John Sul kirjoitti:"Anteeksi kaveri, en nähnyt sinua." On tunnuslause, jota kuljettajat käyttävät maassa ja alaspäin. Onko tämä huolimaton ja vaarallinen kuljettaja vai eikö kuljettaja todella nähnyt sinua?
RAF:n John Sullivanin raportin mukaan vastauksella voi olla merkittäviä seurauksia tapaan, jolla koulutamme kuljettajia ja kuinka pyöräilijöinä pysymme turvassa teillä.
John Sullivan on Royal Air Force -lentäjä, jolla on urallaan yli 4000 lentotuntia, ja innokas pyöräilijä. Hän on kolaritutkijana ja osallistunut useisiin raportteihin. Hävittäjälentäjien on selviydyttävä yli 1000 mph:n nopeuksista. Kaikki kaatumiset analysoidaan tarkasti, jotta niistä saadaan oppia, joista voi olla hyötyä.
Silmiämme ei ole suunniteltu ajamiseen
Olemme satojen tuhansien vuosien evoluution tulos. Silmämme ja tapa, jolla aivomme käsittelevät vastaanottamiaan kuvia, sopivat erittäin hyvin hyökkäämään pahaa-aavistamattomiin antilooppeihin ja havaitsemaan uhkia, kuten sahahampaisia tiikereitä.
Nämä uhat ovat suurelta osin poissa, ja ne on korvattu suurilla nopeuksilla meitä kohti ajavilla ajoneuvoilla. Tätä emme ole vielä sopeutuneet käsittelemään.
Miksi?
Valo tulee silmiimme ja putoaa verkkokalvolle. Sitten se muunnetaan sähköimpulsseiksi, jotka aivot havaitsevat kuvina. Vain pieni osa verkkokalvostasi, fovea-niminen keskiosa, voi tuottaa korkearesoluutioisen kuvan. Tästä syystä meidän on katsottava jotain suoraan nähdäksemme yksityiskohtia.
Muusta verkkokalvosta puuttuu yksityiskohtia, mutta se vaikuttaa lisäämällä perifeeristä näköä. Kuitenkin vain 20 asteen päässä näkölinjastasi näöntarkkuus on noin 1/10 siitä, mitä se on keskellä.
Kokeile tätä pelottavaa testiä nähdäksesi kuinka paljon yksityiskohtia menetät ääreisnäössäsi
Seiso 10 metrin päässä autosta.
Liikuta silmiäsi ja katso vain yhden auton leveydeltä oikealle tai vasemmalle autosta.
Liikumatta siihen, mihin katseesi nyt katsovat, yritä lukea auton rekisterikilpi.
Kokeile testiä uudelleen 5 metrin päästä.
Testi osoittaa, kuinka vähän yksityiskohtia pystyt todella vangitsemaan silmiesi puolelta.
Tämä ei tarkoita, että emme voisi nähdä jotain reunanäössämme – tietysti voimme. Kun lähestyt liikenneympyrää, sinun on vaikea olla näkemättä valtavaa kuorma-autoa, joka nojaa päällesi, vaikka silmäkulmastakin – mitä suurempi kohde, sitä todennäköisemmin näemme sen. Mutta näkisitkö moottoripyörän vai pyöräilijän?
Jotta meillä olisi hyvät mahdollisuudet nähdä esine törmäysradalla, meidän on liikutettava silmiämme ja luultavasti päätämme, jotta saamme kohteen näkömme keskelle – jotta voimme käyttää fovea-näkymiämme korkean resoluution avulla. ratkaise yksityiskohta.
Tässä on, kun asiat muuttuvat todella mielenkiintoisiksi
Aivosi täyttävät tyhjät kohdat
Kun liikutat päätäsi ja silmiäsi skannataksesi kohtausta, silmäsi eivät pysty liikkumaan sujuvasti sen yli ja näkemään kaikkea. Sen sijaan näet kuvassa sarjan erittäin nopeita hyppyjä (kutsutaan sakkadeiksi) hyvin lyhyillä tauoilla (kutsutaan fiksaatioiksi) ja vain taukojen aikana kuva käsitellään.
Aivosi täyttävät aukot yhdistelmällä perifeeristä näköä ja olettamusta, että aukoissa olevan on oltava sama kuin sen, mitä näet taukojen aikana.
Tämä saattaa kuulostaa hullulta, mutta aivosi itse asiassa estävät kuvan, joka vastaanotetaan, kun silmäsi liikkuvat. Tästä syystä et näe sellaista sumeaa kuvaa, jonka näet katsoessasi sivuttain ulos junan ikkunasta.
