Maakaasu

[ajarmala]

Taloyhtiössä on maakaasulämmitys. Tai siis yhtiö ostaa Gasumilta (tjsp.) lämpöä ja maksaa siitä markkinahinnan per MWh. Pitäisikö olla huolissaan ja mitä pitäisi tehdä?

Ennen vanhaan lämpö maksoi 77 EUR/MWh ja sitä kuluu n. 220 MWh vuodessa. Perusmaksu on luokkaa 7192 EUR/a. Tammikuun lämmön hinta oli 202 EUR/MWh. Hmm. Helmi-maaliskuun hintaa en vielä edes tiedä... Varmaan mikä tahansa muu lämmitystapa olisi tätä edullisempi. Puhumattakaan siitä, että ei ole mitään takeita, että maakaasua on jatkossa saatavissa. Kaasun tulo Venäjältä voi lakata ainakin kolmesta syystä:

1. EU päättää lopettaa energian, ml. kaasun, ostamisen Venäjältä.
2. Venäjä päätää lopettaa kaasun myymisen EU:lle.
3. Suomen NATO -jäsenhakemuksen jälkeen Venäjä päättää ruveta tekemään jäynää Suomelle ja lopettaa kaasutoimitukset.
4. Ja asiakkas (taloyhtiö) voi olla sitä mieltä, että ei halua enää ostaa kaasua Venäjältä...

Hmm?

Toivottavasti ei tarvita hätäratkaisuja. Siinä tapauksessa pitäisi keksiä keino ajaa maakaasukattilaa jollakin muulla polttoaineella. Millä? Miten?

Muutaman kuukauden aikajänteellä varmaankin mahdollisia vaihtoehtoja olisivat

• kaukolämpö, jota olisi saatavissa 6 kk päästä ja tarjouskin siitä on
• maalämpö, kalliine porauskustannuksineen. Lisäksi peruskallion syvyyttä ei vielä tiedetä - vieressä on Salpausselkä, joten irtonaista maa-ainesta voi olla syvältikin...
• ilma-vesilämpöpumppu, tässä ei tarvitsisi porata, joten sikäli helpompi

Väkersin pikku laskelman vaihtoehdoista... unohtuiko jotain?

[janx]

Siis joku taloyhtiö lämpeää Suomessakin maakaasulla.

Mikähän tuo on ollut valinnan peruste alunperinkään?

[ajarmala]

Siis joku taloyhtiö lämpeää Suomessakin maakaasulla.
Mikähän tuo on ollut valinnan peruste alunperinkään?

Juu. Meillä Nummelassa ja ehkä Lohjallakin on maakaasulämmitteisiä taloyhtiöitä. Gasum teki hyvän tarjouksen aikoinaan 2013, jossa öljylämmityksestä pois siirtyessä investointikuluja ei tullut lainkaan vaan ne oli jyvitetty ensimmäisten viiden vuoden perusmaksuihin. Ja lämmön hinta oli sama kuin paikallisella kaukolämpöyhtiöllä... Kaasu siirtoineen maksoi tuohon aikaan 37 EUR/MWh ja Gasum myi taloyhtiöille lämpöä hintaan 78 EUR/MWh eli ottivat 52,5 % myyntikatteen. Silti tarjous oli houkuttava ja taloyhtiölle helppo.

Ja sitten meillä on täällä Salpausselällä näitä pohjavesialueita, joissa ei saa porata maalämpökaivoja. Itse asiassa eduskunnan pitäisi muuttaa pohjavesilakeja niin, että nykyisenä kriisiaikana ja vihreän siirtymän takia maalämpökaivoja saisi porata myös pohjavesialueille. Kiellon syynä lienee se, että kiertovesi sisältää pakkasnesteenä glykolia, joka kaivon vahingoittuessa leviäisi pohjaveteen. Entäs jos jäänestoaineena käytettäisiinkin etanolia? Sehän ei olisi lainkaan myrkyllistä ja viereisen porakaivon vettä juomalla saisi samalla kivat kännit eikä kukaan kuolisi...

[janx]

Aevan.

Onko taloyhtiössä ilmanvaihtoa? Ottaisin harkintaan myös poistoilmalämpöpumpun (ja sähkön).

Tässä aiheesta artikkeli. Toki se on omakotitalosta.

