Makeutuksen kitkerä totuus ja muita ikäviä paljastuksia ruokateollisuudesta

[janx]

Olen pitkään jo ajatellut, että terveellistä ruokaa saa lähinnä:

• jos tekee sen itse
• käyttää lähinnä kotimaisia raaka-aineita

Valitettavasti näin.

Makeutusaineet ovat alkaneet paljastaa itsestään ikäviä totuuksia. Niitä kuitenkin suositaan esim. kevyemmällä verokohtelulla ja vähemmän kalorisisällön vuoksi.

Esim. Erytrolista:

Christopher DeSouzan johtamat yhdysvaltalaiset tutkijat toteuttivat kokeensa koeputkessa ihmisaivojen hiusverisuonten seinämien soluille. He havaitsivat, että erytritoli vähentää soluissa typpimonoksidin pitoisuutta, mikä käytännössä tarkoittaisi verisuonten supistumista. Se lisää verenkiertohäiriöiden riskiä, tutkijat huomauttavat lehdistötiedotteessa.

Lisäksi erytritoli tuotti soluihin tavallista enemmän vapaita radikaaleja eli epästabiileja molekyylin riekaleita, jotka vahingoittavat kudosta. Tieteellisessä artikkelissaan tutkijat mainitsevat eron olleen varsin merkittävä: kaksinkertainen eli 100 % enemmän.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/347 ... b91ef186fb

Ihan lähiaikoina myös Sorbitoli pääsi epäiltyjen listalle:

hdysvaltalaisen Washington University in St. Louis -yliopiston tutkimus on havainnut, että sokerin korvikkeena tunnettu sokerialkoholi sorbitoli ei olekaan niin harmiton makeutusaine kuin tähän asti on luultu.

Science Signaling -tiedejulkaisussa hiljattain julkaistu tutkimus antaa ymmärtää, että sorbitoli voi osaltaan myötävaikuttaa rasvamaksan kehittymiseen.

https://tekniikanmaailma.fi/harmittoman ... -harmiton/

Jo melkein klassikkovideo (alkaa kohdasta, jossa hedelmäsokeri saa uuden lempinimen - myrkky) mm. hedelmäsokerista - se on erotettuna pahimpia (vain teollinen tärkkelys vie voiton tästäkin):

[janx]

Teollinen tärkkelys. Kaupan hevi-osasto ja lihatiski on melkein ainoa, jossa tätä ei ole käytetty.

[janx]

Amerikkalaisten käyttämä (tai "käyttämä") soijaöljy sai myös kyseenalaista tutkimusta osakseen:

USA:n suosituin ruokaöljy muodostaa elimistössä lihottavia johdannaisia, tutkimus paljasti

Soijaöljyssä piilee lihavuusriski, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Kyseessä on Yhdysvaltain yleisimmin käytetty ruokaöljy, kirjoittaa Science Daily.

Tutkimusartikkeli aiheesta on julkaistu Journal of Lipid Research -tiedelehdessä.

Kalifornian yliopiston Riversiden tutkijat ovat selvittäneet, miksi soijaöljy aiheuttaa merkittävää painonnousua ainakin hiirillä. Tuore tutkimus osoittaa, että syyllinen ei ole öljy itse, vaan kehossa siitä muodostuvat rasvahappojohdannaiset nimeltä oksilipiinit.

Kokeessa suurin osa hiiristä, jotka saivat runsasrasvaista soijaöljypitoista ruokaa, lihoivat huomattavasti. Geneettisesti muunneltu verrokkiryhmä sen sijaan säilyi hoikkana täsmälleen samalla ruokavaliolla. Muunnelluilla hiirillä tuotettiin hieman erilaista versiota maksaproteiinista, joka vaikuttaa satoihin rasva-aineenvaihduntaan liittyviin geeneihin.

”Tämä saattaa olla ensimmäinen askel sen ymmärtämiseen, miksi jotkut ihmiset lihovat helpommin kuin toiset soijaöljypitoisella ruokavaliolla”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, biolääketieteen tutkija Sonia Deol.

https://tekniikanmaailma.fi/soijaoljyss ... paljastaa/

[Vilijami]

Olen pitkään jo ajatellut, että terveellistä ruokaa saa lähinnä:

• jos tekee sen itse
• käyttää lähinnä kotimaisia raaka-aineita

Ja laihtuu ihan varmuudella, jos jättää ruoan kypsentämättä.
Raakaa ruokaa on vaikea syödä yli tarpeen.

