Sähkön hinta

[Vilijami]

Markkinatalouden ja kapitalismin erottaminen on tosielämässä samanlaista sanakikkailua kuin ”Asiat riitelevät, eivätkä ihmiset” tai ”Ei aseet ketään tapa”.

[jori]

Se on visio. Kuten kommunismi; idea on pilattu sillä, että yksilö nostaa itsensä muiden yläpuolelle. Sama tässä.

Ei markkinatalous ole mikään visio, tai ideologia, vaan ilmaisu sille, miten kaupankäynti yleisesti toimii. "Sopimus syntyy, kun se sopii molemmille osapuolille" = markkinatalous. Isossa kuvassa tämä tarkoittaa täsmälleen samaa kuin sopimusvapaus. Huijausten ja kapitalismin takia tarvitaan tähän kuitenkin säätelyä, jottei petoksella ja ylivoimaisella markkina-asemalla ("nostaa itsensä muiden yläpuolelle") korruptoida markkinaa. Kapitalismi on se tilanne, jossa markkinatalous on korruptoitunut harvojen markkina-aseman noustua muiden yläpuolelle.

[Vilijami]

"Sopimus syntyy, kun se sopii molemmille osapuolille" = markkinatalous.

Tuo on sinisilmäinen haave, joka ehkä toteutui joskus kivikaudella, kun kalastaja vaihtoi ahvenia polttopuihin halonhakkaajan kanssa.
Nykyaikana kun niitä reaalimaailman osapuolia on valtavasti enemmän hintoja määrittämässä. Parempi vaan tunnustaa tosiasiat ja jatkaa rämpimistä tässä epäreiluuden suossa, jossa on suunta vain alaspäin.

No hei! Mun piti alkaa maailmaa syleileväksi ihmisrakastajaksi kun marraskuu loppui, mutta ei näyttänyt niin käyvän. Oon entistä inhorealistisempi änkyrä ihmisvihaaja edelleen.

[jori]

"Sopimus syntyy, kun se sopii molemmille osapuolille" = markkinatalous.

Tuo on sinisilmäinen haave, joka ehkä toteutui joskus kivikaudella, kun kalastaja vaihtoi ahvenia polttopuihin halonhakkaajan kanssa.
Nykyaikana kun niitä reaalimaailman osapuolia on valtavasti enemmän hintoja määrittämässä. Parempi vaan tunnustaa tosiasiat ja jatkaa rämpimistä tässä epäreiluuden suossa, jossa on suunta vain alaspäin.

No hei! Mun piti alkaa maailmaa syleileväksi ihmisrakastajaksi kun marraskuu loppui, mutta ei näyttänyt niin käyvän. Oon entistä inhorealistisempi änkyrä ihmisvihaaja edelleen.

Markkinatalous on ilmaisu sopimusperiaatteelle, kapitalismi on sen korruptoitunut velipuoli, joka syntyi, kun markkinoita ei valvottu. Ongelma kapitalismissa on juuri se, että hankkimalla kapitaalia riittävän paljon, syntyy niin voimakkaita taloudellisia jännitteitä ja kytköksiä myös viranomaisille, ettei valvontaa tekevä julkisvaltakaan kykene väärinkäytöksiä sanktioimaan.

---

Laitan tähän alle oivallukseni viime viikonlopulta, kun olin äitini tilalla Kotkassa lumitöissä.

Olen pitkään ihmetellyt, miksi keskuspankkiirit ja globaalien suuryritysten johtajat (=keskuspankkiirien kaverit), suosivat vasemmistopolitiikkaa. Miksi juuri kapitalismin ydinmehu suosii vasemmistolaisuutta, jonka tavoitteena on voimakas valtio ja siksi korkeat verot.

Selittäessäni äidille nykyisin käytössä olevan Fiat rahan luonnin periaatetta velan kautta oivalsin jotain. Jos kuulostaa oudolta, lue lyhyt selitys Suomen Pankilta. Raha on velkaa

Nykyaikaisessa politiikassa käytännössä kaikki puolueet pyrkivät maksimoimaan verokertymää. Tämä tarkoittaa, että poliittiset toimijat päättävät mahdollisimman suuresta määrästä julkista rahaa. Viis hyödyllisyydestä, puhumattakaan hyöty-kustannus suhteesta. Tässä mielessä myös Kokoomus on vasemmistopuolue. Verokertymän maksimointi johtaa siihen, että veropotti kasvaa ja yhä useamman toimeentulo maksetaan verovaroista. Samalla verotettavat joutuvat aina vain ahtaammalle. kun sosiaalitukien piiriin päätyvät myös rikkaat. Viime aikoina joissain verorahoitteisissa töissä ovat palkat nousseet huiman korkeiksi.

