Kojeajamaan lyhytkampista?

[jori]

... yksivaihteisissa 180mm, pitkällä saa voimaa Maantiellä taas 170mm taitaa olla yleisin, ajetaan kovemmilla kierroksilla. Vaihteilla ja kampipituudella ei oikeastaan ole mitään tekemistä keskenään...

[tavasti]

en ole koskaan ymmärtänyt miksi nojapuolella pitäisi varta vasten lyhempiä käyttää. Kammenpituus määräytyy jalan mukaan, pitkä jalka/pitkä kampi.

Pystypyörässä kuskin lonkan etäisyys poljinkeskiöstä ei pysy jatkuvasti samana. Tiukoissa mäissä ainakin amatöörit nousevat seisomaan polkimille, ja takamuksen korkeus vaihtelee. Osa keikuttaa lanteitaan. Ja joskus näkee että pyörä keikkuu ylämäkeen runtatessa.

Nojakissa lonkat ovat vakioetäisyydellä keskiöstä, takamus on penkissä kiinni. Selittäisikö tämä miksi juuri nojakistit ovat kiinostuneita lyhyemmistä kammista?

[Pastori]

Nojakissa lonkat ovat vakioetäisyydellä keskiöstä, takamus on penkissä kiinni. Selittäisikö tämä miksi juuri nojakistit ovat kiinostuneita lyhyemmistä kammista?

Lyhemmät kammet=

• etäisyys kääntyvään pyörään voi olla pienempi
• pienempi pinta-ala = pienempi ilmanvastus
• vähemmän painoa

Useinhan noissa on sitten myös muutaman hampaan pienempi ratas:

• lyhempi ketju - vähemmän painoa

Joku fysiologiaan paremmin perehtynyt voisi kommentoida sitä kuinka elimistö toimii kun:

• käytettävä voima per polkaisu vähenee
• polkaisujen määrä kasvaa
  Kumpi siis kivempaa elimistölle? Kierroskoneena toimiminen vai isommalla väännöllä puurtaminen?

[jviirret]

Lyhemmät kammet=

• etäisyys kääntyvään pyörään voi olla pienempi
• pienempi pinta-ala = pienempi ilmanvastus
• vähemmän painoa

Haittapuoliksi pitää mainita hankalamapi liikkeelle lähtö. Jos ensimmäiseen polkaisuun pitää saada sama voima kuin pidemmällä kammella niin polkaisu liike ja siihen käytetty aika on lyhempi. Työmatkalla on yksi liikkeelle lähtö ylämäkeen ja siinä eron kyllä huomaa. Onneksi lowlwb:ssä on kammet alhaalla, eli toisen jalan saa nopeasti avuksi.

Jukka

[Trek r200]

en ole koskaan ymmärtänyt miksi nojapuolella pitäisi varta vasten lyhempiä käyttää. Kammenpituus määräytyy jalan mukaan, pitkä jalka/pitkä kampi.

Pystypyörässä kuskin lonkan etäisyys poljinkeskiöstä ei pysy jatkuvasti samana. Tiukoissa mäissä ainakin amatöörit nousevat seisomaan polkimille, ja takamuksen korkeus vaihtelee. Osa keikuttaa lanteitaan. Ja joskus näkee että pyörä keikkuu ylämäkeen runtatessa.

Nojakissa lonkat ovat vakioetäisyydellä keskiöstä, takamus on penkissä kiinni. Selittäisikö tämä miksi juuri nojakistit ovat kiinostuneita lyhyemmistä kammista?

No ei tuo ainakaan mulle selittänyt. Kyllähän pystypyörässäkin suurin osa ajasta (99%) poljetaan istuen, lonkka paikoillaan. Jos lantio keinuu poljettaessa, on istuin liian korkealla. En ymmärrä miten seisten/putkelta polkeminen on kytköksissä kampipituuteen. Polkimille noustaan silloin kun voima loppuu tai tarvitaan hetkellisesti potkua lisää. Nojakissa ei voi nousta putkelle, eli silloin on pakko keventää vastusta, kevyempi vaihde ja lisää kierroksia.

Ajatellaan että ihminen ajaa pystypyörällä 170mm kammilla ja pyöritys onnistuu erinomaisesti. Mikä on se juttu miksi saman henkilön pitäisi nojapyörässä käyttää lyhyempiä kampia. Puhutaan siis normaali ajosta, ei hetkellisistä erikoistilanteista (seinänousu).