Ainoa poikkeus tähän on, jos seuraat liikkuvaa kohdetta.
Toinen testi kokeiltavaksi
Jos et ole vakuuttunut, kokeile tätä testiä.
Katso peiliin.
Katso toistuvasti oikeasta silmästäsi vasempaan silmään.
Näetkö silmäsi liikkuvan? Et voi.
Toista testi ystäväsi kanssa ja katso niitä. Näet heidän silmänsä liikkuvan melko selvästi.
Et voi nähdä omia silmiäsi liikkuvan, koska aivosi sulkevat kuvan heti, kun silmäsi liikkuvat. Tätä kutsutaan Saccadic maskingiksi.
Aiemmin tämä palveli meitä hyvin. Se tarkoitti, että pystyimme hiipimään antilooppeihin ilman, että tarpeettomat yksityiskohdat ja monet hyödyttömät, epäselvät kuvat rasittaisivat aivoamme.
Mutta mitä tapahtuu, kun tämä järjestelmä otetaan käyttöön nykyajan tilanteessa, kuten liikenneliittymässä?
Miksi kaipaamme moottoripyöriä ja polkupyöriä
Liikenteen risteyksessä kaikki kuljettajat paitsi pahin kuljettajat katsovat molempiin suuntiin tarkistaakseen vastaantulevan liikenteen. On kuitenkin täysin mahdollista, että silmämme "hyppäävät" vastaantulevan polkupyörän tai moottoripyörän yli.
Mitä pienempi ajoneuvo, sitä todennäköisemmin se putoaa sakkateen sisään.
moottoripyörä sakkalassa
Tämä ei varsinaisesti ole huolimaton kuljettaja, vaan pikemminkin ihmisen kyvyttömyys nähdä mitään sakkadin aikana. Tästä syystä syy niin moniin "Anteeksi kaveri, en nähnyt sinua" -syitä.
Mitä nopeammin liikutat päätäsi, sitä suurempia hyppyjä ja lyhyempiä taukoja. Siksi sinulla on suurempi mahdollisuus kadota ajoneuvo.
Näemme tehokkaasti kiinteiden esineiden läpi,aivomme täyttäessä kuvan.
Lisäksi pyrimme välttämään tuulilasin reunoja. Siksi auton ovipilarit luovat entistä leveämmän kuolleen kulman. Tätä kutsutaan tuulilasin vyöhykkeeksi.
Musiikin soittamisen vaara
Korvamme auttavat meitä rakentamaan kuvan ympäristöstämme. Kuitenkin autoissamme tai musiikin soidessa aivoiltamme evätään toinen hyödyllinen vihje. Lisäksi pyörät ovat lähes täysin äänettömiä, joten autoilijat eivät kuule niitä.
Kuinka onnettomuudet tapahtuvat
Oletetaan, että ajat mukana. Lähestyt risteystä ja huomaat liikenteen puutteen. Katsot vasemmalle ja oikealle ja jatkat eteenpäin. Yhtäkkiä kuulet äänitorven räjähdyksen, kun moottoripyörä välähtää edessäsi välttäen onnettomuuden.
Mitä juuri tapahtui?
Lähestyessäsi et nähnyt toista ajoneuvoa täydellisellä törmäysradalla. Koska reunanäkösi ei pysty havaitsemaan suhteellista liikettä ja ajoneuvo voi olla piilossa, koska se on lähellä ovipilaria, huomaat sen kokonaan.
Valheelliseen turvallisuuden tunteeseen tuudittautuneena katsoit nopeasti oikealle ja vasemmalle välttääksesi liikenteen hidastamisen takanasi, ja katseesi hyppäsi puhtaasti lähestyvän ajoneuvon yli, varsinkin kun se oli vielä lähellä ovipilaria tuulilasissa. Loput tiestä oli tyhjää, ja tämä oli kohtaus, jolla aivosi täyttivät aukot! Pelottavaa, vai mitä?
Et ollut välinpitämätön – mutta olit tehoton.
Lisäksi, jos et odottanut pyöräilijää, aivosi todennäköisemmin hyppäävät automaattisesti siihen johtopäätökseen, että tie on tyhjä.
Nyt kun sinua on varoitettu. Mitä voit tehdä?
moottoripyörää ei voi nähdä
Ennakkovaroitettu on aseistettu, joten voimme tehdä tässä.
