Vilijami kirjoitti:Alkaa tuntua, että kolmipyörämopo Piaggio Apen pohjalle tehtynä nämä vaatimukset saisi toteutettua järkevästi pienimmillään ja kevyimmillään.
Onpa hieno! Ainoastaan italialainen insinööri osaa suunnitella tuollaisen.
Polkupyöränä ja nojailukäytössä siitä pitäisi vaan suunnitella matalampi ja kevytrakenteisempi, jotta sitä jaksaisi polkeakin.
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
Viljami taitaa epäillä että ei sitä kuitenkaan jaksa polkea, jos annetut asuttavuusvaatimukset täyttyy 
Homman vaativuudesta kertoo paljon se ettei asuntopyöriä ole ennestään olemassa. Konsepteja kyllä. Lihasvoimalla mielekkäästi liikkuvassa laitteessa täytyy pitää liikkumisen keveys aina mukana. Voimaa ei ole tuhlattavaksi asti.
Tai pitää majoittua 20km välein. Silloinkin kätevämpi on ihmisen vetämä majoitusvankkuri kuin polkupyörä.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Jos moottoriks hommais muutaman vetokoiran 
toimishan huski lämmitimenä hytissäkin yöllä 
Tuli vaan tuosta koirasta mieleen
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
ajarmala kirjoitti:Vilijami kirjoitti:Alkaa tuntua, että kolmipyörämopo Piaggio Apen pohjalle tehtynä nämä vaatimukset saisi toteutettua järkevästi pienimmillään ja kevyimmillään.
Onpa hieno! Ainoastaan italialainen insinööri osaa suunnitella tuollaisen.
Mutta se on Saksalaisen Cornelius Comannsin luonnos 
Alusta toki spagettia.
Onpa tässä ollut hauska ketju, jossa aina väliin näyttää järkikin voittavan. Sanallisesti voi keksiä ja ehdottaa mitä villeimpiä ideoita. Suosittelisin kaimalleni idean piirtämistä paperille oikeaan mittakaavaan niin ehkä selviäisi, miten homma toimisi. Niin kuin jo moni mainitsikin on kokonaispainolla ratkaiseva merkitys pitempien matkojen onnistumiselle. Kyllä hyvällä teltalla tai riippumatolla ja makuupussilla pärjää hyvin niin Lapissa kuin muuallakin.
Tein lentokonevanerista 20 kiloisen pienoisasuntovaunun. Sen käyttö on käynyt vähäiseksi, kun ei ole ollut kärsivällisyyttä hitaanlaiseen matkan tekoon.
Olen parhaillaan tekemässä nelipyöräistä kinneriä SH32, johon olen yrittänyt sovittaa makuupaikkaa, mutta hankalalta tuntuu.
Ketju SH32:sta on täällä: http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=3&t=5136
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
http://www.flickr.com/photos/saholm/ ja http://www.flickr.com/photos/15504224@N07/ SH26
Kyllähän Sakari on SH32:n yhteydessä jo aika monta ratkaisua tehnyt, jotka tukevat makuupyörä-ajatusta. Etukampi voidaan vaaka-asennossa peittää levyllä, raidetanko on edessä poissa tieltä samoin etuvetoratas, takapyörien ripustus jättää niiden välin kokonaan vapaaksi, kaksoisrunkojen väli voidaan punoa vaikka nailonnauhasta Alvar Aalto-tuolien tapaan. Istuimen sivuputket voisi tehdä suoristettaviksi alumiinitikkaiden mekanismia matkien niks naks, jolloin istuimella voisi peittää takaosan lattian ja nostaa taas istuimeksi takaisin. Painoa ei tulisi normaalia pyörää enemmän. Telttaa ei tarvitsisi ja makuupussi ja Trangia olisi joka tapauksessa kuljetettava.
Etuosan katetta pitäisi jatkaa etupyörän kaarta mukaellen parikymmentä senttiä pitemmäksi ja vähän korkeammalta kaartuvaksi niin johan sopisi.
Takapyörien ripustuksessa olisin tehnyt poikkitangon kiinteäksi takahaarukoitten kanssa, mutta runkoon laakeroituna kallistuksenvaimentimen ajatuksella. Haarukoitten lyhyet laakerivälit yhdistettynä ketjuvetoon ja pitkiin haarukoihin voi aiheuttaa heilumista. Erillisjousitus ilman kallistuksenvaimenninta voi olla hutera kurvissa.