Itsellä ainakin kun ajelin talven pystyssä 175mm kammilla ja kun aloitin keväällä nojailun, tuntui 170mm kammet hetken "hassuilta" ja lyhyiltä, mutta äkkiä noihin tottui

[jori]

Ajatellaan että ihminen ajaa pystypyörällä 170mm kammilla ja pyöritys onnistuu erinomaisesti. Mikä on se juttu miksi saman henkilön pitäisi nojapyörässä käyttää lyhyempiä kampia. Puhutaan siis normaali ajosta, ei hetkellisistä erikoistilanteista (seinänousu).

Eikös pastori ne äsken tuossa luetellut. Laitan vielä uudelleen toisin sanoin, jos tuo oli jotenkin vaikeasti ymmärrettävässä muodossa äsken.

Lyhyemmät kammet nojapyörässä antavat runsaasti konstruktiivisia etuja, joita voidaan hyödyntää:

1.Suurempana tai edemmäs sijoitettuna etupyöränä (pienempi vierintävastus) tai käyttämällä sama hyöty parempana kääntyvyytenä, kun kantapäät eivät osu etupyörään yhtä helposti kuin pitkäkampisella.

1. Pyörän paino hiukan pienenee, kun lyhyemmät kammet painavat pitkiä vähemmän samoin käytettävät pienemmät ketjupyörät ja samasta syystä lyhyemmät ketjut.

2. Nojakistin ilmanvastus on pienempi, kun jalat eivät vispaa niin suurta ylös-alas -liikettä ja muodostavat siksi pienemmän otsapinnan häiriöttömän virtauksen kohdalle nojakin etuosaan.

3. Lyhyemmät kammet aiheuttavat myös pienemmän polven kohoamisen ja pienentävät myös tämän kohdan otsapinta-alaa -siis ilmanvastusta. Samalla pienenee myös polvien aiheuttama muotovastus, kun säären kulma virtaavaan ilmaan nähden pysyy loivempana. -Ilmanvastus pienenee lisää.

4. Lisäksi tulevat fysiologiset edut, joita jotkut kieltäytyvät uskomasta sillä perusteella, että lyhyillä kammilla ei ole voitettu Tour de Francea. Pystypyörässä lyhyistä kammista on kuitenkin konstruktiivista haittaa. Päinvastoin kuin nojapyörässä lyhyet kammet saavat kuljettajan ilmanvastuspoikkipinta-alan kasvamaan.

Lyhytkampisella polkeva pystypyöräilijä on siis enemmän molemmat jalat alhaalla, jolloin poikkipinta-ala kasvaa keskiön aleneman takia ja koska ylempi jalka ei koukkaa niin korkealta takaisin eteen. Nojapyörässä tämä sama asentomuutos on ilman virtaussuuntaan ja siis parantaa ilmanvastusominaisuuksia.

Jori

[Bysmyyr]

Tossa eilen heitin ekan "pidemmän" lenkin(8kilsaa suuntaansa). Takasin tulin aikalailla samaa vauhtia kuin normaalistikkin "kovaa" ajettaessa. Tuntu että jalat hapotti paljon vähemmän ja myös hengästyi paljon vähemmän. Polvivaivoihin ei vielä tullit apua kun kammet ovat liian lähellä.(en muuttanut etäisyyttä vaihdon yhteydessä)

[Trek r200]

Ajatellaan että ihminen ajaa pystypyörällä 170mm kammilla ja pyöritys onnistuu erinomaisesti. Mikä on se juttu miksi saman henkilön pitäisi nojapyörässä käyttää lyhyempiä kampia. Puhutaan siis normaali ajosta, ei hetkellisistä erikoistilanteista (seinänousu).

Eikös pastori ne äsken tuossa luetellut. Laitan vielä uudelleen toisin sanoin, jos tuo oli jotenkin vaikeasti ymmärrettävässä muodossa äsken.

Lyhyemmät kammet nojapyörässä antavat runsaasti konstruktiivisia etuja, joita voidaan hyödyntää:

1.Suurempana tai edemmäs sijoitettuna etupyöränä (pienempi vierintävastus) tai käyttämällä sama hyöty parempana kääntyvyytenä, kun kantapäät eivät osu etupyörään yhtä helposti kuin pitkäkampisella.

1. Pyörän paino hiukan pienenee, kun lyhyemmät kammet painavat pitkiä vähemmän samoin käytettävät pienemmät ketjupyörät ja samasta syystä lyhyemmät ketjut.

2. Nojakistin ilmanvastus on pienempi, kun jalat eivät vispaa niin suurta ylös-alas -liikettä ja muodostavat siksi pienemmän otsapinnan häiriöttömän virtauksen kohdalle nojakin etuosaan.

