jori kirjoitti:Huomaa kyllä heti, ettei kukaan tämän anturijärjestelmän hankintaketjussa ymmärrä, mitä sillä pitäisi tehdä.Mennään vain siitä (ali), missä aita on matalin.
Tästä syystä erinäiset tahot (muutkin kuin urakoitsijat ja suunnittelutoimistot) ovat hieman havahtuneet ja ryhtyneet palkkaamaan rakennusautomaatioinsinöörejä. Samasta syystä valmistuneiden (automaatioinsinööri) työllistyminen on ollut vuosia yli 90%. Joskaan koulun penkiltä ei ihan suoraan osaajia tule. 
"The haters gonna hate and the lovers gonna love. I just lean back and ride." -janx (Kotisivut)
CLWB2008c (09-12), Nazca ePaseo (06/12-), 20/26 SWB Fenix (08/17-) & Spectri (03/19-)
Keskustelukanavat - #recumbents:matrix.org ja #nojapyorat:matrix.org
janx kirjoitti:jori kirjoitti:Huomaa kyllä heti, ettei kukaan tämän anturijärjestelmän hankintaketjussa ymmärrä, mitä sillä pitäisi tehdä.Mennään vain siitä (ali), missä aita on matalin.
Tästä syystä erinäiset tahot (muutkin kuin urakoitsijat ja suunnittelutoimistot) ovat hieman havahtuneet ja ryhtyneet palkkaamaan rakennusautomaatioinsinöörejä. Samasta syystä valmistuneiden (automaatioinsinööri) työllistyminen on ollut vuosia yli 90%. Joskaan koulun penkiltä ei ihan suoraan osaajia tule.
Mitä automaatioinsinööri tietää termodynamiikasta, jotta osaa laittaa anturit paikkoihin, joiden mittaamisesta on hyötyä. Rakennustekniikan professoritkin ovat tästä ihan pihalla (tai sitten esittävät täysin ymmärtämätöntä).
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:Mitä automaatioinsinööri tietää termodynamiikasta, jotta osaa laittaa anturit paikkoihin, joiden mittaamisesta on hyötyä. Rakennustekniikan professoritkin ovat tästä ihan pihalla (tai sitten esittävät täysin ymmärtämätöntä).
Luultavasti ihan yhtä vähän kuin LVI- tai energiatekniikan insinööri ymmärtää automaatiosta. "Valitse myrkkysi" - tai tee koktaili. 
Langattomuus antureissa on tuonut vapauksia kaapeleista. Erilaisista antureista ei kuitenkaan ole pulaa. Tässä esimerkkiä Produalin tuotteista. Tosin pahoin pelkään, että se langatonkin anturi on juuri siinä kohdassa, missä "se on aina ollut". Kehittymättömyys jatkuu ainakin niin kauan, kun työnantajat sanovat, että "voit kyllä kehittää itseäsi, mutta tee se omalla ajallasi".
"The haters gonna hate and the lovers gonna love. I just lean back and ride." -janx (Kotisivut)
CLWB2008c (09-12), Nazca ePaseo (06/12-), 20/26 SWB Fenix (08/17-) & Spectri (03/19-)
Keskustelukanavat - #recumbents:matrix.org ja #nojapyorat:matrix.org
janx kirjoitti:jori kirjoitti:Mitä automaatioinsinööri tietää termodynamiikasta, jotta osaa laittaa anturit paikkoihin, joiden mittaamisesta on hyötyä. Rakennustekniikan professoritkin ovat tästä ihan pihalla (tai sitten esittävät täysin ymmärtämätöntä).
Luultavasti ihan yhtä vähän kuin LVI- tai energiatekniikan insinööri ymmärtää automaatiosta. "Valitse myrkkysi" - tai tee koktaili.
