Sähkön hinta

[jori]

Sateiden takia Saimaan pinta on korkealla ja sitä on yritetty pitää kohtuullisena jo elokuusta asti jatkuneilla juoksutuksilla. Tällä hetkellä vettä juoksutetaan turbiinien ohi 850 m³/s. Tämä on enemmän kuin koko voimalan täysi kapasiteetti normaalisti. Jos tuo vesi, joka nyt virtaa turbiinien ohi, virtaisi turbiineiden kautta ja muutettaisiin sähköksi, Imatrankosken vesivoimalan teho nousisi 200 MW. Jos siis samaan patoon olisi tehty lisää turbiineja tuon 200 MW edestä, meillä olisi ollut käytettävissä 200 MW käytännössä ilmaista sähköä koko syyskesän ja alkutalven ajan.

Imatran vesivoimalaitos on Fortumin omistama vesivoimalaitos Vuoksessa Imatralla. Imatrankoski on yksi Suomen vanhimpia matkailunähtävyyksiä. Imatrankosken voimalaitos on Suomen suurin vesivoimalaitos. Wikipedia
Osoite: Valvomontie, 55100 Imatra
Joki tai koski: Vuoksi, Imatrankoski
Kapasiteetti: 192 MW
Keskivirtaama: 594 m³/s
Omistaja: Fortum
Pudotuskorkeus: 24 m
Turbiinit: 1 × Kaplan-turbiini; 6 × Francis-turbiini
Valuma-alue: 61 054 km²

Tilanne on sama koko eteläisessä Suomessa. Jos vesivoimaloissa olisi riittävästi turbiinikapasiteettia, olisi tuotanto ollut kaksinkertainen,

Tämä tarkoittaa sitä, että vesivoiman tehokapasiteettia olisi kannattavaa nostaa käytännössä kaksinkertaiseksi ja käyttää sitä periodeittain silloin kun ei tuule ja sähkö on kallista. Tämä lisäisi hurjasti vesivoimaloiden kannattavuutta.

Näin ei kuitenkaan tehdä, jotta samojen omistajien polttoainevoimalaitokset säilyisivät edes jotenkin kannattavina sähköpörssin hurjasti heilahtelevien hintojen avulla. Kun vesivoimaa käytetään tasaisesti, tuulisina päivinä sähkön hinnat menevät nollaan ja tuulettomina päivinä nousevat tolkuttoman korkealle, jotta polttoainevoimalat saavat tuulettomien päivien ylikorkeiden hintojen tuotolla kompensoitua tuulisten päivien tappionsa.

Valitettavasti vesivoimalat ovat, myös ydinvoimaa ja muita suuria polttoainevoimaloita hallinnoivien yritysten omaisuutta, eivätkä nämä siksi tee sähkön kuluttajan kannalta järkeviä investointeja, vaan suojaavat tekemiensä polttoainevoimalaitosten kannattavuutta määräävän markkina-aseman väärinkäytöllä. He ovat taistelunsa jo hävinneet, mutta yrittävät viivyttää kannattamattomuuden tulemista kaikille näkyväksi.

En väitä, että vesivoimalaitosten pitäisi heti kaksinkertaistaa tehokapasiteettinsa, mutta siihen suuntaan investointeja kannattaisi tehdä. Miksi ihmeessä pitäisi rajallista vesimäärää tuhlata sellaisena aikana, kun sen ajamisesta turbiinien läpi saa vain tappiota -tai vain nimellisen korvauksen, kun ihan hyvin voisi säätää turbiinit halvan hinnan ajaksi aivan pienelle ja avata luukut vasta, kun sähkön hinta on korkeimmillaan.

Nykyisestä ohijuoksutustilanteesta voi päätellä, että kaksinkertainen vesimäärä kyseisessä vesiväylässä liikkuu aivan mainiosti. Miksei se tekisi niin myös lyhyempinä pätkinä tuulettomien aikojen vesivoimaloiden tuplatehotilanteessa. Todennäköisesti vesireitti kykenee tähän varastokapasiteettinsa takia paljon paremmin, kun virtausvaihtelu on taajempaa. Tehovaihtelu voisi siis haitatta olla vielä tätäkin suurempaa.

