyyttonissa pitää rullatessakin jalkoja jännittää hieman ohjauksen takia, muuten karkaa pyörä alta.
jooseha kirjoitti:..nostatko normaalisti alemman jalan toisella polkaisten ylös?
Mä yritin ihan miettiä että miten se menee. Ei se noin mene vaan niin että se jalan liike on pitkä ja kaareva niin että siitä muodostuu pyörivä liike.
Määrittelisin nämä siis näin toisistaan eroaviksi.
Polkeminen flättipolkimilla on tallustelua jossa jaloilla survotaan vuoronperään eteenpäin.
Polkeminen klosseilla kaksivaiheisella tallomisella = toisella survaistaan eteen ja toisella vedetään taakse.
Polkeminen niin että liike muuttuu pyöriväksi jolloin huomaan että jalka liikkuu koko ajan. Siinä ei siis ole semmoista on/off lepovaihetta olleskaan, vaan koko ajan toimitaan ja samalla siis riittävällä kierrosluvulla myös lepää.
Pastori kirjoitti:jooseha kirjoitti:..nostatko normaalisti alemman jalan toisella polkaisten ylös?
Mä yritin ihan miettiä että miten se menee. Ei se noin mene vaan niin että se jalan liike on pitkä ja kaareva niin että siitä muodostuu pyörivä liike.
Määrittelisin nämä siis näin toisistaan eroaviksi.
Polkeminen flättipolkimilla on tallustelua jossa jaloilla survotaan vuoronperään eteenpäin.
Polkeminen klosseilla kaksivaiheisella tallomisella = toisella survaistaan eteen ja toisella vedetään taakse.
Polkeminen niin että liike muuttuu pyöriväksi jolloin huomaan että jalka liikkuu koko ajan. Siinä ei siis ole semmoista on/off lepovaihetta olleskaan, vaan koko ajan toimitaan ja samalla siis riittävällä kierrosluvulla myös lepää.
Juuri noin se menee. Kirjoitan kuitenkin tarkemman kuvauksen, jotta joku omassa vaiheessan asiaa ihmettelevä voi arvata, mitä tuleman pitää. 
1. oppimisvaiheessa polkaistaan toisella jalalla pyörää eteen päin ja samalla polkaisulla nostetaan vastakkaisella polkimella lepäävä toinen jalka ylös. Jalat siis painavat koko ajan polkimia vasten.
2. vaiheessa poljetaan tallomalla polkimilla, mutta innostutaan klossien mahdollisuudesta nostaa jalkaa. Polkeminen on siis yhä tallomista, mutta nousevan jalan voimaa lisätään, kun siihen on mahdollisuus. Tämä on hyvin rasittava tapa polkea ja moni hylkää klossit tässä vaiheessa, kun luulee, että klosseilla pitää polkea noin. Tällä menetelmällä saa kyllä aikaan momenttia ja tehoakin, mutta rasitustaso on ylivoimainen lähes kaikille.
3. vaiheessa klossipyöräilijä huomaa, että klossi pitää myös kuopaisusuunnassa ja polkaisun jälkeen jatkaa voimaliikettä kantapään suuntaan.
4. vaiheessa polkaisevan jalan kuopaisuliike pitenee alakuolokohdan yli ja muuttuu huomaamatta nostavaksi ja nostava vastapuolen jalka aloittaa polvenoikaisuliikkeen jo ennen kammen yläkuolokohtaa.
5. vaiheessa nämä liikkeet yhdistyvät pariksi siten, että kuopaiseva jalka ja nostopotkaiseva jalka kompensoivat toistensa voimat siten, ettei tukivoimaa tarvitse hakea istuimesta ponnistaen.
6. vaiheessa kaikki tämä muuttuu tyylikkääksi tasaiseksi pyöritykseksi, jossa kaikki voimat muuttuvat tasaisesti toisikseen ja kompensoivat toisensa niin, että polkija pysyy kovaakin veivatessaan paikoillaan istuimessaan ja hymyilee vauhdin hurmasta nauttien.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Misäs vaiheessa se kannattelun tarve sitten ilmenee? Tuo pyöreä liike on meinaan sama polkimista riippumatta.
Vetoan ammatilaisten mielipiteeseen.
Tästä voi aloittaa: https://youtu.be/7Fb_eZX6crI?t=4m24s
Ja tästä jatkaa: https://www.youtube.com/watch?v=p7AM8ID2RoI
Ja lopettaa tähän: https://www.youtube.com/watch?v=AkMCYYNTWUY
Lopullinen totuus: Kun halutaan polkea maksimitehoilla kilpapyöräilyn sprinteissä irtoaa klosseilla hetkellistä tehoa enemmän, mutta kyse on enemmänkin koordinaation helpottumisesta, ei jalan aktiivisesta nostosta. Käytännössä asialla ei ole mitään merkitystä kilpapyöräilyn ulkopuolella.
