DF XL #35 uusi elämä

[Saukki]

Loctite 638 oli se liima mitä alunperin käytin. Sitä myös Velomobiel.nl suositteli.

[Zeppster]

Ok, kiitos vastauksesta Takapyörä pelkästään näyttää näillä tiedoilla heiluvan, joten siinä täytyy olla tuo sun kuvailema laakerijuttu. Pitää kattoa tarkemmin ohjevideo ja purkaa takapyörä. Deeäffä tutuksi pala palalta..

[TMS]

Saitko saukki klapin kokonaan pois laakerit liimaamalla? Pieni muutaman millin klappi on valmistajan puolesta todettu ominaisuudeksi, eikä viaksi yleisemminkin. Itselläni on kaksi takakiekkoa, joista toiseen ns. kisakiekkoon liimasin vapaarattaan puolen laakerit kiinni kun ne itsekseen putoilivat pesästään kiekon ollessa irti pyörästä. Ilmeisesti takanavan toleransseissa on toivomisen varaa. Molemmilla kiekoilla on kuitenkin pieni klappi havaittavissa edelleenkin pyörässä kiinni ollessaan.

[Saukki]

Kyllä se oli huomattavasti parempi silloin, kun ne oli liimattuna kiinni. Ei sitä tosiaan ihan täysin klapittomaksi saa. Ja tässä vielä tietysti sotkee se, että Questin peräpää on varmaan muutenkin paljon vetelämpi, kuin DF:n perä.

[PW]

https://www.intercitybike.nl/nieuws/55-corona-virus
Intercitybiken sivuilla kerrotaan, ett Romaian tehdas on suljettu 30.3. henkilökunnan pyynnöstä, koronan takia.
Vaikuttaa tietyst monien muidenkin kinneripajojen ja niiden mallien tuotantoon

[Härski]

Ei kai tommosessa paikassa mitkään litkut kestä. Kannattaa selvittää missä välissä se klappi on, mitata sen suuruus ja tehdä sopiva prikka esim hieman kokoon puristuvasta alumiinista..

Jotenkin haisee et klappi olis navan ja laakerien uslkokoolin välissä..

[Mahe]

Tulee mieleen että jos se klappi tulisi siitä että navan laakeripesä on halkaisijaltaan vähän isompi kuin laakerin ulkohalkaisija (tätähän Härskin "navan ja laakerin ulkokoolin välissä" tarkoitti? Ei oo ihan terminologia hanskassa tietokoneinsinöörillä ) Niin lämpötila vaikuttaisi siihen miten paljon takapyörä viipottaa? Saukki ainakin ajaa kylmilläkin keleillä, onko eroa?

Asiasta viidenteen: Miten DF:n ja muiden hollanninkinnerien ohjauksen kardaaninivel kiristetään? Omassa tuntuu klappia, mikä varmaan selittää epämääräistä ohjauskäytöstä sivutuulessa osaltaan.

[Zeppster]

Kyselin aiemmin tätä klappijuttua myös Ymteltä ICbikeltä. Vastausta ei ole vielä tullu, mutta jos tulee, niin laitan vastauksen myös tänne.

[Härski]

"prikka" mallisella kappaleella on huonompi säätää halkaisijan suuntaista välystä. Sätettäisvälyksen ollessa kyseessä lähtisin kokeilemaan "holkkia".

Toki esim shimmilevy olisi asteen teknisempi ninike "prikalle".

[TMS]

Ei kai tommosessa paikassa mitkään litkut kestä.

Onko tosiaan noin? Eikö ole suht tyypilistäkin istuttaa laakereita väljään pesään näiden lukitteiden kanssa?

Saksan foorumilla sitä tais olla tuumittu, että kiekon klappi aiheutuu ihan vaan niiden navan urakuulalaakerreiden säteen suuntaisesta välyksestä. Siis silloinkin, jos missään muualla ei olisikaan klappia. Laakerit on navassa suunnilleen noin kahdeksan sentin päästä toisistaan, jos niiden välillä on vaikka millin kymmenys säteen suuntaista liikettä, niin kehällä liike on sitten kaiketi noin 7 kertainen, eli lähempänä milliä. En kyllä tiedä millaisia säteittäisvälyksiä tavallisilla urakuulalaakereilla yleensä on, ilmeisesti niitä on kuitenkin saatavilla isommilla ja pienemmillä välyksillä ihan uutenakin.

Mutta se on tietysti selvä että jos navan laakeripesä on väljä, niin ei se ainakaan tilannetta paranna. Mutta pienestä klapista kehällä en olisi kuitenkaan huolissani.

Asiasta viidenteen: Miten DF:n ja muiden hollanninkinnerien ohjauksen kardaaninivel kiristetään? Omassa tuntuu klappia, mikä varmaan selittää epämääräistä ohjauskäytöstä sivutuulessa osaltaan.

