Hienolta näyttää, vaikka en oo varma osaisinko tuolla tehdä suoraa pyörää Emäputki tulee kai kartiomuttereiden väliin, mihin etuhaarukan dropparit tulee kiinni, vai noihin palkin reikiin?
Tällä tehdään suoria runkoja. Suoran haarukan tekemiseen tarvitaan vielä toinen jigi, jonka voinee tästä muokata.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Hieno jigi, johon on tehty säätöjä sen verran paljon että sillä voi tehdä monenlaisia pyöriä
PW kirjoitti:
Hienolta näyttää, vaikka en oo varma osaisinko tuolla tehdä suoraa pyörää Emäputki tulee kai kartiomuttereiden väliin, mihin etuhaarukan dropparit tulee kiinni, vai noihin palkin reikiin?
Tuolla asemoidaan taka-akseli ja emäputki keskenään oikean suuntaisiksi.
Kaupallista haarukkaa käyttämällä saa vastaava hitsaamalla kaksi kierretangon pätkää kanttiputkeen. Ohjauskulman saa halutessaan tarkaksi hitsaamalla väliaikaisen revan etuhaarukalle.
Hieno jigi, johon on tehty säätöjä sen verran paljon että sillä voi tehdä monenlaisia pyöriä
PW kirjoitti:
Hienolta näyttää, vaikka en oo varma osaisinko tuolla tehdä suoraa pyörää Emäputki tulee kai kartiomuttereiden väliin, mihin etuhaarukan dropparit tulee kiinni, vai noihin palkin reikiin?
Tuolla asemoidaan taka-akseli ja emäputki keskenään oikean suuntaisiksi.
Kaupallista haarukkaa käyttämällä saa vastaava hitsaamalla kaksi kierretangon pätkää kanttiputkeen. Ohjauskulman saa halutessaan tarkaksi hitsaamalla väliaikaisen revan etuhaarukalle.
Kevätkelit olleet sen verran hienot, että tilaussormi vaatii koko ajan V20:sen tilaamista kohti Espoota... Tein myös ensimmäisen nopean kuormitussimulaation alumiiniselle palkkirungolle ja se oli hyvin lupaava - kuskin massa kuormitti runkoa aika tasaisesti.
Jostain vilahti Metaphysic:in kuva ja siinä oli aika hauskasti tehty tuo rungon rakenne. Ja pyörä näyttää nopealta, eli täyttää kriteerit.
Kuvan innoittamana jatkoin taas hieman CroMo versiota ja keskityin takakolmioon, etenkin miten sen voimat saisi nätisti 2 tuumaiseen 4130 teräsputkeen. Tämä näyttää nyt myös esteettisesti aika kivalta, mutta vaatisi silloin kyllä tuon mutkan. Kyseessä ei ole yksipuolinen takahaarukka vaan laiska mallintaja:
Vendetassa on kevytrakenteinen penkki, joka on tuettu koko matkaltaan runkoon. Jos käytät normaalia kaupallista penkkiä, riittää sen tuennaksi tuollainen kuin Metassa. Antaisi mukavasti vapautta rungonsuunnitteluun.
Penkin tuentaan se riittäisi kyllä, mutta en haluaisi takahaarukalle vääntöä liitokseen. Mallinnan juuri Thorin penkkiä ja on aika vaikea arvioida, kuinka paljon sen varaan voi laskea.
Vendetassa on kevytrakenteinen penkki, joka on tuettu koko matkaltaan runkoon. Jos käytät normaalia kaupallista penkkiä, riittää sen tuennaksi tuollainen kuin Metassa. Antaisi mukavasti vapautta rungonsuunnitteluun.
Näin miekin oon tehny, en muista ett ykskään ois hajonnu, yhden runkoputken rakenteella - teräksestä.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Hyvinhän tuo näyttäisi sopivan paikoilleen, mutta mahdollisimman lähelle eturengasta piti taas mennä.
Tämähän on vastaava rakenne kuin mun maasturissa:
Maasturiin nuo putket eivät mahtuneet penkin kylkiluiden väliin, kun sinne pitää mahtua renkaankin täydellä joustomatkalla ja iskari myös.
Vähän tähän tyyliin olin ajatellut tehdä oman evo-V:n. Mutta ilman emäputkelta tulevan päärunkoputken mutkaa, mikäli mahdollista.
Maasturissa on tuo päärunkoputki hitsattu penkin pohjan alle kulmaan jotta on täysin vaakasuorassa, ja siinä on sitten kiinni nuo penkin taakse tulevat, ja iskarin yläkiinnikkeen omaavat, putket. Tuo päärunko kantaa kaiken kuorman tuosta kohtaa, ja penkin tukiputket koko takajousituksen voimat jotka tulevat sinne missä on suurin paino vastassa.