"Insinööri laski omakotitalonsa lämmityskustannukset tämän päivän hinnoilla – katso, mitä oman talosi lämmittäminen maksaa eri tavoilla"
https://yle.fi/uutiset/3-12302144

Ok-talonlämmitys.JPG (35.2 KiB) Katsottu 1667 kertaa

Maalämmön kaivoonkin voi tulla muutoksia lainsäädäntöön.
"Asukkaat pettyivät, kun ekologinen maalämpö ei onnistunutkaan – sitten Helsinki muutti pelisääntöjään ja näyttää nyt mallia muille"
https://yle.fi/uutiset/3-12351909

[Jarcco]

Maalämpösysteemissä kiertää kolmea eri ainetta. Maapiirin lämmönkeruuneste on yleensä denaturoitua etanoli/vesiseosta.
Kiertovesipiirissä kai käytetään edelleen glykoliliuosta, maalämpöpiirien etanolipohjaisia nesteitä ei ohjeiden mukaan saisi käyttää lämmityspiireissä, koska lämpimän nesteen höyryt voivat huoneeseen purkautuessaan aiheuttaa räjähdysvaaran. Jotain sopivia myrkyttömiä aineita varmaan on olemassa.
Ehkä pahin riski on että lämpöpumpun sisäisen kierron kylmäaine pääsee vuotamaan maapiiriin esim. rikkoutuneen lämmönvaihtimen kautta.

https://www.suomela.fi/lampopumpun-toim ... e-tutustu/

Tutustu lämpöpumpun toimintaperiaatteeseen

1. Lämmönkeräysneste kiertää keräysputkistossa ja kerää lämpöenergiaa kalliosta, maaperästä, ilmasta tai vedestä.
2. Lämmönvaihtimessa (höyrystimessä) haalea lämmönkeruuneste kohtaa lämpöpumpun jääkylmän kylmäaineen, jonka lämpötila nousee muutaman asteen, jolloin se höyrystyy.
3. Lämpöpumpun kompressori puristaa höyrystyneen kaasun korkeaan paineeseen, jolloin se lämpenee.
4. Syntynyt lämpö johdetaan lämmönvaihtimen (lauhdutin) kautta talon lämmitysjärjestelmään, jolloin lämpötila laskee ja kylmäaine muuttuu jälleen nesteeksi.
5. Kylmäaineen kierto jatkuu ja paisuntaventtiilissä sen paine laskee ja kylmäaine muuttuu jälleen jääkylmäksi. Tästä prosessi alkaa uudelleen kun jääkylmä kylmäaine kohtaa haalean lämmönkeräysnesteen.

[samuel]

Siis joku taloyhtiö lämpeää Suomessakin maakaasulla.

Mikähän tuo on ollut valinnan peruste alunperinkään?

Veljen omakotitalo Hämeenlinnassa on kans kaasulämmitteinen. Muistaakseni -70-80-luvun tiilitalo. Muista alueen taloista en tiedä.

[jooseha]

• ilma-vesilämpöpumppu, tässä ei tarvitsisi porata, joten sikäli helpompi

Etelärannikolla ei edes koskaan ole niin kylmää, että ilmasta ei saisi lämpöä hyvällä hyötysuhteella Sisämaassa ja pohjoisempana tilanne on eri, kun on oikeasti kylmää ja kauan. Okt:ssa miettisin todella tarkkaan onko maalämmön paljon suuremmassa alkuinvestoinnissa mitään järkeä. Lämpöpumppujärjestelmää ei edes käytännössä koskaan mitoiteta kattamaan kuin osa lämmitystehon tarpeesta. Kaiken kattaminen ei koskaan ole taloudellisesti mielekästä. Liian iso investointi saavutettuun säästöön nähden. Päivän parin vuotuisella säästöllä ei paljoa maksella.

Taloyhtiökokoluokassa voi kyllä ulkoyksikköjen vaatima koko toimia tehokkaana esteenä ivlp:n käyttämiseen. Vaativat tilaa ja meluavat.