Voi kokeilla ihan vaan kiristää niitä kahta ruuvia hieman, jolloin ne metalli hahlot taipuvat kiinni sitä muovi palikkaa vasten. Se ei vain auta kunnolla siihen, jos ne muovipalikan ruuvien reiät ovat kuluneet väljiksi, silloin pitää vain tilata uusi palikka Hollannista, se ei onneksi paljoa maksa. Sellainen huomio kuitenkin, että itse olen kokenut pienen klapin helpommaksi ajaa kuin jos ne ruuvit on oikein kireälle laitettu. Kokeilemalla selviää miten itse koet muutoksen.

[Saukki]

Ei kai tommosessa paikassa mitkään litkut kestä. Kannattaa selvittää missä välissä se klappi on, mitata sen suuruus ja tehdä sopiva prikka esim hieman kokoon puristuvasta alumiinista..

Jotenkin haisee et klappi olis navan ja laakerien uslkokoolin välissä..

Mä nyt äkkiä väsäsin tällaisen selventävän kuvan takanavan rakenteesta. Ei ole mittatarkka, eikä mittasuhteet ole oikein. Mutta tästä toivottavasti selviää missä se välys on. Siellä on siis kolme laakeria (punainen) navan (sininen) sisällä. toisella puolen napaa yksi ja toisella puolen kaksi. Muistaakseni vapaarattaan puolella on nuo kaksi vierekkäistä laakeria. Laakereiden välissä on holkki (vihreä), joka siis vastaa laakereiden sisäkooliin. Holkki on sen verran pidempi, kuin navan laakeripesien sisäreunat, että sinne laakerien ja laakeripesän sisäreunan väliin jää tuo välys, mikä näkyy myös tässä kuvassa. Kysyin Velomobiel.nl:ltä voisiko tuota holkkia lyhentää, mutta he ehdottomasti kielsivät tekemästä sitä. Koska tässä laakerit kiristyy sisäkoolia vasten, joten jos holkki on lyhyempi, puristuisi laakerin ulkokooli laakeripesän reunaa vasten, joka vaikuttaa sitten jo laakerin toimintaan. Kuvassa keltainen osa on akseli. Vahingossa piirsin sen liian pitkäksi tuolta vasemmasta reunasta. Akseli ei siis oikeasti tule tuon vasemman puoleisen laakerin läpi asti. Vaan siellä on kiristysruuvi, joka painaa laakerin sisäkoolia vasten.

Quest takanapa.jpg (30.24 KiB) Katsottu 5627 kertaa

[jori]

Hienoa Saukki, kiitos kuvasta.

Tässä on taas esimerkki siitä, mitä alumiinin ja teräksen erilaiset lämpölaajenemiskertoimet aiheuttavat. Teräksinen akseli tuolla sisällä määrittää laakereiden "raidevälin". Alumiinisen navan olakkeiden väli muuttuu lämpötilanmuutosten mukaan tuplamäärän akselin määräämän raidevälin suhteen.

Lämpölaajeneminen.png (50.13 KiB) Katsottu 5568 kertaa

Alumiinin lämpölaajeneminen on teräkseen nähden noin tupla ja tuon välyksen pitää kyetä kompensoimaan 80 mm olakevälillä -30-50°C lämpötilaväli. Teräs laajenee tuolla 80°C lämpötilavälillä 0,8 mm/metri, eli 80 mm matkalla 0,064 mm.

Akselinsuuntainen välys ei siis voi olla klapin syy, jos rakenne on oikein mitoitettu.

Syyn täytyy siis olla säteen suuntaisessa välyksessä.
Rakenne pitää olla purettavissa myös pakkasessa, joten laakerien pitää olla välyssovitteiset ja välyksen vielä pakkasessakin niin iso, että laakerit lähtevät irti. -Vai pitääkö?. Tuo laakerien sovitevälys on tavallisesti yleensä muutaman kymmenen asteen lämpölaajenemista vastaava mitta, eli tässä tapuksessa 0,02 mm, eli tästäkään ei voi olla kyse ylimääräisessä välyksessä, jos rakenne on oikein mitoitettu.

Suunnittelija lienee ajatellut, että kaikissa olosuhteissa laakerin ulkokooli pitää liukua pesässä lämpölaajenemisen mukana, jottei laakerikuulat joudu ylimääräisen aksiaalikuormituksen alaiseksi. Jotta tämä olisi totta kaikissa lämpötiloissa, pitää tuo edellä laskettu
säteisvälys olla kaikissa lämpötiloissa, joten sen mitta siis kaksinkertaistuu. Tähän kun lisätään vielä muotovirheistä ja pinnanlaadusta aiheutuvat virheet nousee säteisvälys tuonne viiden sadasosan ja yhden kymmenesosan väliin, mikä onkin sitten jo klappia tuottava välys.

Minä korjaisin asiaa kiinnittämällä toisen rattaan puolen laakerit pienellä ahdistussovitteella -0,02 mm, tai jälkiasennuksena liimaisin laakerit kiinni pesään. Molempien puolten laakereitahan ei pitäisi voida liimata, jos tuon lämpölaajenemisasian oletetaan olevan merkityksellinen tässä tapauksessa. Akselin pään puolen laakeri pitäisi olla siis pesässään väljästi +0,02 mm, mikä helposti aiheuttaa irrallisessa kiekossa laakerin putoamisen navan pesästä, jollei putoamista estetä.

