Autoilu

[Pentti M Reku]

Kumipyöräliikenne kieltämällä päästäisiin eroon monista muistakin saasteista. Ensiaskel voisi olla vaikka 1€/kg/vuosi vero kantavuuden mukaan jokaiselle kumipyöriä käyttävälle ajoneuvolle, käyttövoimasta riippumatta. Tulisi ohjattua yksityistä liikkumista oikeaan suuntaan ja uudet kulkineet kevenisivät kummasti.

[Vilijami]

Ei nyt puoleen sentään. Tänäänkää töihin ajellessa mulla ei vauhtia ollut 70kmh enempää missään vaiheessa.

Eli vaikutus olisi mun kohdalla liki nolla mun eniten ajamalla pätkällä.

Kyllä laskee, kun otetaan huomioon kokonaiskuva, vaikka sinun ja minun kohdalla vaikutus ei ole merkittävä.

[Vilijami]

Kumipyöräliikenne kieltämällä päästäisiin eroon monista muistakin saasteista. Ensiaskel voisi olla vaikka 1€/kg/vuosi vero kantavuuden mukaan jokaiselle kumipyöriä käyttävälle ajoneuvolle, käyttövoimasta riippumatta. Tulisi ohjattua yksityistä liikkumista oikeaan suuntaan ja uudet kulkineet kevenisivät kummasti.

Tämä ei ole realismia, mutta tämä esitetäänkin pääkaupunkiseudun kuplan näkökulmasta

[torneol]

Hiilidioksidi intoilijoille numeroita:

https://www.autocar.co.uk/car-news/indu ... -emissions

Clearly, the mix of wind and nuclear power across Europe significantly helps to reduce the CO2 load when recharging an EV. Polestar’s calculations, based on the average global energy mix, show it would take 70,000 miles before the 2 had a CO2 advantage over the petrol XC40.

Niin ja verrokki on bensalla käyvä. Mites biokaasu tai Re85? Luku on vielä suurempi.

[Pentti M Reku]

Niin ja verrokki on bensalla käyvä. Mites biokaasu tai Re85? Luku on vielä suurempi.

In an ideal world, with the Polestar charged using entirely renewable wind power, a driver would still need to travel 31,000 miles before the EV’s carbon footprint becomes smaller than the petrol XC40’s. This wind-powered scenario would involve just 0.4 tonnes of carbon being released over 125,000 miles of travel.

Ei niitä nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita pysty uusiutuvasti tuottamaan kuin murto-osan tarpeesta, että sinänsä aika surkea vertaus. Ja niiden vaatiman infran tukemisessa on omat ongelmansa, haluaisitko esittää selvityksen bioetanolin tuista Suomessa, sisältäen suorat ja epäsuorat tuet.

Tämä ei ole realismia, mutta tämä esitetäänkin pääkaupunkiseudun kuplan näkökulmasta

Valitettavasti ei realismia, kaino toive kylläkin maaseudulla asuvalta.

[jori]

En nyt oikein ymmärrä, mitä tässä ajat takaa. Puhe oli kiihdytyksen vaatimasta energiasta sähkö- ja polttomoottorin kesken. Myönnät, että hyötysuhde on pottomoottorilla maksimissaan, kun teho on maksimissaan, mutta sitten vetoatkin tasaiseen matka-ajon kulutukseen isotehoisella ja pienitehoisella moottorilla. En ymmärrä.

Osaatko muuten selittää tuon isotehoisen moottorin pienemmän matkakulutuksen. Mihin se perustuu.