Langattomuus antureissa on tuonut vapauksia kaapeleista. Erilaisista antureista ei kuitenkaan ole pulaa. Tässä esimerkkiä Produalin tuotteista. Tosin pahoin pelkään, että se langatonkin anturi on juuri siinä kohdassa, missä "se on aina ollut". Kehittymättömyys jatkuu ainakin niin kauan, kun työnantajat sanovat, että "voit kyllä kehittää itseäsi, mutta tee se omalla ajallasi".
Tätä juuri tarkoitin. Rakennustekniikan professorien (Tampereella vieläpä oikein rakennusfysiikan professori) kuuluisi tämä tietää ja tutkia ja välittää tieto anturien oikeista paikoista sinne automaatioihmisten leiriin.
Valitettavasti tämä Suomen ainoa –oikeasti tällaisten asioiden alaa tutkiva ja opettava– rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampreen yliopistosta oli täysin pihalla rakenteiden todellisesta kosteuskäyttäytymisestä, eikä ymmärtänyt edes sitä, ettei itse ymmärrä. 
Tämä kaveri ei, viimeeksi kun keskusltetiin, ollut edes kuullut hygroskooppisesta veden kulkeutumisen mekanismista. Kuvitteli sen olevan sama kuin kapillaari-ilmiö. 
Esitteli tätä julkaisuaan eräässä seminaarissa reilu vuosi sitten. Kysyin kosteuskäyrän oudosta mutkasta mallinnuksessa, jolloin paljastui, ettei hän ymmärtänyt kapillaarisen ja hygroskooppisen kosteuden kulkeutumisen eroa. Huomattavaa tässä julkaisussa on, että se on pelkkä "laskennallinen mallinnus" joka, kuten äsken kerroin, perustui aivan väärään, todellisuudenvastaiseen fysiikkanäkemykseen.
Kysyin, mikseivät olleet mitanneet tuota kosteuspitoisuutta kuitulevyn sisäpinnassa, jolloin olisi heti selvinnyt, että malli on väärä. Kiemurteli vain ja väitti, että se on vaikeaa. –Nii'in tiede on, vaikkei tässä tapauksessa olisi ollut kuin tunnin homma olemassaolevilla välineillä. Kerroin hänelle, ettei asiallisessa tietessä milloinkaan pitäisi tehdä laskennallista tutkimusta ilman ainuttakaan mittausta, jos se edes jollain tasolla on mahdollista. Laskentaa pitää käyttää vain siltä osin, kun mittaaminen on liian vaikeaa tai kallista.
Minun on vaikea uskoa, että rakennusalan professorit kautta linjan oikeasti olisivat näin epäpäteviä kosteusasioiden suhteen. Enemmänkin epäilen korruptoituneisuutta.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Sinänsä yllättävä kommentti jorilta tuosta Vinhasta. Samalla myös huolestuttava, sillä Tampereen yliopisto edeltäjineen on ainakin viime vuosikymmenet ollut rakennusfysiikan tutkimuksen osalta Suomen ehdoton ykköspaikka. Vinha on kuitenkin todella aikaansaava ja siteerattu tekijä, arvostettukin käsittääkseni. Tosin olen kuullut häntä mainittavan myös hieman sellaiseksi diktaattori tyypiksi, mutta en siitä sen enempää tiedä.
Silloin kun itse opiskelin TKK:lla Otaniemessä, niin siellä vielä oli rakennusfysiikan professuuri, mutta mahtaako enää Aallossa tosiaan olla. Silloinkin se oli vähän sellainen yhden miehen show, johon ei liiaksi opiskelijoita mukaan lähtenyt. Senkin takia kai Tampereen porukka on saanut niin vahvan jalansijan maan ykköspaikkana tässä suhteessa.
