Autoilu

[Vilijami]

Kun auto käy, nuo kaikki kyllä hoituvat laturilla.

Tämä on yleinen harhakäsitys, joka kyllä on totta -teoriassa-.

Tosielämässä tilanne on toinen. Valitettavasti.

[jori]

Kun auto käy, nuo kaikki kyllä hoituvat laturilla.

Tämä on yleinen harhakäsitys, joka kyllä on totta -teoriassa-.

Tosielämässä tilanne on toinen. Valitettavasti.

Miksi tosielämässä laturin valo ei pala?

[Vilijami]

Miksi tosielämässä laturin valo ei pala?

Laturin valo ei mittaa akun kuntoa tai sähkön laatua, vaan vain keskimääräistä laturin jännitettä.

KÄYTÄNNÖN KOKEMUS
Mullahan ei oo 100% todistusaineistoa syystä,
MUTTA
Autoja on tullut mulle vianhakuun, kun vikavalot loimottaa ja auto oirehtii eri tavoin.
SITTEN
Merkkikohtainen, laadukas diagnostiikkalaite ilmoittaa useasta eri ohjainlaitteesta joko olemassa olevana tai muistiin tallentuneena ”oikosulku tai virtakatkos”
RATKAISU
Joko uusitaan huono akku tai toimiva akku vain ladataan täyteen, sekä ohjeistetaan auton käyttäjää jatkossa lataamaan akku täyteen ulkoisella laturilla vähintään kerran kuussa ja mielummin kerran viikossa. 9/10 monivikaisesta autosta on näin tullut kuntoon. Lisäksi ihmiset ovat ihmetelleet, kun autoon on tullut uusia tai unohdettuja tomintoja. Nämä älyjärjestelmät kun pudottavat turhimmasta päästä toimintoja pois pelistä, kun sähkö on edes vähenemässä.
EPÄILEN
Nykyautojen elektroniikan olevan niin herkkää, että laturin värisevä sähkö aiheuttaa näitä ”vikoja” jos akku on vajaajännitteinen, eikä siten toimi riittävänä puskurivarastona tasaamassa sähkön laatua.

[jori]

Nuo ovat vikoja, jotka johtuvat akusta, ei laturista. Olen monta viestiä yrittänyt selittää, että minusta tulkintasi, että akku jää vajaasti latautuneeksi johtuu siitä, että laturin teho ei riitä, on virheellinen. Vika on akussa ja toisaalta laturin akun kannalta väärin määräytyvässä latausjännitteessä. Ei siis johdu laturin tehon vajavuudesta, vaan liian matalaksi säädetystä latausjännitteestä, joka ei talviaikaan kykene pitämään akkua timmissä.

Ymmärrän kyllä, ettei auton valmistajat nosta latausjännitettä ylemmäs, koska se saa mm. ajovalopolttimot kestämään liian vähän aikaa. Siksi meidän arktisiin oloihimme pitäisi akun ja laturin väliin lisätä jännitteen korotin, jonka jännitettä säätettäisiin akun lämpötilan mukaan niin, että akku latautuisi myös talvella kunnolla täyteen. Tämä hidastaisi akun sulfatoitumista ja akut kestäisivät pitempään, eikä ajovalopolttimot särkyisi yhtään sen nopeammin kuin nytkään.

[Vilijami]

Olen monta viestiä yrittänyt selittää, että minusta tulkintasi, että akku jää vajaasti latautuneeksi johtuu siitä, että laturin teho ei riitä, on virheellinen.

Myönsin jo, että laturin teho sinällään riittää, mutta pätkäajossa latausaika ei riitä ja akku vähitellen tyhjenee vaikka se olisi ihan uusi.
Ja toinen homma on päästöjä vähentävät Euro 6 normien laturit, jotka lataavat vasta kylmäkäyntisyklin jälkeen ja akku ladataan hyvissäkin olosuhteissa max 80% varaustasoon.

Edellisellä Euro 5 autollakin meni noin 7 kilometriä, ennen kuin virtaa alkoi tulla kulutusta enemmän. Siis 10km ajoa kerrallaan ei riitä pitämään akkua hyvässä varauksessa. Kannattaa mittailla näitä juttuja itse, niin ei tarvitse uskoa tai olla uskomatta minun mittauksiani.

Huomioitava asia on myös se, että vaikka jännite laskee hyvästä 12,8-12,6v jännitteestä huonolle 11,9-12,2v tasolle, niin siinä se saattaa pysyä vuositolkulla ja sitten kiroillaan vikavaloja sekä toimintahäiriöitä.

[jori]

Olen monta viestiä yrittänyt selittää, että minusta tulkintasi, että akku jää vajaasti latautuneeksi johtuu siitä, että laturin teho ei riitä, on virheellinen.

Huomioitava asia on myös se, että vaikka jännite laskee hyvästä 12,8-12,6v jännitteestä huonolle 11,9-12,2v tasolle, niin siinä se sitten saattaa pysyä vuositolkulla ja sitten kiroillaan vikavaloja sekä toimintahäiriöitä.

Tuo on juurikin se sulfatoitumisilmiö, joka saa alkunsa kovilla pakkasilla, jolloin akut eivät ota kunnolla virtaa vastaan, jäävät vajaasti latautuneiksi, eli kennojen pinnalle muodostuu lyijysulfaattia, joka pitkään siinä maattuaan kiteytyy suuriksi kiteiksi, jotka toimivat eristeenä.