[Jarcco]

Mikä selittää sen että eliniänodote on melko tasaisesti kasvanut sotavuosien jälkeen? Vaikuttaako monipuolidempi ravinto, elintason nousu ja parempi hygienia enemmän kuin se missä muodossa ruoka suuhun laitetaan?

[janx]

Mikä selittää sen että eliniänodote on melko tasaisesti kasvanut sotavuosien jälkeen? Vaikuttaako monipuolidempi ravinto, elintason nousu ja parempi hygienia enemmän kuin se missä muodossa ruoka suuhun laitetaan?

On lääketeollisuus kehittynyt noista ajoista, mutta mitä iloa on pitkästä eliniänodotteesta, jos se pitkä elinaika on epämukavaa. Ruoka olkoon lääkkeesi tai vähintäänkin ennaltaehkäisysi.

Olen pitkään jo ajatellut, että terveellistä ruokaa saa lähinnä:
- jos tekee sen itse
- käyttää lähinnä kotimaisia raaka-aineita

Ja laihtuu ihan varmuudella, jos jättää ruoan kypsentämättä.
Raakaa ruokaa on vaikea syödä yli tarpeen.

Varmasti, kun ei tee mieli syödä sitten mitään. Pöntön suurin hyöty on, että nopeasti saa kypsennettyä (edes kevyesti) mm. höyryllä ja paineella.

[Jarcco]

Voi toki olla niinkin etteivät ultraprosessoidut ruuat ole vielä ehtineet vaikuttaa ennusteisiin.
Pari sukupolvea taaksepäin maalla oli kotieläimiä ja kasvimaita eikä kaupasta tarvinnut hakea paljon muuta kuin suola ja sokeri. Leivottiin paljon mutta ei olleet jauhot prosessoituja. Harvempi eli yli 80-v.

[Vilijami]

Mikä selittää sen että eliniänodote on melko tasaisesti kasvanut sotavuosien jälkeen?

Eikö se oo ollut nousussa jo ennenkin sotia? Luonnollinen jeesuksen aikainen eliniänodote lienee jotain 35v?

[jori]

Mikä selittää sen että eliniänodote on melko tasaisesti kasvanut sotavuosien jälkeen?

Eikö se oo ollut nousussa jo ennenkin sotia? Luonnollinen jeesuksen aikainen eliniänodote lienee jotain 35v?

Jeesus kuoli siis ristillä vanhuuteen.

Jeesus syntyi viimeistään vuonna 4 eKr. (Herodeksen kuolinvuosi, Matt. 2:1, Luuk. 1:5).
Hänen julkinen toimintansa alkoi noin 30-vuotiaana, kun Johannes Kastaja kastoi hänet (Luuk. 3:23: "Jeesus oli noin kolmenkymmenen vuoden ikäinen, kun hän aloitti toimintansa").
Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesuksen toiminta kesti ainakin kolme pääsiäistä (Joh. 2:13, 6:4, 11:55), eli vähintään noin 3 vuotta (mahdollisesti 3,5 vuotta, jos lasketaan vielä yksi pääsiäinen).
Näin ollen ristiinnaulitseminen tapahtui todennäköisesti vuosina 30–33 jKr., ja Jeesus oli silloin noin 33–36-vuotias.

[Vilijami]

Jeesus kuoli siis ristillä vanhuuteen.

En ottanut kantaa kuolinsyyhyn, vaan eliniänodotteeseen.
Jos esimerkiksi turvakaiteet poistetaan, niin eliniänodote laskee

[jori]

Jeesus kuoli siis ristillä vanhuuteen.

En ottanut kantaa kuolinsyyhyn, vaan eliniänodotteeseen.
Jos esimerkiksi turvakaiteet poistetaan, niin eliniänodote laskee

Ristillä ei ollut turvakaiteita. Ilmankos...

[Vilijami]

Näköjään 1800 luvun loppupuolelle asti pysyttiin luonnollisessa noin 35v eliniässä. Sen jälkeen alkoi keinotekoinen iän jatkaminen.
Suomen väkiluku, teollistuminen ja ympäristön pilaaminen seuraa samaa nousua.

[jori]

Näköjään 1800 luvun loppupuolelle asti pysyttiin luonnollisessa noin 35v eliniässä. Sen jälkeen alkoi keinotekoinen iän jatkaminen.
Suomen väkiluku, teollistuminen ja ympäristön pilaaminen seuraa samaa nousua.