Tämä on johtanut kehitykseen, jossa kaikenlaiset valtion tukitoimet laajenevat ja kasvavat eikä lopulta valtiontalouden oma tuottavuus riitä ylikasvaneisiin sosiaalikustannuksiin. Joudutaan ottamaan lainaa ulkomailta valtion kuluihin.

Ulkomailta otettu valtionlaina tietysti helpottaa hetkeksi -kuten housuun kuseminen pakkasessa- mutta alkaa välittömästi valuttaa velan korkojen muodossa rahaa suomalaisen talouspiirin ulkopuolelle. Velka toimii samalla tavalla kuten valtioon nojaava politiikka alun perin; vaatii keräämään lisää veroja ja aikaa myöten ottamaan lisää lainaa ulkomailta näiltä samoilta keskuspankeilta, jotka mielellään sitä tähän tarkoitukseen antavat. Kohta selviää miksi.

Koska kaikki raha on velkaa
ja kaikesta rahasta maksetaan korko
ja koska korko maksetaan taloussysteemin ulkopuolelle,
vaatii se lopulta ottamaan lisää velkaa,
joka aiheuttaa lisää korkokuluja,
jotka vaativat lisää velan ottoa.
Muodostuu kierre, joka kurjistaa taloudet valuttamalla elämänvoiman ulos.

Pitkällä aikavälillä kaikkien velkojen koroista osa valuu, pankkiporras kerrallaan, keskuspankkiireille. Nämä eivät sinänsä tee tällä rahalla mitään, koska voivat milloin tahansa antaa lainaa mihin tahansa toimintaan. Kaikki raha, joka poistuu taloussysteemin ulkopuolelle, heikentää tämän systeemin kykyä tehdä talouden parantamiseen johtavia toimia.

Pankkiirit saivat siis aikaan systeemin, jossa taloudet, valtioita myöten, polttavat omia pääomiaan. Lainojen koroista samansa raha mahdollistaa keskuspankkiireille lisää resursseja kirjoittaa uusia lainoja. Vaikkei tuo olekaan välttämätöntä, koska voivat aivan mainiosti myöntää lainoja myös tyhjästä holvista.

Tämä seurauksena pankkiirit saavat lainanantoon liittyvää valtaa asettaessaan ehtoja myöntämilleen lainoille ja entisestään kasvattavat kykyään ohjailla maailman politiikkaa ja sen tapahtumia. Tekijöitä kyllä löytyy vaikka mihin hommaan, kun piikki on auki.

Arvatenkin nämä keskuspankkiirien poliittiset toimet ovat sellaisia, jotka tuottavat valtioille lisää kuluja, koska ne johtavat lopulta uuteen lainaan ja sille asetettujen ehtoihin. Kyse on tavallaan asiakashankinnasta, keskuspankin tekemästä investoinnista.

Tästä näkökulmasta vasemmistolaisuuden ydin: valtio huolehtii kaikista ja osallistuu kaikkeen ja toisaalla keskuspankkiirin valta kiertyvät yhteen homogeeniseksi palloksi. Puutteen ahdistus ja tästä aiheutuva pahuus maailmassa lisääntyvät, vaikka tarkoitus oli täysin päinvastainen.

Jo 1920-luvulla Uusmarxistit Frankfurtin koulukunnassa oivalsivat kaiken marginaalisen ja keinotekoisen nostamisen keskiöön edistävän yksimielisyyden ja johdonmukaisuuden hajoamista. Tätä he alkoivat käyttää yhteiskunnan romahduttamisen keinona. Uusmarxilaisessa filosofiassa yhteiskunnan arvojärjestelmän romahduttaminen oli nimenomaan tavoitteena, jotta raunioille voidaan rakentaa utopia.

Samasta syystä myös keskuspankkiirien kannattaa tuhota johdonmukaisuutta ja yksimielisyyttä edistävät instituutiot repimällä kaikki rajat alas niin sukupuolten kuin valtioidenkin väliltä. Tuottaa mahdollisimman paljon kaiken tasoista muutosta pelkän muutoksen vuoksi soteuudistuksilla ja kaikenlaisilla muilla kustannuksia, muttei hyötyjä tuottavilla operaatioilla.

