Innostuin muutama vuosi sitten rakentamaan kolmipyöräisen nuijapään ja kiva sillä oli ajella. Ajellessa tuli kuitenkin pohdittua, miten sen ajo-ominaisuuksia voisi parannella ja niinpä viime vuoden lokakuussa huomasin tekeväni uutta pyörää.
Kun edellinen pyörä oli syntynyt lähinnä ”kokeile ja korjaa” menetelmällä, yritin tässä projektissa ottaa suunnitelmallisempaa otetta ja panna ensin paperille jotakin suuntaviivoja siitä, mihin pyrin. Laitan tähän kuvan asiantuntijoiden kritisoitavaksi.
Tavoitteena minulla oli ajo- ja käyttöominaisuuksiltaan vakaa ja tasapainoinen sekä rakenteeltaan mahdollisimman yksinkertainen ja selväpiirteinen laite.
Ajo-ominaisuuksia pyrin parantamaan ensisijassa siirtämällä painopistettä alemmaksi ja pituussuunnassa keskemmälle, pois etupyöriltä. Keinoina oli akselivälin kasvattaminen noin 20 sentillä 135 senttiin ja kuskin istuimen tiputtaminen noin 20 sentin korkeuteen maasta.
Tuo akselivälin kasvattaminen olisi oikeastaan edellyttänyt etupyörien raidevälin leventämistä. Kun tavoitteena oli mahtua 80 sentin ovesta ilman kummempia taivutuksia, raideväli jäi 75 senttiin. Aika vauhdilla olen kuitenkin voinut kurvat ajella, joten kovin suurta ongelmaa ei siitä ole aiheutunut. Toisena keinona oli etupyörien ohjausakselin kohtauskulman kasvattaminen 18 asteeseen ja se näyttäisi olevan toimiva ratkaisu näin pitkässä akselivälissä.
Muutaman koeajon perusteella lopputulos näyttäisi olevan kohtuullisen onnistunut. Etupyörät eivät vauhdissa vipata ja kulkevat viettävällä pinnallakin suoraan. Olo pyörän päällä on mukavaa ja polkeminen helppoa. Se ei myöskään heiluta pyörän etupäätä sivusuunnassa.
Tosin selvänä huononnuksena aikaisempaan pyörään on pienestä maavarasta johtuva maastokelpoisuuden puute.
Vaikutusta lopputulokseen varmaan vaikutti, että kokoamista varten tein tällä kertaa kunnollisen jigin niin, että pyörästä tuli suora ja akselistosta melko tarkasti symmetrinen.
Vaikka lopputulos on selkeä ja yksinkertainen, rakentaminen ei sitä ollut. Aika pitkään sain säheltää, ennen kuin fillari oli koossa ja kaikki osat mahtui toimimaan paikallaan.
Arvelin että sopiva nimi pyörälle olisikin NP 002, jossa nollat kertoo purkamisen, korjaamisen ja uudelleen kokoamisen hetkistä.
Laitetaan tähän vielä kuva alkuperäisestä suunnitelmasta, josta selviää etuakseliston rakenne.
Terv Hare