Vilijami tekee näitä klikkiotsikoita, joista tulee tietysti mielikuva, että ihmiset kuolivat ennen kuin tarvittiin lukulaseja. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan keskimääräistä elämän polun pituutta määritteli nykyiseen nähden valtava lapsikuolleisuus hyvin nuorena, joka veti keskiarvon alas, vaikka aikuiseksi asti ehtineet elivät lähes yhtä vanhoiksi kuin nykyisinkin Joka toinen kuoli lapsuuden ja nuoruuden aikana, mutta toinen puoli eli lähes yhtä vanhaksi kuin nykyisinkin.

Elinajanodote oli tosiaan 1800-luvun lopulle asti tyypillisesti alle 40 vuotta useimmissa osissa maailmaa, usein jopa lähempänä 30–35 vuotta vastasyntyneille. Tämä luku ei kuitenkaan tarkoita, että ihmiset eivät eläneet vanhaksi – pikemminkin se johtui suurelta osin korkeasta lapsikuolleisuudesta ja nuorten aikuisten yllättävistä kuolemista, jotka vetivät keskiarvon alas.

Jos tarkastellaan ehdollista elinajanodotetta (esim. 20-vuotiaan odotettavissa olevaa elinikää), se oli usein lähempänä 60 vuotta, mikä osoittaa, että monet ihmiset elivät vanhaksi – mutta lapsuus ja nuoruus olivat vaarallisia vaiheita, jotka laskivat kokonaiskeskiarvoa dramaattisesti.

Pääsyyt matalaan elinajanodotteeseen:
Korkea lapsikuolleisuus: Suurin yksittäinen tekijä oli imeväisten ja pienten lasten kuolleisuus. Monet lapset kuolivat ensimmäisten elinvuosiensa aikana tartuntatauteihin, kuten ripuliin, keuhkokuumeeseen, tuberkuloosiin ja muihin infektioihin, jotka johtuivat huonosta hygieniasta, puutteellisesta ravinnosta ja puutteellisesta terveydenhuollosta.

Esimerkiksi 1800-luvulla jopa puolet lapsista saattoi kuolla ennen viidettä ikävuottaan tietyissä alueissa. Jos lapsi selvisi tästä kriittisestä vaiheesta, hänen odotettavissa oleva elinikänsä saattoi nousta merkittävästi, usein 50–60 vuoteen tai jopa pidemmäksi.
Tartuntataudit ja huonot elinolot: Aikuisillakin kuolleisuus oli korkeaa infektioiden, kuten koleran, lavantaudin ja influenssan vuoksi, jotka levisivät nopeasti kaupungeissa huonon sanitaation ja vedenpuhdistuksen takia.

Kaupungeissa elinajanodote oli usein vielä matalampi kuin maaseudulla ympäristön saastumisen ja ahtauden vuoksi. Lisäksi sodat, nälänhädät ja työtapaturmat (esim. teollisuudessa) aiheuttivat yllättäviä kuolemia nuorena. Aliravitsemus heikensi vastustuskykyä, ja erityisesti köyhissä väestöryhmissä (kuten orjissa tai työläisissä) elinolot olivat ankarat, mikä lisäsi kuolleisuutta.

Tilanne alkoi parantua 1900-luvulla hygienian, lääketieteen ja ravinnon kehittymisen myötä.

[Vilijami]

No syytön kai minä olen siihen ettei käytetä mediaania Olen luullut että käytettäisiin. Elinajanodote-sana viittaa siihen vahvasti.
Mutta kuitenkin 1900 luvun alussa syntyneistä vain viidennes saavutti tämänhetkisen eliniän keskiarvon. On siinä iso ero.

Syntymähetken elinajanodote aliarvioi todellista keskimääräistä elinikää lähes aina. Esimerkiksi viime vuosisadan alussa vastasyntyneen suomalaisen pojan elinajanodote oli noin 43 ja tytön 46 vuotta. Toteutuneet keskimääräiset eliniät eli kohorttieliniät olivat jo tuolloin muutamia vuosia korkeammat, 45 ja 53 vuotta. Lisäksi puolet näiden kohorttien pojista eli vähintään 52-vuotiaaksi ja viidennes 75-vuotiaaksi; tytöistä puolet eli vähintään 67-vuotiaaksi ja viidennes vähintään 84-vuotiaaksi. Noin 45 vuoden paikkeilla ollut syntymähetken elinajanodote ei siis kuvannut kovin hyvin näiden kohorttien todellista elinikää.