Vesivoimaloiden ei tietenkään tarvitsisi tehdä tuota investointia äkkinäisesti, vaan turbiineja voi lisäillä patorakenteisiin sitä mukaa kun taloustilanne on tälle suotuisa. Olennaisinta tässä kuitenkin on, että vesivoimaloita pitäisi alkaa ajaa verkon kannalta järkevästi. Vesivoiman sähkötehon pitäisi vaihdella rajummin sen mukaan, mikä kulloinkin on sähkön hinta.

Tämä parantaisi vesivoimalaitosten kannattavuutta, mutta samalla tasaisi sähkön hinnan heilahteluja, joiden avulla polttoainevoimalat yrittävät pitää taloutensa nenän pinnalla. Nykytilanteesta kärsivät sähkön käyttäjät, jotka joka tapauksessa koko lystin maksavat.

Ainoat, jotka nykyisestä vesivoimaloiden, jähmeästä tehonvaihtelukäytännöstä hyötyvät, ovat huonon investointipäätöksen ylisuurten polttoainevoimalaitosten hankinnasta aikanaan tehneiden herrojen egot. Oman mokansa peittely muiden kustannuksella on erityisen noloa.

[PW]

En oo perehtyny tarkemmin mutta jonkinlaiset sopimukset on tehty venäläisten kanssa, minkä verran vettä Vuoksessa pitäisi virrata. Salliiko tuo sopimus rajuja virtaaman vaihteluita tai tuleeko sanktioita jos ei vesi virtaa venäjän voimalaitoksiin?

[jori]

En oo perehtyny tarkemmin mutta jonkinlaiset sopimukset on tehty venäläisten kanssa, minkä verran vettä Vuoksessa pitäisi virrata. Salliiko tuo sopimus rajuja virtaaman vaihteluita tai tuleeko sanktioita jos ei vesi virtaa venäjän voimalaitoksiin?

Kokonaismäärä, joka Vuoksessa virtaa, ei ole kuolevaisten määrättävissä. Se riippuu vain sateista ja haihtumisesta.

Jos poikkeusjuoksutuksia, joissa virtaama on kaksinkertainen, saa tehdä -kuten tässä tilanteessa on tehty neljännesvuoden ajan- ei liene mikään ongelma, jos näitä tehtäisiin tuulen vaihtelun jaksoissa muutama päivä kerrallaan.

Näiden tuplanopeudella vettä Vuokseen syöttävien jaksojen välissä, tuulisina päivinä, joen virtaama olisi tavallista hiljaisempi. Hiljaisen virtaaman aikaan vesi pakenee loivilta rannoilta ja huokoisista maista jokeen. Samat alueet kovemman virtaaman aikana ensinnä imaisevat suuremman virtaaman nostamia vesiä, eikä virtaama tämän takia muutu yhtä paljon alempana joella kuin ylhäällä, jossa tuota virtaaman vaihtelua tehdään.

Jos voimakas juoksutus jatkuu pitkään, tilanne stabiloituu ja veden nopeus ja korkeus nousee kauttaaltaan koko joen matkalla. Samoin hiljaisen virtaaman aikana, jos se jatkuu pitkään, vesi pakenee keskemmälle jokea.

Jos vedensyötön vaihtelun, eli veden pinnan nousun ja laskun, jaksot ovat lyhyempiä kuin rantojen vaihtelua tasaavan ilmiön, pysyy veden virtaama joen alajuoksulla tasaisena, vaikka yläjuoksulla, Suomen puolella virtaus vaihtelisi rajustikin. Tämä on tavallaan jokiuoman impedanssi-ilmiö.

[jori]

Tässä vastaväite edelliseen pohdintaani.