3. Lyhyemmät kammet aiheuttavat myös pienemmän polven kohoamisen ja pienentävät myös tämän kohdan otsapinta-alaa -siis ilmanvastusta. Samalla pienenee myös polvien aiheuttama muotovastus, kun säären kulma virtaavaan ilmaan nähden pysyy loivempana. -Ilmanvastus pienenee lisää.

4. Lisäksi tulevat fysiologiset edut, joita jotkut kieltäytyvät uskomasta sillä perusteella, että lyhyillä kammilla ei ole voitettu Tour de Francea. Pystypyörässä lyhyistä kammista on kuitenkin konstruktiivista haittaa. Päinvastoin kuin nojapyörässä lyhyet kammet saavat kuljettajan ilmanvastuspoikkipinta-alan kasvamaan.

Lyhytkampisella polkeva pystypyöräilijä on siis enemmän molemmat jalat alhaalla, jolloin poikkipinta-ala kasvaa keskiön aleneman takia ja koska ylempi jalka ei koukkaa niin korkealta takaisin eteen. Nojapyörässä tämä sama asentomuutos on ilman virtaussuuntaan ja siis parantaa ilmanvastusominaisuuksia.

Jori

Ihan järkeenkäypiä selityksiä osa, mutta en siltikään ala alle 170mm sotkemaan

1. Varmasti totta.
2. Lyhemmät kammet painaa vähemmän, mutta ei hammasrattailla, välityksillä ole kampipituuden kanssa mitään tekemistä, niihin on muut valintakriteerit.
3. Totta varmasti tuokin.
4. Kuin myös
5. Hiukan eri mieltä, jos pystypyörässä keskiö laskee, laskee myös istuinkorkeus saman verran. Pystypyörässä lyhyemmät kammet mahdollistavat matalamman ja virtaviivaisemman (syvempi etukeno) asennon.

[irakas]

Trek r200 kirjoitti:

"2. Lyhemmät kammet painaa vähemmän, mutta ei hammasrattailla, välityksillä ole kampipituuden kanssa mitään tekemistä, niihin on muut valintakriteerit."

Onhan lyhyemmillä kammeilla raskaampi polkea ja siis ne vaativat suuremmat välitykset.

Pari vuotta sitten kokeilin lyhyempiä kampia (olisikohan ollut n. 150 mm) Minusta ne tuntuivat näissä Keski-Suomen mäissä kumman raskailta polkea. En silloin hoksannut, että tietenkin välitys ja poljinnopeus on tuolloin oltava suurempi.

irakaS

[jori]

1. Lyhemmät kammet painaa vähemmän, mutta ei hammasrattailla, välityksillä ole kampipituuden kanssa mitään tekemistä, niihin on muut valintakriteerit.

Jalan (maksimi)voima välittyy tietyksi ketjuvoimaksi vain kun kammenpituuden ja rattaan halkaisijan suhde on vakio. Teho käyttäytyy samalla tavoin.

1. Hiukan eri mieltä, jos pystypyörässä keskiö laskee, laskee myös istuinkorkeus saman verran.

Minä kuvittelin, että pyöräilyssä istuimen ja polkimen kauimmaisen asennon etäisyys on se tekijä, joka pysyy vakiona ei keskiön ja istuimen etäisyys.

Pystypyörässä lyhyemmät kammet mahdollistavat matalamman ja virtaviivaisemman (syvempi etukeno) asennon.

Ilmeisesti tuo lisääntynyt otsapinta-ala syö tämän edun. Sitäpaitsi matalimmassa mahdollisessa (polvet lyövät rintaan) asennossa ei kukaan jaksa pitkiä matkoja polkea.

Jori

[Bysmyyr]

Nyt sääsin keskiötä vähän kauemmaks. Pari senttiä. ajoin äskön 8kilsaa rauhassa eikä ollu mitään ongelmaa polvien kanssa.

[Trek r200]

Trek r200 kirjoitti:

"2. Lyhemmät kammet painaa vähemmän, mutta ei hammasrattailla, välityksillä ole kampipituuden kanssa mitään tekemistä, niihin on muut valintakriteerit."

Onhan lyhyemmillä kammeilla raskaampi polkea ja siis ne vaativat suuremmat välitykset.

Pari vuotta sitten kokeilin lyhyempiä kampia (olisikohan ollut n. 150 mm) Minusta ne tuntuivat näissä Keski-Suomen mäissä kumman raskailta polkea. En silloin hoksannut, että tietenkin välitys ja poljinnopeus on tuolloin oltava suurempi.

irakaS

Noinhan siinä käy, tietysti riippuu paljonko niitä välityksiä pyörässä on. Riittääkö että ajaa yhtä pykälää keveämmällä kuin ennen, vai joutuuko hammaslukuja muutteleen. Mutta kunto ja voimat tuossakin on kriteerinä, vahvajalkainen pyörittää niitä raskaampiakin välityksiä lyhyemmillä kammilla

Minä kuvittelin, että pyöräilyssä istuimen ja polkimen kauimmaisen asennon etäisyys on se tekijä, joka pysyy vakiona ei keskiön ja istuimen etäisyys.