Kun jollekin kertoo ominaiskulutuksen olevan pienimmillään 100% kuormituksella, niin yleensä tulee vastaus: "Ai kaasu pohjassa syö muka vähiten?". Siis vaikka polttomoottori ei toimisi parhaan hyötysuhteen alueella, niin matka-ajon kulutus voi olla maltillinen, mikäli moottori on mitoitettu tarpeettoman suureksi. Olen yllättynyt monesti, kuinka vähällä polttoaineella isomoottorinen auto voi kulkea maantiellä. Liian iso moottori jaksaa mennä pienemmillä kierroksilla ja tehokkaisiin autoihin on monesti laitettu tosi harva suurin välitys. 300hv 5 litran V8 moottorisessa autossa voi olla moottorin kierroksia 1500rpm ja vauhtia 100km/h. Tällöin olen itse ajanut 7,5L/100km kulutuksia maantieajossa, ihan tuosta vaan ja sen kummemmin yrittämättä mitään ennätyksiä.

Selvisikö mitä yritin sanoa? Mulla kun on ihan diagnosoitu tämä "puutteellinen työmuisti" eli suomeksi hajamielisyys, niin asiat pyörivät omassa päässä hujan hajan, eikä välttämättä varsinkaan kirjallinen ulosanti ole parasta mahdollista.

Tästä (simpukkadiagrammi) kaaviosta selviää, miksi hyvin suunniteltu suuritehoinenkin moottori voi saavuttaa aivan kelvollisia kulutuslukemia, vaikka parhaat polttoainetaloudet saavutetaankin aina pienimmällä mahdollisella hyvin suunnitellulla moottorivaihtoehdolla. Huonosti suunniteltuja on sitten vaikka mitä, eikä niillä kannata päätänsä sekoittaa.

Punainen viiva kaaviossa on maksimitehon rajaviiva. Alapalkissa kierroskulu. Pystyakselilla käytännössä moottorin tuottama momentti ilmaistuna ominaisenergiana sylinteritilavuusyksikköä kohti. J/cm3

Suuritehoisella moottorilla saavutetaan hyvä polttoainetalous laskemalla vaihteistolla kierrosluku niin alas, että matkavauhdin ylläpitämiseen voidaan käyttää lähellä kaavion punaisen rajan alapuolella olevaa hyvän polttoainetalouden aluetta. Kaasupoljin siis lähes pohjassa, mutta kierrokset alhaalla.

Tuo vaatii moottorin ripustukselta erityisen hyvää suunnittelua, jotta moottori ei "jurraa" tuossa tilanteessa ja pakota vaihtamaan pienemmälle. Lisäksi moottorin hengityksen suunnittelulla (turbon ohjaus ja venttiiliajoitus) voidaan luoda tilanne, jossa kohtalaisen ominaiskulutuksen käyrä kurvaa matalien kierrosten alueella hieman alempaa ja siis tuosta tilanteesta on mahdollista nostaa nopeutta kaasua painamalla ilman vaihteen vaihtamista pienemmälle. Tämä on nimenomaan se ominaisuus, joka saa auton tuntumaa "vääntävältä". (Idioottimainen ilmaisu, mutta minkäs teet. )

Puhutaan siis kuvan alueesta 1200 rpm / 0,65 J/cm3

[Ralii]

Uudemmat autot osaa myös sammutella sylintereitä esim. matka-ajossa. En tosin tiedä mikä se konkreettinen vaikutus on kulutukseen mutta eikös tällä se käyvien sylinterien kuormitusaste saada korkeammalle.

[torneol]

Eihän semmoisella asenteella koskaan mikään onnistu, jos ajatellaan ettei nykyinen kapasiteetti riitä. Täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia ja aloittaa melkein alusta.

Tuskin kovin montaa muutakaan isoa hanketta on ilman tukiaisia tehty. Kyse on päästöjen pienentämisestä, ei tukiaisista. Kertaakaan ei ole ollut minun kohdalla pumpulla etanoli loppu, joten kapasiteetti ei ole vielä rajoilla .

[Vilijami]

Suuritehoisella moottorilla saavutetaan hyvä polttoainetalous laskemalla vaihteistolla kierrosluku niin alas, että matkavauhdin ylläpitämiseen voidaan käyttää lähellä kaavion punaisen rajan alapuolella olevaa hyvän polttoainetalouden aluetta. Kaasupoljin siis lähes pohjassa, mutta kierrokset alhaalla.