Yhdentyvä verkko Keski-Euroopan kanssa tulee leikkaamaan yhä suuremman osuuden halvimpien sähkönhintojen jaksoista. Saattaa siis olla, että negatiiviset sähkönhinnat ovat lyhytaikainen jakso ja hinnat tasaantuvat sitä mukaa kun kaapeleiden kapasiteetti kasvaa.

Nytkin tilanne on se, että Suomessa sähköä tuotetaan enemmän kuin kulutetaan, mutta energian hinta siitä huolimatta lähes 12 c€/kWh, koska yli tuhat megawattia myydään Viroon, joka myy sen eteen päin. Tällä kelillä, kun sähkön kulutus ei vielä ole vielä kovin suurta, kaapelien kapasiteetti riittää tasaamaan markkinahinnat. Todella hyvä tilanne tuulivoiman tuottajille. Tuulivoimaa tällä hetkellä yli 2200 MW.

Tai sitten vain näyttää siltä. Itse en ihan kokonaan usko sähkömarkkinoiden olevan oikeasti toimiva, vaan sitä manipuloidaan rajusti. Varsinkin nykytilanne on hämärä. Nordpoolissa on tehty uusia omistusjärjestelyjä, jotka ovat nuorisokielellä erittäin sus. Tämä ei ole merkki vapaista markkinoista, eikä eduksi suomalaiselle sähkönkuluttajalle.

[Vilijami]

Tämä on nimenomaan merkki vapaista kasvottomista markkinoista. Se johtaa aina lopulta suhmurointiin.

[Pökö]

Vesivoima on uusiutuvana ja puhtaahkona tuotantomuotona sinällään kannatettavaa, mutta sitäkin voidaan rakentaa niin monella tavalla. Vesien suojelussa on toki tehty hirvittäviä ja korjaamattomia virheitä useita, ei ne padot ole edes pahin moka.

Muutaman vuoden takaa Sopulin video Suomen kalleimmasta katiskasta.
https://youtu.be/hdtqBbIlF1U

Ja tuore Ylen MOT vesien tummenemisesta, joka ei liity voimalaitoksiin, vaan muuhun vesien raiskuuseen.
https://areena.yle.fi/1-63858254

[jori]

Tuossa edellisessä viestissäni esitin siis nykyisten vesivoimalaitosten kannattavuuden parantamista turbiinikapasiteetia kasvattamalla. Tilanne ei siis heikkene nykytilanteeseen nähden miltään osin. Pikemminkin kalateiden ja muiden kannalta tilanne vain paranee, kun veden määrä vaihtelee ja rahaa investointeihin kertyy enemmän.

Vesien tummuminen on aivan toinen juttu, eikä vesivoimalat liity tähän mitenkään, kuten ei muukaan energiantuotanto.

Ydinvoimalla toimiva tuurivoimala Olkikolmonen putosi taas eilen alas. Yhdellä rysäyksellä ajettiin lähes 1600 MW sähköntuotantoa irti verkosta. Tuulivoima ei milloinkaan voi, edes teoriassa tehdä mitään näin rajua verkkohäiriötä. Tilanne oli nyt verkon stabiilisuuden kannalta hyvä ja sähköä saatiin ostettua ruotsalaisilta ja jopa virolaisilta Olkikolmosen aiheuttaman sähkönpuutoksen kompensointiin. Kovien pakkasten aikaan tämä olisi voinut kaataa koko verkon.

Verkko on hyvin herkkä tällaisille nopeille tehonpudotuksille. Lisää tehoa täytyy saada erittäin nopeasti korvaamaan tuo teho, jotta koko veron taajuus ei laskisi ja aiheuttaisi ylikuormittumista ulkoisten verkkojen yhteyksissä ja koko verkko sammuisi. Juuri tämä nopea alasajo on se syy, mistä Fingrid ja TVO kiistelevät Olkikolmosen ylisuuren verkko-osuuden takia.