Yhteiskuntien ja pienempienkin organisaatioiden paskominen ei siis suinkaan ole vahinko, tai osaamattomuutta, vaan määrätietoinen keino keskuspankkien vallan lisäämiseksi. Kaikenlainen politiikka, niiltä osin kun se tuottaa heikompaa pitkän aikavälin taloudellista tulosta, siirtää omistuksia valtion rajojen ulkopuolelle, valuttaa talouden elinvoimaa ulos ja on vain hyödyllistä idiotiaa keskuspankkiirien eduksi.

[Vilijami]

"Sopimus syntyy, kun se sopii molemmille osapuolille" = markkinatalous.

Markkinatalous on ilmaisu sopimusperiaatteelle, kapitalismi on sen korruptoitunut velipuoli, joka syntyi, kun markkinoita ei valvottu.

Ensin on vain kaksi osapuolta sopimassa ja heti seuraavaksi pitäisi jonkun olla valvomassa kolmantena osapuolena. Tämähän sisältää selkeän ristiriidan. Eli pohjimmiltaan et usko itsekään markkinatalouden olevan toimiva, edes teoriassa.

[Vilijami]

Markkinatalous siis toimii jos kyseessä on vain Reiska ja Erska vapaasti sopimassa, ilman Stasin valvontaa.

Mutta mitä tapahtuu, kun yhtälöön lisätään valvoja? Kuka maksaa valvojan palkan? No hyvä, kaupan välistähän voitaisiin ottaa hänen palkkionsa, joka voitas nimetä vaikka veroksi. No hyvä, kuka tämän veron suuruuden määrää, kun nyt pelissä olevat kolme osapuolta eivät pääse sopimukseen, koska ostaja ja myyjä kokevat valvojan tarpeettomaksi kulueräksi. No hyvä, sitten pitää aivan kaupankäynnin ulkopuolisten ihmisten valita joukostaan porukka (nimeksi vaikka eduskunta), joka asian päättää näiden kolmen osapuolen puolesta jotka eivät kykene tekemään sopivia päätöksiä. No hyvä, kuka tämän eduskunnan palkan maksaa? No markkinataloudesta voi vielä vähän napata välistä veroja lisää. No hyvä, mutta tässä välissä Reiska ja Erska on jo kyllästyneet kaupankäynnin kustannusrakenteeseen ja päätetään tehdä (markkinatalousehtoinen) kahden keskeinen kauppa nurkan takana. No hyvä, mutta Erska ei malta olla kehumatta pimeää kauppaa Arskalle essonpaarissa pilsnerilasin äärellä. No Arskahan tulee kateelliseksi ja ilmoittaa asiasta Stasille. Stasi ei ehdi puuttumaan asiaan, koska valvottavia laillisia kauppoja on jo niin paljon. No eduskunta päättää palkata tähän pimeän kaupan valvontaan paikallispoliiseja. No hyvä, mutta kuka heidän palkkansa maksaa? Verot…

Jatkanko vielä pitkään tätä selitystä?

Rahan keräämisen mahdollisuus ja Danten Jumalaisen näytelmän 7 kuolemansyntiä kertovat markkinatalouden olevan toimimaton, siinä muodossa mitä idealistit väittävät. Suhmurointi kuuluu oleellisena osana markkinatalouteen, eikä siinä mitään salaseuroja tai salaliittoja tarvitse. Ihmislajin perusluonne riittää aivan hyvin epärehelliseen oman edun tavoitteluun.

[jori]

Mitäs jos tuon valvonnan tekisivät muut markkinaosapuolet ja asiat ratkaistaisiin käräjillä, siinä ohessa, kun puidaan sitä, kun Reiska oli lyönyt Erskalta silmän mustaksi viime viikolla nakkikioskin jonossa.

Epäreiluja salaisia kauppasopimuksia sanotaan kartelleiksi ja niitä sanktioidaan kartellilainsäädännön keinoin. Suomessa tätä kierretään piilottelemalla tietoja, siksi Suomessa lähes kaikki bisnes on kartellisoitunut. USAssa kartellit paljastuvat helpommin vaativamman tiedonsaantilainsäädännön takia.

[Vilijami]

Mitä on muut markkinaosapuolet?

[jori]

Markkinat tarkoittavat, että ostajia ja myyjiä on lukuisia. Ne muut ostajat ja myyjät ovat niitä muita osapuolia. Niitä, jotka kokevat tehneensä paremman tarjouksen, jota ei hyväksytty.

