Nuo hinnan hervottomat popsahdukset tulevat ymmärrettävämmäksi, kun huomioi käynnissä olevan pudotuspelin, suorastaan hintasodan, jota käydään tuulivoiman ja suuren polttoainevoiman, eli käytännössä ydinvoiman kesken. Molemmat hinnoittelevat itselleen edullisella tavalla, mutta vielä niin, että hinnasta on mahdollisimman paljon haittaa toiselle osapuolelle. Oman lisänsä tuo vielä kulutuksen vaihtelu vuorokaudenajan ja viikonpäivän mukana.
Kai niillä on tuohon tietokoneohjelmat, jotka yrittävät optimoida omaa tuottoa samalla kun minimoidaan kilpailijan tuottoa. Jotenkin näin tuo hinnoittelualgoritmi toimii:
Kun ydinvoimayrittäjä näkee tuulivoimaennusteesta, että huomenna tuulee, algoritmi tarjoaa tuohon aikaan ydinsähköä alihintaan, -käytännössä aina tappiolla- jotta tuulivoimayrittäjä ei saisi tuulisella kelillä voittoja, kun sähköä on tarjolla enemmän kuin on kulutusta.
Kun tuuli ennusteen mukaan tyyntyy, määrittelee algoritmi määräävän markkina-aseman omaava ydinvoimayrittäjä tuotteensä hinnan niin korkeaksi, että tuulisen kelin takia tappiolla myydyn sähkön kassavaje on mahdollista kompensoida tyynen kelin tolkuttomalla ylihinnalla, eikä tyynen kelin takia tuulivoimayrittäjä voi saada tästä merkittäviä tuloja.
Negatiivinen hinta aiheutuu siis ydinvoimayrittäjien hinnoittelustrategiasta ja osin myös, vielä muutaman vuoden, syöttötariffillisella sopimuksella sähköä tuottavien tuulivoimaloiden tarjonnasta. Näitä syöttötariffisopimuksellisia tuulivoimaloita on noin neljännes tuulivoimalakapasiteetista ja tuo osuus koko ajan pienenee, koska joka vuosi vanhimpien voimaloiden syöttötariffisopimusten 12 vuoden määräaika umpeutuu.
Vapailla markkinoilla operoiva tuulivoimayrittäjä ei voi tuossa tilanteessa tehdä mitään muuta kuin yrittää säätää alas tuulivoimaa negatiivisen hinnan jaksoilla ja yrittää hankkia seuraavassa tilauksessa vieläkin matalammalla tuulennopeudella tuottoa antavia voimaloita.
Tilannetta pahentaa vielä se, että ydinvoimayrittäjä ajaa negatiivisen hinnan aikana lämpöä ohi turbiinien, jolloin täysillä käyvä reaktori ei tuota niin paljon sähköä, vaan vain lämmittää merivettä. Ydinvoimayrittäjä säästää rahaa, mutta kuormittaa luontoa turhalla lämmöllä.
Paska homma, mutta ei voi tehdä muuta, kuin odottaa, että ilmaiselle sähkölle saadaan rakennettua järkevää käyttöä. Valitettavasti negatiivinen sähkönhinta ei ole kannattavaa tavalliselle kuluttajalle kuin äärimmäisen harvoissa tapauksissa, sillä ylikorkeaksi hivutettu siirtohinnoittelu pitää kulutetun sähkön hinnan kuluttajalle positiivisena lähes kaikissa tapauksissa. Kantaverkkoon liittyvät teollisuuslaitokset saavat siirron paljon halvemmalla, joten luulisi alkavan löytyä intoa rakennella kaukolämpölaitoksiin sähkövastuksia. Ja kyllähän näitä tehdäänkin, mutta energia-ala on hieman hidasta liikkeissään. 
Ei näitä hintaeroja tavantallaaja kyl ymmärrä? Vähiten ymmärtää sitä kun hinta pomppaa pariksi tunniksi ja laskee takas?
Voipi olla, ett tänään ei juoksuteta?