[jori]

Eilen sitten OL3 ajoi tehot taas ylös samaa tahtia kuin tuulivoimaa tuuppasi ennätysmäärin. Tuulivoimaa tuli eilen iltapäivällä kovimmillaan 5455 MW. Summittain puolet koko kulutuksesta temmattiin tuulesta monen tunnin ajan.

TuuliVoimaa.JPG (107.1 KiB) Katsottu 429 kertaa

Tuuli laski täksi päiväksi, mutta huomiseksi nousee taas. Paljon on energiamarkkinoissa outoja käänteitä, mutta äsken julkistettu huomisen sähkön hinta on kaiken huippu. Kello neljästätoista eteen päin väittää Nordpoolin hintasivu sähkön hinnaksi -50 senttiä kilowattitunnilta. Todennäköisesti virhe, mutta toistaiseksi näyttää tältä.

[jori]

Kuuntelin taas Futucastista polttoaineettoman energian tuottajan Korkia Oy Martti Malmivirran haastattelua. Hän tuli haastattelussa maininneeksi nykyisen hintatason sekä tuulivoimaloille ja suurille aurinkovoimaloille.

Tuulivoimalle mainitsi hinnan 1,2 M€/MWh ja aurinkopaneelivoimalalle puolet tästä, eli 600000€/MWh.

Laskeskelin noista hinnoista sitten vähän tunnuslukuja tuuli- ja aurinkovoiman kilpailutilanteelle. Samalla tulin laskeneeksi aurinkovoimalan kapasiteettikertoimen eteläsuomen olosuhteissa.

Aurinkopaneelin kapasiteettikerroin näyttäisi olevan hauskasti 0,1. Tuulivoiman kapasiteettikertoimena käytin laskelmassa arvoa 0,3 vaikka nykyiset maatuulivoimalat näyttäisivät rakennetun yli 0,4 kapasiteettikertoimelle.

Laskelma osoittaa sen sähkön hinnan, jolla kyseinen voimala voi juuri ja juuri kannattavasti myydä sähköään. Taulukossa omakustannushinta on laskettu 10, 20 ja 30 vuoden käyttöajalle. Tässä ei ole tarkoitus tehdä mitään investointilaskelmaa, joten jätin huolto- ja ylläpitokulut pois. Tarkoitus oli vain arvioida, mikä pitää aurinkopaneelin hinnan olla ja miten kauan kestää vielä, ennen kuin aurinkopaneelistot syrjäyttävät tuulivoimalat bulkkisähkön tuotannon investointikohteena. Aurinkopaneelien kapasiteettikertoimet nousevat hitaasti mutta varmasti samalla kun hinnat laskevat.

Tuohon ei näyttäisi enää menevän kovin kauan, kuten Malmivirta tuossa haastattelussa mainitsikin. Vaikka kilowattituntihinnoissa aurinkovoima on vielä 50% kalliimpaa, saadaan aurinkosähkö Suomessa enimmäkseen kalliin sähkön aikaan, joten kilowattitunnin keskihintaan asti ei aurinkopaneelin hinnan pudotusta tarvitse odotella. Malmivirran mukaan kannattavin voimalatyyppi on ihan pian aurinkovoimala.

Tällaisen taulukon tein. Merkkasin harmaalla Scanofficen sivuilta saamani kilowattisen paneelin vuosituoton ja sitä kautta laskin kapasiteettikertoimien. Tuulivoimalalle kirjasin kapasiteettikertoimen 0,3 mukaiset vuosituoton.

[ajarmala]

Paljon on energiamarkkinoissa outoja käänteitä, mutta äsken julkistettu huomisen sähkön hinta on kaiken huippu. Kello neljästätoista eteen päin väittää Nordpoolin hintasivu sähkön hinnaksi -50 senttiä kilowattitunnilta. Todennäköisesti virhe, mutta toistaiseksi näyttää tältä.