Mutta sinänsä asian mittakaavaan (eli paljonko on rahaa/luonnovaroja/resursseja kiinni rakennuksissa) nähden vaikuttaa tuohon rakennusfysiikan tutkimukseen ja koulutukseen olevan varsin heikosti panostettu. Paljonkohan rakennusinsinöörien tutkinnon laajuudesta käytetään rakennusfysiikkaan, muutama prosentti varmaan noin yleensä? Mekaaniseen puoleen kantavuuksineen panostetaan paljon enemmän, vaikka harvemmin ne rakennukset purkutuomioita sen puolen virheiden takia taitaa saada, eiköhän rakennusfysiikkaan pohjautuvat sisäilmaongelmat johda siinä kisassa aika selkeästi. Halliromahduksia ja vastaavia tietysti on sattunut ja sattuu jatkossakin epäilemättä, pientaloissa sellaiset ongelmat kuitenkin paljon harvinaisempia, ja suurin osa niistäkin liittyy varmaan perustuksiin ja niiden painumisiin.
No ei kannata hirveästi huolestua. Tuo hygroskopian vaikutus sisäilman laatuun on ehkä puoli promillea, jos sitäkään. Ei jori saanut muakaan vakuuttuneeksi tuosta teoriasta. Kaikki mittausarvot ja testit loistavat poissaolollaan. Tällä hetkellä teorian vahvin näyttö on "lapsena oli mummolassa aina mukavaa ja nukutti hyvin".
jori kirjoitti: ↑03 Marras 2020, 14:02jooseha kirjoitti:jori kirjoitti:Olkiluoto 3 suunniteltu omakustannushinta oli juuri tuon 4,5 c€/kwh. Sittemmin rakentaminen venyi ja omakustannushinta on nyt jo niin korkea, että lähes jokainen tuotettu kilowattitunti tulee tuottamaan tappiota, jos laitos milloinkaan käynnistetään.
Voi olla että kokonaisuus ei ole kannattavaa, mutta taitaa kuitenkin olla niin että jo käytetty pääoma takaa sen että voimalaa kannattaa ajaa eikä ostaa pörssisähköä. Jo käytettyä rahaa ei saa enää takaisin. Voimalaa olisi tuskin Ilman uusia laskelmia ladattu. Se meinaa aiheuttaa ydinsaasteen muodossa suuret lisäkulut.
Ladattiinko polttoaine? Tätä en tiennyt.
Tämän projektin yhteydessä on tehty niin paljon raskaita virheitä, että voin tuon hyvin uskoa, mutta sitten, kun laitos käynnistetään, napsahtaa purkukustannuksia lisää noin 2,5 miljardia.
Onhan tuo kova pala niille, jotka päättivät, että tuo tilataan noin suurena ja uudella tekniikalla, mutta tässä vaiheessa ainoa järkevä päätös on kirjata tuo tappioksi, eikä lisätä tappioita käynnistämällä.
No nyt on lataus aloitettu. Olkiluoto 3:n ydinpolttoaineen lataus alkoi – kestää noin viikon
On kyllä aina hienoa, kun joku oivaltaa ja oppii kokemuksistaan. Uskaltaa vielä kokeillakin, vaikka naapuri nyrpistäisi.
"Jouni Hirvonen purki taloja yli 40 vuotta ja uskoo nyt rakentaneensa täydellisen omakotitalon: "Tämä on tehty kaikkien oppien mukaan""
https://yle.fi/uutiset/3-12049587
Täydellisyys on myytti, mutta yrittämisestä ei tätä herraa voi syyttää.
"The haters gonna hate and the lovers gonna love. I just lean back and ride." -janx (Kotisivut)
CLWB2008c (09-12), Nazca ePaseo (06/12-), 20/26 SWB Fenix (08/17-) & Spectri (03/19-)
Keskustelukanavat - #recumbents:matrix.org ja #nojapyorat:matrix.org
Minä olisin suosiolla tehnyt tuon alakerran kuistin ihan sisätilaksi, koska se nyt on jo katon alla eli asuinneliöitä olisi siitä saanut hyvin halvalla lisää. Ulkoseinää ei olisi tullut yhtään enempää kuin tässäkään ratkaisussa. Mutta sisäneliöitä olisi tullut helposti kymmenkunta lisää. Nyt siinä on talvella lunta ja jäätä, eikä siitä ole silloin mitään hyötyä.