[jori]

Maalämpösysteemissä kiertää kolmea eri ainetta. Maapiirin lämmönkeruuneste on yleensä denaturoitua etanoli/vesiseosta.
Kiertovesipiirissä kai käytetään edelleen glykoliliuosta, maalämpöpiirien etanolipohjaisia nesteitä ei ohjeiden mukaan saisi käyttää lämmityspiireissä, koska lämpimän nesteen höyryt voivat huoneeseen purkautuessaan aiheuttaa räjähdysvaaran. Jotain sopivia myrkyttömiä aineita varmaan on olemassa.
Ehkä pahin riski on että lämpöpumpun sisäisen kierron kylmäaine pääsee vuotamaan maapiiriin esim. rikkoutuneen lämmönvaihtimen kautta.

https://www.suomela.fi/lampopumpun-toim ... e-tutustu/

Tutustu lämpöpumpun toimintaperiaatteeseen

1. Lämmönkeräysneste kiertää keräysputkistossa ja kerää lämpöenergiaa kalliosta, maaperästä, ilmasta tai vedestä.
2. Lämmönvaihtimessa (höyrystimessä) haalea lämmönkeruuneste kohtaa lämpöpumpun jääkylmän kylmäaineen, jonka lämpötila nousee muutaman asteen, jolloin se höyrystyy.
3. Lämpöpumpun kompressori puristaa höyrystyneen kaasun korkeaan paineeseen, jolloin se lämpenee.
4. Syntynyt lämpö johdetaan lämmönvaihtimen (lauhdutin) kautta talon lämmitysjärjestelmään, jolloin lämpötila laskee ja kylmäaine muuttuu jälleen nesteeksi.
5. Kylmäaineen kierto jatkuu ja paisuntaventtiilissä sen paine laskee ja kylmäaine muuttuu jälleen jääkylmäksi. Tästä prosessi alkaa uudelleen kun jääkylmä kylmäaine kohtaa haalean lämmönkeräysnesteen.

Hauskoja nuo viranomaiset ja heidän mielikuvituksensa, jonka pelkojen mukaan näitä määräyksiä laaditaan. Etanolia ei saisi käyttää vesikierron seassa, kun voi aiheuttaa räjähdysvaaran. Sisäkiertopiiriin sitä alkoholia ei sinänsä tarvita. Palotilallisissa kattiloissa kiertovesi on pelkkää vettä ja hyvin toimii. Toisaalta jos siihen veteen laittaa alkoholia, ei se varsinkaan lämpöpumppusysteemissä ole mitenkään räjähdysvaarallisissa olosuhteissa. Sisäkiertoveden lämpötila on vähemmän kuin jouluglögin, jota kuumennellaan välillä jopa kaasuliekillä. Siltikään en ole kuullut yhdestäkään glögiräjähdyksestä.

Eihän tuollaiseen rakennuksessa sisällä kiertävään piiriin kannata sitä alkoholia tuhlata kuin sen verran, ettei heti hyydy, jos kiertovesipumppu pysähtyy. Miedon viinin jäätymispiste 11°C riittää kyllä tuohon hyvin. Miettikääpä miltä kuulostaisi, uutinen, jossa kerrottaisiin viinivaraston räjähtäneen pullojen rikkoutumisen takia.

Viranomaisteoreettinen ajatus on sekin, että helposti haihtuva, käytännössä maan lämpötiloissa kaasumainen aine aiheuttaisi ympäristön pilaantumista päästessään ensin maakiertopiiriin ja sieltä sitten vielä tämän erillisen piirin rikkoutumisen takia maahan.

Kovasti olen odotellut, että siirtyisivät kylmälaitteissa hiilidioksidin käyttämiseen kylmäaineena. Sillä on iso tukku erinomaisia ominaisuuksia nykyisiin yleisiin kylmäaineisiin verrattua, kuten myrkyttömyys ja helppo saatavuus. Teknisesti sen ongelmana on kylmäpiirin täyttöpaine, jonka pitäisi olla 40 bar luokkaa. Lämpöpumppusysteemissä tuon paineen kestävän piirin toteuttamien olisi helppoa ja tarvittavan, vähän paksumman kompressorikuvun kustannukset kompensoituisivat helposti halvemmalla kylmäaineella ja yksinkertaisella huollolla ja pienemmällä käyntiäänellä, johon tällainen painavampi komperessorin kuori tietenkin johtaa.

Maapiiirin sekaan ja sitä kautta maahan jos sitä pääsee, aiheuttaa se vakavaa kasvien kasvun lisääntymistä.

Paljon siis etuja hiilidioksidista. Isoin ongelma taitaa kuitenkin olla ns. Big Chem, joka tekee kaikkensa, ettei hyvä kylmäainekemikaalien bisnes katoa ja korvaudu käynnillä Woikoskella tai Agalla.

[ukram2]

"Räjähtävä" viinipullo: https://www.youtube.com/watch?v=56Eytd-ZvgU