Mahe kirjoitti:Lainaanpä tätä ketlua kun otsikko on mukavan yleispätevä:
Haluistko joku vääntää ratakistkosta miten noi voltit (24/36/48), watit (250/350/750/1k), ja akun ampeeritunnit suhtautuu pyörän käyttöominaisuuksiin? Nopeus avustettuna, toimintasäde, akun kestävyys (erilainen kuormitus kai "kuluttaa" akkua eri tavalla?) jne? Jos vielä laitetaan semmonen rajoitus että pitäis olla katulaillinen ilman vakuutusta?
Nää sähköjutut on aina ollut jotenkin ihan hemmetin vaikeita ymmärtää. Sähkö on sinistä, sitä tulee seinästä ja se sattuu 
Minulle oli aikanaan suuri oivallus ymmärtää, että sähkökone on aina, virtapiiri kytkettynä pyöriessään, sekä moottori, että generaattori. Aina kun tämä pyörii, tuottaa se magneeteillaan käämiin jännitettä, jonka suunta on pyörittävää virtaa tuottavan jännitteen vastainen.
Vaikea ehkä kertalukemalla hamottaa, mutta sisältää tärkeän ajatuksen. Sähkömoottorin läpi kulkevaa virtaa ajaa toisaalta ulkoinen käyttöjännite ja toisaalta koneen pyörimisnopeudesta riippuva, koneen itse generoima vastajännite, joka siis pienentää käyttöjännitteen mahdollisuutta aiheuttaa läpi menevää virtaa eli momenttia.
TÄmä tarkoittaa, että kullekin koneelle on olemassa tiettyä pyörimisnopeutta vastaava jännite, jota pyörivään moottoriin syöttämällä moottorin läpi ei kulje virtaa lainkaan. Vastaavasti jos ulkoista jännitettä nostetaan gtämän yläpuolelle, tuottaa tuo jännite virran, joka pyrkii kiihdyttämään moottorin uudelle, noussutta jännitettä vastaavalle pyörimisnopeusalueelle. Tämä tarkoittaa, että käyttöjännite tekee moottorista erityisesti tietylle pyörimisnopeusalueelle tarkoitetun laitteen.
Tuon ankkurireaktioksi kutsutun sähkökoneen vastajännitettä tuottavan pyööriminopeus-jännite-ominaisuuden lisäksi sähkökone on pelkkä tyhmä käämistö, eli vastus, jonka läpi menee virtaa sitä enemmän, mitä enemmän käämin päiden väissä on jännitettä.
Edellä kuvattu tuottaa sen tilanteen, jossa sähkömoottorin maksimitehon käsite muuttuu hämäräksi. SÄhkökoneen käämitys on tehty tietystä langasta, joka kestää tietyn virran ja virtahan tuottaa sähömoottorin momentin. Maksimivirta on siis rajoitettu käämilangan paksuuden mukaan. Toisaalta maksimivirta (momentti) riippuu paitsi läpi syötettävästä jännitteestä, myös koneen pyörimisnopeudesta. Nopeushan vähensi käämin läpi menevää virtaa tuottamalla vastajännitteen käämin päiden väliin. Täsmälleen sama moottori voi siis olla teholtaan (momentti kertaa nopeus = virta kertaa jännite) oikeastaan mikä tahansa, jos tuolle pyörimisnopeudelle muista syistä voidaan päästä ilman käämin palamista. Tämän takia sama sähkömoottori voi olla kilvitetty eri käyttötarkoituksissa erilaiselle maksimiteholle.
Sama sähkömoottori voi siis 24 V käyttöjännitteellä olla 250 W tehoinen, tai 36 V jännitteellä (P=RU2) 563 W tai 42 V jännitteellä 766 W tehoinen, tai 48 voltilla kilowattinen. Edellyttäen tietenkin, että käämit kestävät suuremman lämpenemisen.
Toisaalta, kun moottorin tuottama teho riippuu lopultakin ulkoisesta kuormituksesta, ei sama moottori kilowattisena kuumenekaan sen enempää kuin 250-wattisena, jos ajetaan samalla pyörällä samaa vauhtia. Keskimääräinen teho kun ei riipu moottorista, vaan kulkuvastuksista. Vaikka moottori sinänsä olisi täydellä jännitteellä ajaen 1 kW, ei se nykyaikaisella säätimellä 25 km/h ajaen käytä tähän täyttä jännitettä, vaan käämien läpi menee vain se sama 24 V.
Toisaalta moottorin hyötysuhde riippuu käämien läpi menevästä virrasta ja suosii pieniä virtoja. Hyötysuhde on parhaimmillaan, kun moottori pyörii pienellä momentilla hyvää vauhtia ja käämien läpi menevä jännite ja siis virta on ankkurireaktion takia pienentynyt. Tämä tarkoittaa, että sähkömoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan, kun moottorin läpi menevät virrat ovat pieniä. Virrat ovat pieniä, kun käämin päiden välinen jännite on alhainen. Tämä jännite alenee, sekä säätimen takia, että pyörimisnopeuden aiheuttaman vastajännitteen (ankkurireaktio) takia.
Edullisinta akun keston kannalta on siis käyttää moottoria vasta hyvässä vauhdissa ja käyttää pohjetta vauhdin aikaansaamiseen. Tässä mielessä isotehoista moottoria käytettäessä pitää malttaa ajaa yhtä hiljaa kuin pienitehoisella, jotta akku kestää yhtä pitkään. Tässä isompitehoinen voi jopa säästää akkua, jos mäki on niin jyrkkä, että pienempitehoisella nopeus ehtii pudota liian alas ja moottorin virrat nousta, kun isompitehoisella voi hieman suurempaa tehoa käyttäen pitää nopeuden kohtuullisena ja moottorvirrat pienempinä.
Ei tullut ratakiskoa, vaan tippaleivän muotoinen rautalankapallo, mutta ankkurireaktion oivaltaminen ja momentti-virta ja jännite-nopeus yhteyksien ymmärtäminen ovat ne työkalut, joilla näistä sähkömoottoriasioista saa selvän, kun vain malttaa pohtia. Laitan tähän alle vielä kerran tasavirta sähkömoottorin tilapiirroksen, jos vaikka auttaisi hahmottamaan tekstin sisältöä. Tuo piirros on pelkkää matematiikkaa, ei minkään erityisen moottorin mitattuja arvoja, mutta siinä on piirroksen muodossa, mitä tuossa yritin selittää.