Sinulta näytti menneen tuon pitkän viestini ydinidea rahan luonteesta velkana ohi, joten lisäsin myös tuohon tekstiin tämän linkin Suomen Pankin sivulle "Mitä raha on". https://www.suomenpankki.fi/fi/opi-talo ... a-raha-on/

On oikeastaan aika hassua, ettei yleisesti tiedetä, mitä raha on, vaikka kaikki sitä käyttävät. Ainakaan minun aikanani koulussa ei kerrottu, että raha syntyy nimen omaan velkana. Seteli on velkakirja ja ennen vanhaan se myös luki setelissä. Se, mihin tämä johtaa, kun seurataan velkojen muodostamaan polkua ylös päin loppuun asti, on tuo oivallus.

[Vilijami]

Markkinat tarkoittavat, että ostajia ja myyjiä on lukuisia. Ne muut ostajat ja myyjät ovat niitä muita osapuolia. Niitä, jotka kokevat tehneensä paremman tarjouksen, jota ei hyväksytty.

Sinulta näytti menneen tuon pitkän viestini ydinidea rahan luonteesta velkana ohi, joten lisäsin myös tuohon tekstiin tämän linkin Suomen Pankin sivulle "Mitä raha on". https://www.suomenpankki.fi/fi/opi-talo ... a-raha-on/

Eli Reiska ja Erska päättävät tehdä keskenään kaupan, mutta tarjouskilpailun hävinneet Arska ja Tapsa päättävät hinnan. Näin kaupoista tulee ihan varmasti kaikkia osapuolia miellyttävä? En ihan täysin saa logiikasta kiinni. Hieman aavistelen jääviysongelmia.

Ei todellakaan -rahan luonne velkana- mennyt ohi, mutta se on vasta myöhempien aikojen vitsaus. Sitä ennen tulee rahan perusluonne ihmisen luontaisen ahneuden ruokkijana. Tämä tapahtuu jo ajatustasolla, ennen ensimmäisenkään setelin painamista.

[janx]

Onko Reiskalla ja Erskalla suora sähkölämmitys? Vai häh?

Kiva, että saadaan foorumille uusia jäseniä, vaikka sitten näin mielikuvitusjäseninä. En kyllä suosittele Erskalle MBB:tä ainakaan ekaksi pyöräksi. Ehkä Reiskakin on vain kolmas pyörä tässä (nojakki)keskustelussa(?).

Lasketaanko miitiksi, jos on kaksi tekoälyllä toteutettua henkilöä ja yksi ihminen paikalla?

[jori]

Eilen kytkettiin 154 MW tuulivoimakapasiteettia verkkoon. Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on nyt 6618 MW.

[jori]

Eilen vuoden pimeimmän päivän kunniaksi -viisi tuntia kevään puolella- kytkettiin valtakunnanverkkoon 97 MW uutta tuulivoimakapasiteettia. Olisikohan tämä nyt sitten ollut se Oosinselän odotettu valmistuminen. Ainakin kapasiteetin määrä näyttäisi täsmäävän. Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on nyt 6715 MW

[Wacky]

https://yle.fi/a/74-20066714

Uusiutuvaan energiaan erikoistunut Neoen-yhtiö rakentaa Lappeenrantaan toisen akkuvaraston. Se on samalla yhtiön toinen akkuvarasto Suomessa.

Neoen kuvailee akkuvarastoa Pohjoismaiden suurimmaksi. Sen teho on noin 56 megawattia ja energiakapasiteetti noin 113 megawattituntia.

[jori]

https://yle.fi/a/74-20066714

Uusiutuvaan energiaan erikoistunut Neoen-yhtiö rakentaa Lappeenrantaan toisen akkuvaraston. Se on samalla yhtiön toinen akkuvarasto Suomessa.

Neoen kuvailee akkuvarastoa Pohjoismaiden suurimmaksi. Sen teho on noin 56 megawattia ja energiakapasiteetti noin 113 megawattituntia.

Tuon laitoksen koko vastaa noin tuhatta Teslaa -tai siis mitä tahansa suurehkoa sähköautoa, joita ladataan ja puretaan 56 kW teholla. Hinnaksi mainittiin 40 M€, joka vastaisi siis 40 tuhatta Teslaa kohti. Jos tuo on kannattavaa, täytyy sähköauton käyttö sähkön myyntiin huippuhintojen parin tunnin aikana olla senkin kannattavaa. Miksei siis tekisi sitä, jollei juuri silloin ole tarve ajaa jonnekin. Toisaalta eihän tuo välttämättä noin suurta kapasiteettia ja tehoa vaadi. Pienemmällä teholla vain tienaa vähemmän.