[Vilijami]

Taas mielenkiintoinen tapaus Simolammikolla.
Pensakoneen sytytystulppia ei saa tuohon kuntoon millään. Kipinän kadotessa moottori sammuu paljon ennemmin.
Mutta kun polttikseen tulee ensin häiriö ja sitten sitä väkisin pyöritetään sähkömoottorilla, niin saadaan huimaa jälkeä.

[Jarcco]

Nämä akkutohtorin jutut on hyvää settiä:

Vahvisti omaa näkemystä nykyisistä akkukemioista, LFP on paras turvallisuuden ja käyttöiän suhteen.
Lisäsin medialinkin -jori

[janx]

Nyt on aika hieno proto. Täyssähköinen nojatukikohta.

[Vilijami]

Oon alkanut harkitsemaan tuollaista, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa.
Siis pienehkö/keskikokoinen sähköpakettiauto, johon tulee sänky perälle. Silloin ei laturilla käynti ole mikään ongelma vaan päinvastoin, mukavan leppoisa tauko jolloin voi pötkötellä tai kokata. Lämpöäkin piisaa kylmemmillä ilmoilla, kun sähköä tulee johdosta. Sähköautossa sänky on välttämätön varuste.
Miksei tietenkin muissakin, mulla on muutama sängyllinen auto ollut ja onhan se aivan tositosi mukava varuste.
En ymmärrä miksi henkilöautoja varsinkin porrasperäisiä yleensäkään valmistetaan. Farmari on ehdoton minimi käytettävyydelle ja sellaisessa pystyykin makoilemaan. Pakettiauton ei tarvitse olla henkilöautoa juurikaan isompi, kunhan kori vaan muotoillaan järkevästi.
Itse ajelen porrasperäisellä henkilöautolla, mutta koska köyhyys ei ole ilo kellekkään, niin joutuu kompromisseja tekemään.

[Nojanalle]

https://www.autoscout24.com/lst/fiat/900 En noista sähkö autoista tiedä , minulle riittäs tämmönen Fiat . Jos vain olisi automaatti , se kun autossa ainoo vaade.
Sit olisi jo tyydyttävä johonkin isoon jenkiin , tai muuhun . Kaikee ei voi saada , ajetaan vain vanhalla Nissanilla .
Siinä ainaskin automaatti .

[Vilijami]

En muista olenko täällä ennustanut, mutta ainakin virtuaalimaailman ulkopuolella olen ollut vakaasti sillä kannalla, että sähköauto tarvitsee vaihteiston. Sähkömoottorissa kyllä vääntöä riittää, mutta se ei tule ilmaiseksi. Vaihteisto parantaa hyötysuhdetta ja siten akun kestoa. No sen olen ainakin täällä ennustanut, että Tesla jää jalkoihin, kun Toyota ja Mersu käärii hihansa ja alkaa hommiin.

” CLA:n ilmanvastuskerroin on heittämällä yksi henkilöautomarkkinoiden matalimmista, 0,21. Sen ja energiatehokkaan voimalinjan ansiosta sähkönkulutuksen pitäisi asettua niinkin alas kuin 12 kilowattiin sadalla kilometrillä. Autossa hyödytään 800 voltin sähköarkkitehtuurista, piikarbidi-invertteristä ja kaksivaihteisesta vaihteistosta, joka optimoi sähkövoimalinjan toimintaa riippuen siitä, liikutaanko matalammilla (välityssuhde 11:1) vai korkeammilla (välityssuhde 5:1) nopeuksilla.”

https://moottori.fi/uutinen/ulkonako-pe ... sahkoauto/

[jori]

Olipas hurmoshenkinen, lehtiartikkeliksi naamioitu mainos. Katsotaan, miten mainoksen puheet pitävät.

Vaihde on varmasti hyvä idea. Tuohan non nyt käsittääkseni ylennysvaihde yksivaihteisiin sähköautoihin verrattuna. Tuolla systeemillä voi pienentää ajomoottorin ilmanvastushäviöitä maantienopeuksissa ja näin pidentää kantamaa.

Akusta puhuttiin Nikkeli-Mangaani-Koboltti akkuna, vaikka kyse on siis Litiumakusta. Sitten kerrottiin myöhempiin versioihin tulevan Litiumakun. Onko mainosmies sekoillut, vai tarkoittiko tuo, että on tulossa LiFePO4-akullinen malli. "Kun mainosmies puhuu, vastuu siirtyy ostajalle."

[Vilijami]

Kyllä se on alennusvaihde. Tuokin on merkitty jutussa virheellisesti ylennysvaihteeksi, muutenkin jutun taso on surkea. Laiskuuttani en jaksanut etsiä laadukkaampaa, mutta pointti oli vaihteiston tarpeellisuus, niinkuin sähköpyörissäkin.

Muoks. jori taiskin tarkoittaa, että maantievälitys on harvempi kuin muissa sähköautoissa.

Muoks2. oikeinhan tuo alennusvaihde on merkattu eli x:1. Alennusvaihteita kyllä myydään 1:x merkinnällä…