Arkisessa nojapyöräilyssä ainoa etu lukkopolkimista on jalkojen pysyminen polkimilla, jos omistaa sellaisen nojapyörän, jolla ajaessa jalat voivat tippua polkimilta esim. töyssyssä. Itse en olisi ajanut ilman lukkopolkimia Fuegolla tai Mangolla, mutta Kuukkelissa ei tarvita lukkopolkimia.
Ja lopuksi todettakoon, kuten viimeisestä videosta näkee, kun on tottunut lukkopolkimiin on tavallisten polkimien luotettava testaaminen mahdotonta. Eli kaikki lukkopolkimilla polkevat ovat jäävejä keskustelemaan asiasta.
Puusilmä kirjoitti:Vetoan ammatilaisten mielipiteeseen.
Tästä voi aloittaa: https://youtu.be/7Fb_eZX6crI?t=4m24s
Ja tästä jatkaa: https://www.youtube.com/watch?v=p7AM8ID2RoI
Ja lopettaa tähän: https://www.youtube.com/watch?v=AkMCYYNTWUY
Lopullinen totuus: Kun halutaan polkea maksimitehoilla kilpapyöräilyn sprinteissä irtoaa klosseilla hetkellistä tehoa enemmän, mutta kyse on enemmänkin koordinaation helpottumisesta, ei jalan aktiivisesta nostosta. Käytännössä asialla ei ole mitään merkitystä kilpapyöräilyn ulkopuolella.
Arkisessa nojapyöräilyssä ainoa etu lukkopolkimista on jalkojen pysyminen polkimilla, jos omistaa sellaisen nojapyörän, jolla ajaessa jalat voivat tippua polkimilta esim. töyssyssä. Itse en olisi ajanut ilman lukkopolkimia Fuegolla tai Mangolla, mutta Kuukkelissa ei tarvita lukkopolkimia.
Ja lopuksi todettakoon, kuten viimeisestä videosta näkee, kun on tottunut lukkopolkimiin on tavallisten polkimien luotettava testaaminen mahdotonta. Eli kaikki lukkopolkimilla polkevat ovat jäävejä keskustelemaan asiasta.
Varmaan noin, jos poljetaan pysty/kyyrypyörää. Nyt kuitenkin puhutaa nojapyörästä, jossa jalat putoavat polkimilta heti, kun paine polkimen ja jalan välissä hellittää hetkeksikin. Ymmärrät sitten, kun jalka ensimmäisen kerran putoaa polkimelta vauhdissa. Minulle se sattui liian rennon kaivonkannen ylityksen yhteydessä. Ajoin samalla reissulla Biltemaan ostamaan lukkopolkimet. Kenkien ostamiseen meni vielä jonkin aikaa, mutta heti kyllä huomasin, mihin niitä lukkoja tarvitaan. 
Klossit auttavat tähän täydellisesti. Tosin siihen lähes yhtä hyvin auttaisivat myös mäystimet, joita ehdotin Petrin Kolmipyörä 2 ketjussa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Ööö? Juuri noinhan minä totesin, lukkopolkimet tarvitaan, jotta jalat pysyy polkimilla tietyntyypisissä nojapyörissä.
Mutta Kuukkelissa tai Ketjuwesselissä ei lukkoja tarvita, jos on mtb flatit. Ei kai nyt kukaan käytä muita? 
Vai käyttääkö?!? No sitten kyllä lukkopolkimet on tarpeen...
Puusilmä kirjoitti:Ööö? Juuri noinhan minä totesin, lukkopolkimet tarvitaan, jotta jalat pysyy polkimilla tietyntyypisissä nojapyörissä.
Mutta Kuukkelissa tai Ketjuwesselissä ei lukkoja tarvita, jos on mtb flatit. Ei kai nyt kukaan käytä muita?
Joo, MTB-polkimet ovat kyllä kertaluokkaa paremmat, mutta jalkojen putoaminen polkimilta nojapyörässä on vaarallinen tilanne, paljon vaarallisempi kuin pystypyörässä, jossa siinäkin sitä toisinaan tapahtuu. Meitä on useita nojapyöräilijöitä, jotka pitivät lukkoja tarpeettomina kunnes niin sattui. http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=2&t=658&p=57207#p57207, kun oli päässyt liian löysälle. Jalka murtui. 
Mutta oikeassa olet. Ei lukkoja välttämättä tarvita. Kun kaikki menee hyvin, kaikki menee hyvin. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