Niinhän simpukkadiagrammista voisi päätellä, mutta tuo ei käytännössä toimi ihan noin, värinät särkee moottorin.

Huonon hyötysuhteen alueella, ihan pintakaasulla ja pienillä kierroksilla olen päässyt varsin kohtuulliseen matka-ajon kulutukseen isolla moottorilla.

Auto tarvii noin 20kw matkavauhdin ylläpitoon. Pienellä moottorilla tuo saavutetaan hyvällä hyötysuhteella, kun taas isolla moottorilla huonolla hyötysuhteella. Tästä huolimatta litraa per 100km voi olla lähelle sama.

Harmi kun noita simpukkadigrammeja on niin hankala löytää jokaiselle moottorille.

[janx]

Valmistaja on luultavasti tarkastanut vain suuttimien kapasiteetin. En osaa sanoa, ovatko tutkineet linjaston tai bensapumpun kestävyyttä. Pumppu sinällään on kuluva osa ja pariin autoon on tullut semmoinen itse vaihdettua. Kustannus taisi viimeksi olla n. 90 euroa pumpun osalta ja n. 12 euroa tankkiin upotettavan polttoaineletkun osalta.

Nettiautosta löytyy helposti tonnilla autoja, jota voi konvertoida viinalle. Kaikki ei siihen halua lähteä ja sehän on jokaisen oma asia. Vaihtoehtoja on kuitenkin olemassa. Minä pidän sitä sarjan asentamista ja muuta noihin liittyvää näpräämistä harrastamisena.

Muistaakseni juurikin linjaston keston osalta näin oli. Tosin onhan tuosta aikaa, joten voin muistaa väärinkin, mutta luulisi valmistajan tietävän mitä muovilaatuja autossa on käytetty, koska kierrätys. Ko. Mazdassa sekä bensapumppu että suodatin ovat yhdessä paketissa tankissa, joka vaatii mm. takapenkin irrottamisen kokonaan. Taisi mulla mennä nelisen tuntia siihen hommaan + ne kuukaudet, että selvitin, että se tosiaan on tankissa ja suodattimen vaihtoväli on _180tkm.

Mitä enemmän tässä planeetan mukana pyörii, niin tuntuu, että sitä vähemmän kiinnostaa käyttöauton kanssa harrastaa. Pääsee välin A-B sillon kun tarvii mahdollisimman pienellä vaivalla ja kuluilla, niin on jo aika hyvä. Enkä usko, että se massojen puuhaa on muutenkaan. Kattelin valmiita RE85-autoja alle 7k€/150tkm, niin Volvo, Saab, Ford ja Dacia on melkeinpä eniten myynnissä. En oikein syty mistään noista.

[torneol]

Joo, ei niitä valmiina kovin paljoa ole. Ite oon tosiaan harrastuspohjalta noita räpläilly; välillä yksin ja välillä kaverin kanssa. 250 - 300 tkm on meidän perheessä viinalla ajettu, että säästetyt Co2 päästöt alkaa olemaan jo ihan kivoja.

Kulkineina pari eri Sitikkaa ja pari Saabia. Normaalia kuluvaa osaa tietty menee, kuten muissakin 200 - 400 tkm ajetuissa autoissa. Viina ei ole rikkonut mitään, vaikka jotkut koittaa välillä muuta väittää.

[jori]

Suuritehoisella moottorilla saavutetaan hyvä polttoainetalous laskemalla vaihteistolla kierrosluku niin alas, että matkavauhdin ylläpitämiseen voidaan käyttää lähellä kaavion punaisen rajan alapuolella olevaa hyvän polttoainetalouden aluetta. Kaasupoljin siis lähes pohjassa, mutta kierrokset alhaalla.

