"Lääkäri varoittaa peniksen jäätymisen vaaroista"
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000010031891.html
Lienee tarpeen muistaa myös talvipyöräilyssä? Eturauhanen myös.
Ei oteta tätä käytäntöä, jos järjestetään joskus kylmien aikaan tapahtumia: "Lindholm pohti viime sunnuntain kisan jälkeen, että hänen hotellihuonekaverinsa Miro Karppanen voisi lämmittää hiihtäjän kohmettunutta penistä." 
Lääkäri varoittaa peniksen jäätymisen vaaroista
Penis on suojattava perusteellisesti hiihtolenkillä. Erikoislääkäri Toni Vännin mukaan sukuelimen jatkuva paleltuminen voi aiheuttaa ikäviä seuraamuksia.Tatu Myllykoski
10:45HIIHTÄJIEN jäätyneet sukuelimet nousivat puheenaiheeksi viime viikonloppuna Rukalla, jossa lykittiin maailmancup-kauden avauskilpailut. Pakkanen oli sen verran paukkuva, että ainakin Remi Lindholmin ja Calle Halfvarssonin penikset kylmettyivät pahanpäiväisesti.
Jäätymisen vaara on ilmeisin ohuissa trikoissa suihkivilla kilpahiihtäjillä, mutta myös kuntohiihtäjien on suhtauduttava vakavasti sukukalleuksiensa hyvinvointiin talvisissa olosuhteissa.
ERIKOISLÄÄKÄRI Toni Vänni tekee heti haastattelun aluksi asian selväksi: peniksen paleltuminen ei ole leikin asia.
Pakkasella sukuelin saattaa paleltua lajissa kuin lajissa, mutta hiihto on erityisen pirullinen liikuntamuoto, koska kylmyyden lisäksi iho altistuu myös viimalle.
Vänni ei osaa tarkasti sanoa, kuinka yleisiä penisten paleltumiset ovat. Viilentymisen asteita on nimittäin useita.
Skaalan synkällä puolella ovat kudosvauriot.
”Pahimmassa tapauksessa mikä tahansa ulkoneva ruumiinosa voi jäätyä niin, että voi tulla kuolioita. Näin on käynyt esimerkiksi vuorikiipeilijöillä. Solut tuhoutuvat, elin menee ihan mustaksi ja se joudutaan amputoimaan. Se on pahin lopputulos”, Vänni kertoo.
Peniksen hiihtäminen kuolioon on erittäin epätodennäköistä.
”En ole kuullut yhdestäkään tällaisesta tapauksesta”.
Ruumiinosien kuolioita sattuu Suomessa lähinnä silloin, jos henkilö nukahtaa lumihankeen.
KUOLIOITA ja amputointeja kuntohiihtäjien on siis turha pelätä, mutta siittimen toistuva paleltuminen voi aiheuttaa muita viheliäisiä seuraamuksia.
”Mitä useammin paikat paleltuvat, sitä suurempi riski on, että alapään tuntoaisti voi heikentyä vähän. Kun hermosto kärsii paleltumisesta, erilaiset ärsykkeet eivät tunnu niin helposti. Se on oikeasti ikävä juttu”, Vänni sanoo.
Erektiohäiriöihin tai virtsaamisen ongelmiin kylmettyminen tuskin johtaa.
”Verenkierto on onneksi niin voimakasta peniksen alueella”.
JOS siitin menee ja paleltuu vaikkapa hiihtolenkillä, on ryhdyttävä toimiin. Vännin mukaan on tärkeintä, että sukuelin saadaan nopeasti lämpimäksi.
”Lämpimässä vedessä huljuttelu on hyvä vaihtoehto. Vesi ei saa kuitenkaan olla liian kuumaa, koska sekin voi aiheuttaa vaurioita. Toinen vaihtoehto on mennä sänkyyn ja peiton alle, jossa on lämmintä”, Vänni ohjeistaa.
Lindholm pohti viime sunnuntain kisan jälkeen, että hänen hotellihuonekaverinsa Miro Karppanen voisi lämmittää hiihtäjän kohmettunutta penistä.
Vännin mukaan tällaisissakin tilanteissa piilee riskinsä.
”Vehkeitä ei saa paleltumisen jälkeen hieroa voimakkaasti! Kevyesti sen sijaan voi, ihan varovasti”, hän toteaa.
Vännin mukaan pienen paleltumavamman tunnistaa puutumisesta, pistelystä ja tunnon heikentymisestä. Oireet saattavat kestää jopa muutaman päivän.
Lääkärin pakeille on mentävä siinä vaiheessa, jos peniksessä näkyy valkoisia läikkiä.
”Punoitus ei ole vielä paha, mutta jos peniksen iho muuttuu valkoiseksi, se on jo vaarallinen juttu. Silloin on paikallaan mennä näyttämään lääkärille”, Vänni linjaa.
ENTÄ miten kuntoilija voi ehkäistä peniksen kylmettymistä? Vänni muistuttaa monelle tutusta nyrkkisäännöstä.
”Tarkeneminen on vaatetuskysymys, olosuhteista riippumatta”.
Vännin mukaan huolellinen kerrospukeutuminen on kaiken alku ja juuri. Kerrastopukujen laadusta ei kannata tinkiä.
”Hiihtäjän tulee muistaa käyttää kunnon alusvaatteita, jotka siirtävät kosteutta ulospäin, jotta paikat pysyvät kuivana. Kosteus ja kylmä ovat ikävä parivaljakko. Silloin paleltumia syntyy herkemmin, niin jaloissa kuin alapäässäkin”, hän sanoo.
Paleltumia ehkäiseviä voiteita Vänni ei suosittele, sillä genitaalialueen iho on tunnetusti herkkä.
Yhden poppaskonstin hän kuitenkin vetäisee hihastaan: geelipussukat, joita pannaan esimerkiksi hanskojen sisään paleltumien välttämiseksi. Niitäkään ei lääkärin mukaan saa asettaa suoraan iholle.
”Mutta mihin ne voi kiinnittää? Heiluvatko ne ikävästi? Geelipusseja kannattaa kokeilla, jos näihin kysymyksiin löytää vastauksen. Ne lämmittävät mukavasti”.
Vänni pitää haastattelun päätteeksi painavan puheenvuoron.
”On äärettömän tärkeää, että paikat pysyvät lämpimänä ja kunnossa. Tarkkana tulee olla”.
.
.