Jori

Noinhan se meneekin. Mutta eikö se keskiön lasku johdu siitä, että halutaan pitää polkimen alin kohta samalla korkeudella kuin pitemmillä kammilla. Eikö silloin istuin laske ja pyöräilijä/pyörä yhdistelmän kokonaiskorkeus pysy samana, vain hiukan lähempänä maata

[jori]

Noinhan se meneekin. Mutta eikö se keskiön lasku johdu siitä, että halutaan pitää polkimen alin kohta samalla korkeudella kuin pitemmillä kammilla. Eikö silloin istuin laske ja pyöräilijä/pyörä yhdistelmän kokonaiskorkeus pysy samana, vain hiukan lähempänä maata

Ei se istuin laske. Olennainen mitta ei ole kampikeskiön ja satulan, vaan alemman polkimen ja satulan välinen matka. Matka perseestä kantapäähän ei muutu jos pyörän mitat muuttuvat.

Jalat pysyvät saman mittaisina riippumatta kammen pituudesta. Jos jalka pitkillä kammilla on kuuden sentin korkeudella maasta poljin alhaalla satulalla istuen, on se siinä samassa paikassa riippumatta siitä onko kammet pitkät tai lyhyet, samoin istumakorkeus. Vain ylempi jalka käy lyhyillä kammilla vähemmän ylhäällä, josta syystä tuo otsapinta-ala kasvaa. Tämä siis silloin, kun pyörän runko mitoitetaan lyhyitä kampia varten.

Jos pitkäkampiselle keskiölle suunniteltu pyörä varustetaan lyhyemmillä kammilla, täytyy satulaa nostaa kammen lyhenemän verran. Ilmanvastus kasvaa vielä enemmän, koska polkijan poikkipinta kasvaa tuon ylemmän jalan aleneman verran ja sen lisäksi kuskin ja pyörän poikkipinnat siirtyivät vähemmän limittäin.

Jori

[Trek r200]

Juu oikeessa oot, ajattelin liian vaikeasti

Tuo otsapinta-ala ei vielä mennyt jakeluun. Eikö siihen lasketa kokonaiskorkeus, ei pelkät jalat. Ja jos ylempi jalka jää alemmas, sehän mahdollistaa halutessa syvemmän asennon ja ilmanvastuksen pienentymisen. Varmaan mulla jokin ajatusvirhe tuossakin on, olkoon

Muutenkaan en jaksa hirveästi ilmanvastuksista huolehtia, aina tahtoo olla vastatuuli. Nuokin asiat on ammattilaispyöräilyssä suurella rahalla tutkittu, tuulitunneleita myöten. Tietääkseni kaikki mitoitukset pyörässä tehdään kuskin mittojen mukaan, juurikin mainitsemasi perseestä kantapäähän, perseestä niskaan, olkapäästä kämmeneen

Kyllähän ihmisen fysiologia mahdollistaa kyykkypaskalla käynnin, joten normi kaveri pystyy pyörittämään vähän tuhdimmallakin varrella

[Trek r200]

... yksivaihteisissa 180mm, pitkällä saa voimaa Maantiellä taas 170mm taitaa olla yleisin, ajetaan kovemmilla kierroksilla. Vaihteilla ja kampipituudella ei oikeastaan ole mitään tekemistä keskenään...

Nyt vasta tuon huomasin oli jääny yläreunaan piiloon.

Ihan kiva tuollainen lyhkänen lainaus, jossa asia saa eri merkityksen. Kerrataan nyt vielä, kampipituudella ja vaihteilla ei todellakaan ole tekemistä keskenään. Paitsi single speedeissä, joissa ainut mahdollisuus avittaa mäkien nousua on pitempi kampi. Kampipituus määräytyy kuskin mittojen mukaan (jalan sisämitta). Välitysten hammasluvut pitäisi, aika harvassa pyörässä voi, valita kuskin kunnon ja voimien mukaan. Rimppakinttu ei pyöritä 175mm kammillakaan samaa vastusta mitä vahvakoipinen pyörittää 150mm kammilla. Eli normi ysi takapakassa kaksi suurinta ratasta "pelastusrenkaaksi", eli jyrkkiin nousuihin, viisi seuraavaa lähinnä tasamaalle ja loiviin nousuihin/laskuihin, kaksi pienintä kunnon alamäkiin. Tuossa ois aika lailla ihanne setti.