Illan uutisten perusteella vaikuttaa siltä, että virhettä ei korjata: pörssiin tehdyt tarjoukset ovat sitovia. Tämä tulee kalliiksi norjalaiselle Kinect -firmalle. Sillä ei ole omaa tuotantoa eikä varsinkaan Suomessa. Se joutuu siis päivänsisäisillä kaupoilla ostamaan tarjoamansa 5787 MW muilta tuottajilta 24 tunnin ajan. Se maksaa sille varmaan sen 500 EUR/MWh eli kivasti 70 MEUR huomisen päivän aikana.

Saas nähdä riittävätkö yhtiön rahkeet tuohon... Se on norjalainen treidausyhtiö eikä sen varoista tai taseesta ole minulla tietoa. Toki se kuuluu jenkkiläiseen suureen yhtiöön, mutta rahoittaako emo sitä tällä aikataululla 70 miljoonaa? Vai onko edullisempaa hakea norjalainen Kinect aamupäivällä konkurssiin? Silloin tuo 5787 MW jää varmaan toimittamatta elleivät muut Nordpoolissa olevat tuottajat paikkaa vajausta hyvää hyvyyttään. Jos eivät paikkaa, Suomen sähköverkko kaatuu mahdollisesti jo yöllä, mutta viimeistään klo 15. Jäämme odottelemaan.

Lisäksi on kummallista, että sähköpörssin hinta on -500 EUR/MWh. Hintahan määräytyy pörssissä korkeimman hyväksytyn tarjouksen mukaan. Tämähän tarkoittaa, että muut sähkönvalmistajat ovat tarjonneet vielä tuotakin hintaa halvemmalla. Se kuulostaa uskomattomalta. Tai sitten Nordpool on sössinyt järjestelmänsä jotenkin sekaisin. Ja sitähän jotkut ovat epäilleet jo vuosien ajan - suhmurointia ynnä muuta.

[jori]

Juu, kyllä tämä minustakin näyttää ihan muulta kuin energiabisnekseen liittyvältä operaatiolta. Jonkinlainen sähkömarkkinoiden stressitesti, tai ihan vaan osoitetaan sormella, että Nordpool on kähminnän kotipesä ja hämäräperäisten poliittisten operaatioiden väline. Tiedä häntä. Jännä nähdä, miten käy.

[PW]

Rupesin miekin päässäni laskemaan, minkä tehonen sähkölaite pitäs laittaa illaksi (9h) pyörimään, ett sais kuukauden sähkölaskun nollattua
Kulutus 1000kwh, 8c/kwh keskihinnalla tekee 80€. Illalla hinta -50c/kwh, eli 160kwh pitäs kuluttaa 9 tunnin aikana että sähköyhtiöltä sais -80€ laskun tuolta ajalta Laskinko oikein, ett n. 18kw laitteella saisin sähkölaskun nollattua? Tosin vain energian osalta - siirtolasku vaan kasvaa Ei taida kannattaa lumia alkaa sulattamaan pihalta
Ei taida sulakkeetkaan kestää?

[jori]

...
Lisäksi on kummallista, että sähköpörssin hinta on -500 EUR/MWh. Hintahan määräytyy pörssissä korkeimman hyväksytyn tarjouksen mukaan. Tämähän tarkoittaa, että muut sähkönvalmistajat ovat tarjonneet vielä tuotakin hintaa halvemmalla. Se kuulostaa uskomattomalta. Tai sitten Nordpool on sössinyt järjestelmänsä jotenkin sekaisin. Ja sitähän jotkut ovat epäilleet jo vuosien ajan - suhmurointia ynnä muuta.

Mietitytti koko yön tämä outous. Tuohan tosiaan tarkoittaa, että KAIKKI sähköntuottajat ovat myyneet sähkönsä vähintään tuolla 50 sentin miinushinnalla. Siis joka ainoa, joka tuolla tänään myy sähköään on sen tarjonnut vieläkin suuremmalla miinushinnalla kuin tuo sopimuksen sinetöinyt -50 senttiä. Niin kaikki Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat kuin pieninkin tuuli-, tai vesivoiman tuottaja.