Mun nähdäkseni noissa jakautuu voimat erilailla. Mönkkärissä menee ainoastaan pystysuuntainen voima iskarin kautta penkin tukeen.
Vendettan rakenteessa taas hennot alaputket eivät ota paljoa kiertymistä vastaan vaan ylemmät putket johtavat tämän voiman penkin tukeen.
Toisaalta kun riittävän tukevan tekee, ei ole väliä mihin ne voimat menee
Ok, nyt on runko mallinnettu kunnolla seuraavalla putkisarjalla:
4130 putket.jpg (15.06 KiB) Katsottu 12999 kertaa
Hyvin yksinkertainen tarkastelu - jos laitetaan 1000 N (100 kg) tuohon mutkan keskellä istumaan, niin staattinen varmuuskerroin on noin kuusinkertainen. Jooseha oli oikeilla linjoilla, eli suurin kuormitus tulee tuon selkänojaputken juuren liitokseen. Kuskin paino jakautuu runkoon huomattavasti tasaisemmin kuin tässä simuloinnissa, lisäksi penkin kiinnityspisteet fiksusti valitsemalla penkki saadaan kantamaan osa tätä kuormaa, joten en näe tarvetta vahvistaa tuota kohtaa sen enempää.
Massaa on näillä mitoilla ja muutamalla puuttuvalla yksityiskohdalla 2180 grammaa, joka on harmillisesti vielä yli tavoitteen. Verrataan seuraavaksi alumiiniin.
Suomesta saatavalla alumiiniputkella runko 1320 g.
6063 putket.jpg (12.28 KiB) Katsottu 12953 kertaa
6061T6 materiaalitiedoilla kaikki näyttää paksummalla seinämävahvuudella oikein hyvältä. Mutta jos koko rungon vaihtaa 6061 hitsaussauman materiaaliarvoihin, niin aletaan olla pysyvän muodonmuutoksen rajoilla jo pelkällä staattisella kuormalla. Tämä ei luonnollisesti vastaa todellista tilannetta, mutta näyttää kivasti mitä hitsaussauman vieressä tapahtuu.
Eli ilman lämpökäsittelyä 6000 sarjan alumiinin voi unohtaa, mutta senhän jo kaikki tiesikin...
Rasitushuiput johtuu luonnollisesti rakenteen epäjatkuvuuskohdista. Tossahan päärunko loppuu yht äkkiä, jonka kylkeen nojaputki puolestaan liittyy.
Onnistuisko sellainen mallinnus jossa päärungon vaakaputki litistyy nojaputkea vastaavaan leveyteen ja putket liitetään toisiinsa päittäin? Näin voimat saisi jakutumaan tasaisemmin ilman runkoputken sivuun kohdistuvaa piikkiä.
Oman rungon toteutin noin, eikä mitään ongelmia ole pian 10tkm matkalla ilmennyt.
Onhan siinä kivoja värejä ja näyttävä kuva, mutta onkohan kaikki kuten pitää.
Mistä tuo malli on kiinnitetty. Minusta näyttää, että se on kiinnitetty jäykästi emäputken päistä. Jos näin on, ei tuolla kuormitusjakaumalla ole juurikaan yhteyttä todellisen käytön kuormitukseen. Todellisuudessahan pyörän runko on vaakaliikkeen sallivalla nivelellä kiinnitetty etuakseliin etuhaarukan kautta, jolloin kuormitustilanne on aivan erilainen tähän kuvaan verrattuna.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Hyvä huomio Jori! Emäputken alapää on kiinnitetty pystysuuntaisesti ja yläpää sivusuuntaisesti. Oikeassa tilanteessa emäputkeen tulee toki aksiaalisesti tarkasteltuna sivuttaiskuormaa molempiin päihin, mutta tämä on nyt riittävän lähellä, kun kuormitus ei muutenkaan vastaa todellisuutta ja keula ei ole vielä kiinnostuksen kohde.
Kunhan keularakenne on piirretty, niin tuo korjaantuu itsestään tai sitten voi parantaa tarkkuutta lisäämällä voimavektorit emäputken päihin ylös ja alas.
Näillä työkaluilla on tosiaan nykyään helppoa kenen tahansa saada näyttäviä kuvia aikaiseksi, mutta tarvitaan paljon kokemusta, jos halutaan saada simulaatio vastaamaan todellisuutta. Esim. polkupyörän polkemisen kuormitustilanne on aika dynaaminen tapahtuma ja sen mallintajia ei maailmassa montaa löydy. Mutta aika usein pohjalla (kuten tässä) on jo verraten tunnettu tai käytössä hyväksi havaittu olemassa oleva rakenne ja FEM onkin erittäin hyvä työkalu muutosten tarkasteluun, mutta varsinainen koe on lopulta aina hyvä tehdä oikeassa elämässä.
Viimeksi muokannut rosteri, 15 Huhti 2018, 15:18. Yhteensä muokattu 1 kertaa.