jori kirjoitti:
Sitähän minä vähän arvelinkin, että tuo heittosi ei perustunut tietoon, vaan uskoon. Ei siinä sinänsä mitään pahaa ole –ei siinä uskossa, eikä siinä painovoimaisessa ilmanvaihdossakaan, mutta jotta tästäkin kesustelusta jotain opittaisiin, kerron oman perusteluni painovoimaisen puolesta.
Painovoimainen ilmanvaihto perustuu siis ilman lämpötilan ja kosteuden eroihin sisällä ja ulkona ja tästä aiheutuvaan ilman tiheyseroon, joka Arkkimedeen lain mukaan pyrkii liikuttamaan alemman tiheyden esinettä tai ainettä tiheydeltään raskaammassa aineessa ylemmäs.
Jos siis tiheys on sama, kuten kesällä kostealla kelillä ulkona, ei ilma liiku –on tukahduttava ilma, sanotaan. Ilma vaihtuu painovoimaisessa talossa kesäisissä olosuhteissa vain jos tuulee, (mikä sekin on tiheyseroon ja Arkkimedeen lakiin perustuva ilmiö –painovoimaista ilmanvaihtoa.) 
Tämähän tarkoittaa sitä, että painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa ilma ei isona osana vuotta vaihdu kunnolla –painovoimainen ilmanvaihto on siis paska ja epäluotettava ilmanvaihtokeino. 
Miksi sitä sitten pidetään luotettavana ja varmana ilmanvaihtotapana, kuten Torneol tuossa edellä todisti. 
Heh, meinasin jatkaa tekstiä, mutta jätänpä kesken ja pyydän teitä kommentoimaan tässä vaiheessa. Ja esittämään päättelynne siitä, miksi painovoimainen ilmanvaihto on hyvin suunniteltuna hyvä ja toimiva ratkaisu, vaikkei ilmiselvästi toimi pitkänä jaksona vuotta. 
Nyt on ketjussa sivuttu jo näkökulmaani, joten voin palata aamulla kesken jättämääni viestiin.
Rakennusfysiikkaa, rakennusfilosofiaa
Paatoksella puhutaan ilmanvaihdosta –koneellisesta tai painovoimaisesta– muttei kysytä, miksi sitä ilmaa pitää vaihtaa. Samaa ilmaa se on niin sisällä kuin ulkonakin ja valtaosa siitä, mihinkään tärkeään osallistumatonta typpeä. Entäpä jos, oikeasti ei olekaan kyse ilman vaihtamisesta, vaan pelkästään haitallisten kaasujen poistosta ja tarpeellisten tuomisesta sisään –hengittämisestä.
Ilmassahan on siis 78% typpeä 21% happea ja loput 1 prosenttia sisältää ne kaikki asiat, joita varten tehdään tuota ilmanvaihdoksi kutsuttua toimintaa.
Ihmisen elämän kannalta ilmanvaihdon pitää tehdä sama kuin keuhkojenkin viedä pois liika hiilidioksidi 0,04% - 0,5% ja tuoda tarjolle riittävästi happea 21% - 16%.
Rakennuksen –ja osin myös ihmisen – kannalta ilmaan hengityksen tai muun elämän mukana tullut ylimääräinen kosteus 0,2% - 4% pitää pitää halutussa pitoisuudessa 0,6%(Rh45%-20°C).
Tuon ylimääräisen, maksimissaan noin prosentin ylimääräisen kosteuden, parin prosentin happipitoisuuden ja prosentin osien hiilidioksidin kuljetteleminen tuulettamalla, eli siirtämällä koko ilmamäärää, on se kuvitelma, johon koneellisen ilmanvaihdon paradigma perustuu.
Se, miksi rakennukset aiemmin toimivat hyvin, vaikkei ilmaa hulluna siirrettykään, johtui rakenteen hengittävyydestä. Rakennustekniikan professori aikanaan asiasta kysyessäni sai paskahalvauksen ja alkoi riehua, ettei rakennus hengitä. Kuvitteli, että hengitys on ilman kulkua vuorotellen ulos ja sisään. Eihän se sitä ole, vaan kaasujen ospaineiden tasaantumista, kuten keuhkorakkulan pinnalla.
AIvan samalla tavalla hygroskooppisesta materiaalista valmistettu rakennus kuljettaa kosteutta ja hiilidioksidia matalamman osapaineen suuntaan seinästä ulos ja happea vastakkaiseen suuntaan, johon taas hapen osapaine pienenee. Tämä on se syy, miksi nämä ns. painovoimaiset ilmanvaihdot toimivat myös kesähelteellä. Vaikka ilma ei kokonaisuudessaan siirry, siirtyvät kaasut ilman sisällä, kukin oman osapaineensa alenevaan suuntaan.
Tämä on oikeastaan nerokas tapa "tuulettaa". Kesäkuumalla ilman (pakko)vaihtaminen tuo vain ulkoa sisälle lisää kosteutta. Miksi siis tuulettaa sisälle hankalammat olosuhteet. Osapainehengitys hoitaa tarpeellisten kaasujen vaihdon.
–Osapainehengitys on mahdollinen, kun rakenteessa ei käytetä muovikalvoja!
Yksi ilmanvaihdon tarve ovat ihmisten, vaatteiden ja rakennuksen materiaalien erittämät orgaaniset kaasut VOC (= volatile organic compound). Niitä voidaan poistaa tehokkaasti paikan päällä vaihtamatta koko ilmaa. Yksinkertaisesti asumalla yhdessä bakteerien ja huonekasvien kanssa. Kasvit ja pieneliöt käyttävät näitä ihmiselle haitallisia kaasuja ruokanaan ja kaikki ovat iloisia, kun ilmaa ei tarvitsekaan vaihtaa, vaan se voidaan korjata paikan päällä. 