Kuljettajat:
Hidasta liikenneympyrän tai risteyksen lähestyessä. Vaikka tie näyttää tyhjältä. Vaihtelemalla nopeutta voit nähdä ajoneuvot, jotka muuten olisivat sinulle näkymättömiä.
Silmäys ei koskaan riitä. Sinun on oltava yhtä järjestelmällinen ja harkittu kuin hävittäjälentäjä olisi. Keskity vähintään kolmeen eri kohtaan tien varrella oikealle ja vasemmalle. Etsi läheltä, keskietäisyydeltä ja kaukaa. Harjoittelemalla tämä voidaan saavuttaa nopeasti, ja jokainen tauko kestää vain sekunnin murto-osan. Hävittäjälentäjät kutsuvat tätä "tarkkailuksi", ja se on heidän selviytymiselleen elintärkeää.
Katso aina oikealle ja vasemmalle vähintään kahdesti. Tämä kaksinkertaistaa mahdollisuutesi nähdä ajoneuvo.
Katso tuulilasin pylväiden viereen. Vielä parempi, nojaa hieman eteenpäin katsoessasi oikealle ja vasemmalle niin, että katsot ovenpilareiden ympärille. Huomioi, että lähin pilari estää enemmän näkemästäsi. Hävittäjälentäjät sanovat "Siirrä päätäsi - tai olet kuollut".
Tyhjennä lentoreittisi! Kun vaihdat kaistaa, tarkasta peilit ja viimeisenä tarkastuksena katso suoraan kohtaan, johon ajetaan.
Aja valot päällä. Kirkkaat ajoneuvot tai vaatteet on aina helpompi havaita kuin tummat värit, jotka eivät ole kontrastia näkymän kanssa.
Polkupyörien, moottoripyörien ja jalankulkijoiden havaitseminen on erityisen vaikeaa heikossa auringonpaisteessa, koska kontrasti vähenee.
Pidä tuulilasi puhtaana – muiden ajoneuvojen näkeminen on riittävä haaste ilman likaista tuulilasia. Et koskaan näe hävittäjäkonetta, jonka kuomu on likainen.
Lopuksi, älä ole pelle – jos katsot matkapuhelintasi, et pysty näkemään paljon muuta. Sen lisäksi, että katsot todennäköisesti alas syliisi, myös silmäsi ovat keskittyneet alle metrin päähän ja jokainen etäisyyden päässä oleva kohde on epätarkka. Vaikka katsot ylös ja ulos, kestää sekunnin murto-osan, ennen kuin silmäsi tottuvat – tämä on aika, jota sinulla ei ehkä ole.
Pyöräilijät ja moottoripyöräilijät:
Ymmärrä sakkadissa olemisen riski. Korkeakontrastiset vaatteet ja valot auttavat. Erityisesti vilkkuvat LED-valot (edessä ja takana) ovat erityisen tehokkaita pyöräilijöille, koska ne luovat kontrastia ja päälle-pois-vilkkuminen houkuttelee reunanäköä samalla tavalla kuin liike. Ei ole mitään väärää jättää nämä päälle päiväsaikaan. (Varsinkin jos ne ovat ladattavia)
Polkupyörien suhteellisen hitaampi nopeus tarkoittaa, että ne ovat lähempänä törmäyskohtaa, jos ajoneuvo alkaa vetäytyä niiden tielle. Käännä tämä hyödyksesi – katso risteyksiä ohittaessasi lähestyvän tai pysähtyneen kuljettajan päätä. Kuljettajan pää luonnollisesti pysähtyy ja keskittyy sinuun, jos sinut on nähty. Jos kuljettajan pää pyyhkäisee läpisi pysähtymättä, on mahdollista, että olet sakkalassa – sinun on oletettava, että sinua ei ole nähty, ja odottaa kuljettajan vetäytyvän ulos!
Ymmärrä, että jos aurinko paistaa, tuulilasi on likainen tai tuulilasi, jota vasten sataa, kuljettajilla on todennäköisesti vähemmän mahdollisuuksia nähdä sinut.
Osallistu pyöräilykurssille – tämä opettaa sinulle, missä sinun täytyy olla tiellä, kuinka käyttää näköäsi varmistaaksesi, että kuljettajat kiinnittävät sinuun huomiota, ja muita hyödyllisiä tekniikoita, jotka voivat minimoida vaarat. Katso: Kuinka tehdä seuraavasta pyörämatkastasi edellistä turvallisempi.
Mitä meidän pitäisi tehdä inhimillisille heikkouksillemme?
John Sul