Toinen, aika ovela tapa päästä eroon tästä ongelmasta, olisi tehdä molemmista laakeripesistä lämmöllä asennettavat, tai kiinni liimattavat, ja siirtää lämpölaajenemisen kompensointi akselin puolelle. Laakerien sisäkoolien väliholkki pitäisi korvata alumiinisella ja akselin päähän kierrettävän ruuvin alle pitäisi laittaa lautasjousiprikka, jonka jousto kompensoi tuon muutaman sadasosamillin laakerin sisäkoolin liikkeen. Tällä rakenteella päästään alumiinisen navan välyksistä ja ainoa liikevälys tulee akselin pään ja laakerin sisäkoolin väliin. TUonkaan välyksen ei tarvitse olla suuri, sillä alumiininen väliholkki kyllä liikuttaa vähän tahkeamminkin liikkuvaa laakeria.

[Härski]

Eli joko prikka väliin tai sit holkista pois. Tietysti järjen kans tehtynä, niin ettei paketin kiristäminen rasita laakereita. Itte tekisin seuraavasti.. Heitokellolla, työtömitalla shimmilevyillä tms menetelmällä mitataan klapin suuruus jakselin suunnasta. Yks konsti on tietty mitata kaikkien kappaleiden paksuudet ja ynnäillä siten välyksen suuruus. Sit lyhentäisin sorvilla holkkia niin että jäisi noin kymmenysosamillin välys ukokoolin ja pesän väliin..

Mut erikoista on jos välystä on ko paikassa niin paljot että vaikuttaa ajoon.

[Mahe]

Voi kokeilla ihan vaan kiristää niitä kahta ruuvia hieman, jolloin ne metalli hahlot taipuvat kiinni sitä muovi palikkaa vasten. Se ei vain auta kunnolla siihen, jos ne muovipalikan ruuvien reiät ovat kuluneet väljiksi, silloin pitää vain tilata uusi palikka Hollannista, se ei onneksi paljoa maksa. Sellainen huomio kuitenkin, että itse olen kokenut pienen klapin helpommaksi ajaa kuin jos ne ruuvit on oikein kireälle laitettu. Kokeilemalla selviää miten itse koet muutoksen.

Kiristelin ruuvit. En vetänyt tiukalle, löysät vaan pois. Ohjaus muuttui selvästi tarkemmaksi. Varjopuolena se on nyt jähmeämpi eikä ehkä palauta niin herkästi, eli siihen tuli liikaa kitkaa. On tää säätäminen herkkää hommaa, pitää pakittaa vähän, selkeästi sweet spot on jossain välillä

Kävin tänään ajelemassa Kråkön saaren ympäri. Tie sinne on karseassa kunnossa, routakuoppaa ja railoa toisensa perään ja asfaltti on todella karkeaa. Kieli keskellä suuta sai ajella että sai pahimmat väistettyä. Olen odotellut useamman vuoden miten pahaan kuntoon sen tien pitää mennä että se korjataan kunnolla. Mielestäni se on ollut jo pitkään esimerkiksi moottoripyöräilijöille hengenvaarallisessa kunnossa mutta ilmeisesti se ei ole riittävä syy vielä raottaa kukkaronnyörejä. Vissiin jonkun pitää kuolla tai loukkanatua ennen kuin jotain tapahtuu. Paikkoja sinne lätkitään parin vuoden välein mutta pohja on siinä kunnossa että railot aukeaa aina uudestaan paikkojen viereen.

Ajoin myös kertaalleen erityisen kuoppaiseen muutaman metrin mittaiseen kohtaan, jota ei voinut väistää, ja sain tuntumaa siihen miltä tuntuu kun kinnerin takapyörästä alkaa kadota pito. Ei tuntunut kivalta, en haluaisi kokea kovassa vauhdissa. Niitä tärinäraitoja pitää tosiaankin varoa.

[Zeppster]

https://www.intercitybike.nl/nieuws/55-corona-virus
Intercitybiken sivuilla kerrotaan, ett Romaian tehdas on suljettu 30.3. henkilökunnan pyynnöstä, koronan takia.
Vaikuttaa tietyst monien muidenkin kinneripajojen ja niiden mallien tuotantoon

Kävi kyllä tuuri, mun Df näyttää olevan toiseksi viimeinen toimitettu ennen stoppia... tiedä koska seuraavat tulee fillarinsa saamaan, voi olla kesäkin jo pitkällä.

Ymte vastasi mun kyselyyn takapyörän välyksestä, mutta siinä oikeestaan todettiin samat jutut, kuin mitä täällä on ollut puheena. Ei varmaan ole siten syytä postata vastausta tänne. Mun takapyörän pieni klappi taitaa olla ominaisuus ( jolle näköjään voi tehdä jotain, jos haluaa) . Saukin hyvä kuva selvitti paljon, samoin täällä tuntuu olevan sen tason tekniikan ja mekaniikan tuntijoita, että oksat pois