Niinhän simpukkadiagrammista voisi päätellä, mutta tuo ei käytännössä toimi ihan noin, värinät särkee moottorin.

Huonon hyötysuhteen alueella, ihan pintakaasulla ja pienillä kierroksilla olen päässyt varsin kohtuulliseen matka-ajon kulutukseen isolla moottorilla.

Auto tarvii noin 20kw matkavauhdin ylläpitoon. Pienellä moottorilla tuo saavutetaan hyvällä hyötysuhteella, kun taas isolla moottorilla huonolla hyötysuhteella. Tästä huolimatta litraa per 100km voi olla lähelle sama.

Harmi kun noita simpukkadigrammeja on niin hankala löytää jokaiselle moottorille.

Kaikenlaista voi itselleen uskotella. Bensanpihistyskisat voitetaan kuitenkin juuri tuolla jurrutusrajalla prässäämällä ja alamäet rullaamalla.

Kuten edellä sanoin hyvän polttoainetalouden saavuttaa suuritehoisella moottorilla vain kun värinänvaimennus on suunniteltu ja rakennettu oikein.

Ei moottori tuosta prässäyksestä rikki mene, kun kierrokset ovat vähintään 20% moottorin ripustustaajuuden yläpuolella, kunhan käyntilämpötila ei ole väärä ja voiteluaine kunnossa. Tyhjäkäynti säädetään yleensä noin 15% tuon ripustuksen ominaistaajuuden alapuolelle, joten noin 35-40% tyhjäkäyntiä korkeammilla kierroksilla voi turvallisesti painaa kaasun pohjaan.

[jori]

Joo, ei niitä valmiina kovin paljoa ole. Ite oon tosiaan harrastuspohjalta noita räpläilly; välillä yksin ja välillä kaverin kanssa. 250 - 300 tkm on meidän perheessä viinalla ajettu, että säästetyt Co2 päästöt alkaa olemaan jo ihan kivoja.

Kulkineina pari eri Sitikkaa ja pari Saabia. Normaalia kuluvaa osaa tietty menee, kuten muissakin 200 - 400 tkm ajetuissa autoissa. Viina ei ole rikkonut mitään, vaikka jotkut koittaa välillä muuta väittää.

Minustakin tuo "viina rikkoo paikat" on pelkkä myytti. JOs rikkoisi, miksi sitten ongelmitta voi kaikkiin laittaa bensaa, jossa 10% on viinaa. Varottelua ja varottelijoita on paljon. Yhtään perustelua en kuitenkaan ole kuullut. Minä en tiedä yhtään muovia, joka kestäisi bensaa, mutta hajoaisi heti etanolista.

Koskaan en ole nähnyt yhtään polttainejärjestelmän osaa, joka olisi todistettavasti mennyt rikki nimenomaan viinan takia. Alkossakin viina myydään muovipulloissa.

[Vilijami]

Kaikenlaista voi itselleen uskotella. Bensanpihistyskisat voitetaan kuitenkin juuri tuolla jurrutusrajalla prässäämällä ja alamäet rullaamalla.

Joojoo, en minä tuota väitäkään vastaan. Pienemmällä koneella saa pienemmän kulutuksen tottakai, mutta kulutus ei nouse läheskään suorassa suhteessa moottorin kokoon tai tehoon. Kuvassa näkyy saman korimallin kaksi autoa, toisessa 136hv 2-litraisella moottorilla ja painoa 1510kg sekä 279hv 4,2-litraisella moottorilla ja painoa 1690kg. Maatieajon kulutus ei ole kuitenkaan kuin 4dl/100km suurempi 180kg raskaammalla autolla ja tuplatehoisella moottorilla.

[jori]

70 kg kevyempi 150 hp Passat vie melkein kolme litraa vähemmän.

2020-10-22-192045_1920x1080_scrot.png (52.21 KiB) Katsottu 1719 kertaa