Vähän tulee sellainen mieleen, että tässä taidetaan meille esitellä Nordpool sähköpörssin korruptiota ja sen sitä puolta, joka ei todellakaan toimi vapaiden markkinoiden ehdoilla.

Eihän muuten voisi olla mahdollista, että joka ainoa sähköntuottaja olisi erehtynyt myymään sähköään noin järkyttävän suurinumeroisella miinushinnalla. Siis tuottamaan sähköä verkkoon ja vielä lähettämään asiakkailleen rahaa sähkön perään.

Ei todellakaan ole mahdollista, että erehdyksessä näin tapahtuisi. Kuvitelkaa nyt vaikkapa Pasi ja Arto Laurin Lapijoen Sähkö Oy myymään reilun kolmensadan kilowatin tehollaan vesisähköään miinushinnalla verkkoon, kun laitoksen pysäyttäminen vie vain muutaman sekunnin ja pysäytettynä säästää veden korkeamman sähkönhinnan aikoihin.

Tuollainen hinta, vaikkakin vain yhdeksän tunnin ajan, tarkoittaa esimerkiksi Teollisuuden voimalle yli 1,5 miljoonan euron tappiota, jonka kattaminen myöhemmin kannattavalla tuotannolla vie aikaa vähintään viikon. Tai siis kaikilla sähköntuottajilla tilanne on sama.

Tai jokainen tuulivoimayhtiö, joiden pitää edellisenä päivänä ennustaa, paljonko tuottavat sähköä ja sen mukaan hinnoitella sähkönsä. Totta kai ne hinnoittelevat sen korkeammalle kuin -50 senttiä, eivätkä sitten mitenkään voisi olla mukana sopimuksessa, jonka KORKEIN hinta on tuon -50 senttiä kilowattitunnilta.

JOs noin hurja miinushinta on ollut tarjouskilvan paras, ei tänään pitäisi olla Fingridin sähköntuottajarepertuaarissa todellakaan samoja tuottajia, kuin plushinnan aikaan. Sepä nähdään sitten iltapäivällä kello 15 jälkeen.

Jokin ei nyt todellakaan täsmää tässä tarinassa. Meitä vedätetään selittämällä, että pörssisopimus on vahingossa määritellyt hinnan tällaiseksi. Ei ole mahdollista. Kyse on jostain muusta.

[Vilijami]

Vähän tulee sellainen mieleen, että tässä taidetaan meille esitellä Nordpool sähköpörssin korruptiota ja sen sitä puolta, joka ei todellakaan toimi vapaiden markkinoiden ehdoilla…. Jokin ei nyt todellakaan täsmää tässä tarinassa. Meitä vedätetään selittämällä, että pörssisopimus on vahingossa määritellyt hinnan tällaiseksi. Ei ole mahdollista. Kyse on jostain muusta.

Tämä on juuri sitä vapaiden markkinoiden helmiä. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että jotain myydään tappiolla kunhan vaan voitetaan tarjouskilpailu. Olen itse ollut päätöksentekopöydässä pyörittelemässä silmiä tällaisten hullutusten johdosta.
Vapaa markkina ei tarkoita yksinkertaisen järkeviä päätöksiä tai kuluttajan etua, vaikka tässä tapauksessa kuluttaja hetken voittaa. Vapaa markkina tarkoittaa sitä, että kaikin keinoin yritetään nujertaa kilpailijat ja saada monopoli aikaiseksi, jolloin voidaan hinnoittelulla kattaa taistelun tappiot. Ei tässä sen kummempaa salaliittoa tarvi. Laskelmoiva ahneus on vapaan markkinan käynnissä pitävä voima.

Vangitulla markkinalla voidaan ainoastaan tuottaa läpinäkyviä järkeviä päätöksiä ja ajaa kuluttajan etua.

[jori]

Taitaa olla vaan Black Friday tarjous.