
- Airopyörä
- airopyora1.jpg (126.2 KiB) Katsottu 2623 kertaa

- Takanapa
- airopyora2.jpg (129.66 KiB) Katsottu 2623 kertaa

- Etupää
- airopyora3.jpg (127.46 KiB) Katsottu 2623 kertaa

- Napa
- airopyora4.jpg (128.53 KiB) Katsottu 2623 kertaa

- Pylpyrä
- airopyora5.jpg (82.07 KiB) Katsottu 2623 kertaa
Kiitoksia kommenteista ja Jorille kiitos videon optimoinnista. Tässä muutama kuva, selventänevät rakennetta.
Airopyörä syntyi oikeastaan laiskuuden tuloksena. Kun olin aikani pyöritellyt päässäni erilaisia rakenteita, olin lopulta niin kyllästynyt miettimiseen että päätin kokeilla yksinkertaisinta ideaa. Runkona on sellaisenaan 28-tuumainen miestenpyörä, johon on istutettu liukupenkki. Ohjauksen päätin tehdä ilman vaijereita ja työntötankoja, vaikka lopputulos oli epävarma: tulisiko pyörästä mahdoton ajettava, kun ohjaus muuttuu päinvastaiseksi airojen yläkuolokohdan molemmin puolin? Onneksi jo ensimmäinen koeajo osoitti toisin.
Ihan alussa ajaminen oli silti melkoista sekoilua, välillä kaaduin lähtiessä ja välillä pysähtyessä -ja varsinkin ylämäissä, joissa vauhti useimmiten tyssäsi kokonaan. Hiljalleen homma alkoi sujua, ja jalkatukien siirto ylemmäs toi ison parannuksen. Ylämäessä pyörää ikäänkuin runtataan jalkaprässin tavoin eteenpäin, tuleehan soudussa suurin osa voimasta juuri jaloista. Kokonaisvaltainen voimantuotto on jollakin alkukantaisella tavalla nautittavaa. Liikkeellelähtö tapahtuu airojen ollessa edessä, toinen kenkä valmiina jalkatuella. Pyörän lähdettyä liikkeelle toisenkin jalan voi nostaa paikalleen. Pysähtymisen teen useimmiten jarruttamalla vauhdin pois ja tiputtautumalla rungon yli toiselle puolelle. Loput vauhdit joutuu juoksemaan pois. Sivistyneempi konsti on kallistaa pyörä toisen jalan varaan, kunhan on varma kaatumissuunnasta. Homma helpottuisi istuimen korkeutta laskemalla, mutta tällöin itse soutuominaisuudet nähdäkseni heikkenisivät.
Voimansiirrosta tuli mielestäni varsin toimiva ja vieläpä kevyt. Vaijeripyörä on tehty kottikärryn vanteesta ja sen halkaisija on n.170mm. Ohuempi apuvaijeri ja mustekala huolehtivat takaisinkelauksesta. Pyörä kulkee tällä välityksellä tuollaista reilua pariakymppiä, joka riittää omaan työmatkailuun.
Tärkein korjauskohde on tuo videollakin kuuluva kloks-ääni. Se johtuu liian harvasta vapaarattaasta (vanteen napaan rakennettu malli), joka pahimmillaan puraisee kiinni vasta kaukana vedon lähtöpisteestä. Ongelma korjaantunee tiheämmällä vapaarattaalla. Muuten pyörä on toiminut luotettavasti enkä ole enää joutunut selvittelemään vaijerisotkuja milloin missäkin puskassa. Tänään laitoin grippiteipit vetotankoon ja hankin ajohanskat känsien ehkäisemiseksi.