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
en ole rakennusalan ammattilainen mutta mun
käsitykseni on että tuo alaosa on jätetty avoimeksi
just sen takia että alapohja (tai tässä tapauksessa
ehkä pikemminkin välipohja) tuulettuisi ja siten
pysyisi kuivana.
"Talosta täytyi määräysten mukaan tehdä puolitoistakerroksinen, mutta Hirvonen päätti kääntää ajatuksen ylösalaisin rakentamalla puolikkaan kerroksen alakertaan."
Oletan myös, että radonkuorma sisäilmaan pienenee pienemmän maata vasten olevan pinta-alan ansiosta.
"The haters gonna hate and the lovers gonna love. I just lean back and ride." -janx (Kotisivut)
CLWB2008c (09-12), Nazca ePaseo (06/12-), 20/26 SWB Fenix (08/17-) & Spectri (03/19-)
Keskustelukanavat - #recumbents:matrix.org ja #nojapyorat:matrix.org
Jos talomme pysyy viel kasassa seittemän vuotta, ni se on satavuotias 
Asummeko siis täydellisessä talossa? 
Tai talohan on paljon vanhempi mutt 93vuotta sitten se on pystytetty nykyiselle paikalleen.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Alotettiin satavuotishuolto vähän etuajassa josko olis talo sitten vähän edes ehommassa kunnossa juhlavuonna. Lattian rakenne saattaa kuvasta selvitä. Savi-moreenipinnan päälle oli ladottu kiviä, jotka luultavasti räjäytetty lattian alta löytyneestä lohkareesta tai kalliosta. Kivien päälle ja väliin betonia, roskavaluksi sanovat rakennusimmeiset. Betonipinta pietty, vasat tuettu palikoilla betoniin ja eristeeksi purua. Rakenne ehkä vähän epäilyttävä, varsinkin tuon betonin alle jääneen saven osalta. Luultavasti rakenne olis kestänytkin sen sata vuotta ja ylikin mutta joskus -50luvulla on tuotu taloon lämmitysputket huoneen nurkasta ja rikottu osa roskavalusta - syntynyt aukko täytetty laudan pätkillä ja purut päälle. Veikkaan, ett tuosta on alkanut lattia romahtamaan.
Savea nyt kaivettu pois ja tän hetkinen suunnitelma olis lapioida tilalle jotain kapillaariestettä, sopivan kokosta soraa, sepeliä, singeliä. Muuten lattia tehtäs entiseen malliin, eristekerros vähän paksumpi. Onko eriste purua vai jotain muuta - ei oo viel pohdittu.
Ps. Väliseinän hirretkin makaa tuon roskavalun päällä
Siinä viel pähkäilyä, pitääkö seinät tukee paremmin, saada savi pois alta vai jättääkö noin?
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Tuossa ekassa talokuvassa näkyy "täydelliset" portaat, jotka edeltää ulko-ovea. Samantapainen on mun kerrostalo-kämpässä, siitä kulkeminen pyörän kanssa on jokseenkin hankalaa, ehkä vaikein ovi mitä olen joutunut käyttämään. Pyörä pitää ajaa ensin etupyörä lähelle ovea takapyörän ollessa portailla, sitten pahimmassa tapauksessa pitää kaivaa taskusta avain ja avata lukko samalla pitäen pyörää paikallaan, sitten voikin jättää avaimen roikkumaan lukkoon samalla kun työntää pyörän ovesta puoliksi sisään, jonka jälkeen takapyöräkin on tasanteella, ja voi ruveta kurkottamaan oven sisäpuolelta avainta irti lukosta. Jonka jälkeen voi tönäistä ovea auki ja samalla mahdollisimman nopeasti työntää pyörän sisään ennenkuin ovipumpun työntämä ovi osuu siihen.
