Laitetaas vähän tarinaa uuden tuhatluvun kunniaksi, eli 2000 km tuli tänään täyteen. Pyörä on ollut käytössä reilut 8 vk ja pari havaintoa siitä:
Kilikello on aika heppoinen ääneltään ja rakenteeltaan, ei kestänyt kevyttä yhteentörmäystä oven karmin kanssa kun telkkusin pyörää keula pystyssä varastoon, no en tuota jäänyt suremaan kun se ääni oli niin hento: parhaimmillaan ukkonooan sai soitella läpi jos sattui semmoisen luistelijan jälkeen jolla oli napit korvassa ja nupit kaakossa
nyt on perinteinen kilikello joka sanoo pahalla äänellä ring ring, vähän meinasi ekalla soitolla hävettää kun ihan vaan ilmotin, että olen menossa ohi.
Tarakka on tosi tukevaa tekoa, se vaan kun yritin äidin pyörälaukkuja laittaa kiinni missä on semmoinne muovinen pikalukitus niin ei onnistunutkaan, ne laukut on tehty heppoisemmalle putkelle eli toistaiseksi on oma nahkalaukku nippusiteillä kiinni kunnes keksin sopivan "Jakke ja Sepi" viritysen laukuille, välillä olisi ihan näppärää jos laukun saisi mukaansa (tai sitten käyn pyörälaukkukaupassa katsomassa muuta valikoimaa). Tavaraboxi ei ole vielä tullut mutta kuten sanottua hyvää kannattaa odottaa 
Muuten toimivuus on ollut hyvää ja pyörä vastannut odotuksia, tiedä sitten kasvaako nälkä syödessä: Etujousituksen haluasin ja vaihteet olisi kivemmat jos ne olisi "suorassa jonossa", ei tuokaan haittaa mutta kun hatara pää jättää joskus isoa pykälää päälle pysähtyessä no onneksi saa navan kolme vaihdetta vaihdettua. Seuraavassa pyörässä on parhaat mahdolliset jarrut ja jos napadynamo ei kauheasti vastusta lisää niin mun puolesta valot sais olla päivälläkin.
Presta venttiiliin en aikaisemmin ole törmännyt ja ensimmäinen paineen lisäys vaati pyöräliikkeessä käynnin (väliholkki kompuran ja venttiilin väliin) no joka päivä oppii jotain uutta. on muuten aika radikaali ero ajamisessa onko paineita vajaa 3 vai 6,5 baria...
Ensimmäinen rengasrikko tuli eilen, ihan kiva, että on paikkarasia mukana vaan ei venttiiliin sopivaa pumppua. No soittelimpa isälle ja hän kävi minut noukkimassa pakettiautolla mukavampaan huoltotilaan. eipä paikkarasiasta ole paljoa iloa jos liima on kuivunut, onneksi tallissa oli kaksi muuta paikkarasiaa... kolmannen kuivuneen liimaputkilon kohdalla rupesi naurattamaan...
Edellisellä pyöräliike käynnillä olin ostanut varasisäkumin ja se pääsi nyt käyttöön, hassua vaan se, että uusi sisäkumi oli leveemmälle renkaalle ja mulla oli kaupassa rengas mallina kun en silloin tiennyt tuon presta -venttiilin nimitystä. Sinne sisuksiin se kumminkin upposi ja ehkäpä takarengas on vähän pulleampi tai sitten mä vaan kuvittelen, tuntuu kuitenkin toimivan. Tänään kävin ostamassa pikkupumpun, paikkarasian ja uuden sisäkumin joten saapi tulla taas teräviä kiviä ja vaikka pikkunauloja, ei haittaa enää. Pistosuojatun renkaan olisin ostanut samalla vaan ei ollut sopivaa hyllyssä, taakse semmoisen laitan ja kuluttelen etupyöränä loppuun vanhan kumin.
Huolto/säätöhommia olen koittanut tehdä sillä työkaluvalikoimalla mikä kulkee mukana samalla näkee jos tarvitsee jotain lisää. esim. takarenkaan irroitukseen tuo Bilteman pyöränkorjaussatsi ei tuntunut toimivalta ja nyt sitten on yksi 15mm lista/lenkki mukana. Sinänsä hyvä jos kaikkea pientä sattuisi kodin lähistöllä kun asioiden opettelu kotitallissa on mukavampaa kuin esim. viikon lomaretkellä.
Kaikenlaista säätöä ja tusausta on ollut niinkun noviisinojakistilla kuuluukin. Viimeisen tuhannen kilometrin aikana mäet on edelleen pienentyneet, paljon auttoi lukkopolkimet mutta alkaa kuntokin olla jo kohdallaan. Tässäpä tarinaa ja mietteitä vaan nyt pitää lähteä vielä ajamaan... ihan vähän... kun on kerran loma 