Kääntöympyrä oli todella pieni, etupyörä kääntyi toiseen suuntaan 90 astetta (ja ylikin), toiseen suuntaan kääntymistä rajoitti jonkun verran etujarru. Pitkän akselivälin ansiosta ajokki oli suuntavakaa.
Itsekantava kori oli 3 mm vaneria, ja rakenteet paikoin muutenkin hieman ylimitoitetut fillarikäyttöön. Painoa oli kuulemma yli 50 kg, mikä tuntui etenkin ylämäissä. Ajokki rullasi hyvin isojen takapyörien ansiosta. Ei hullumpi esitys, varsinkin kun ottaa huomioon, ettei rakentajalla kuuleman mukaan ollut aiempaa tietoa kinnereiden olemassaolosta
.
Peruskonsepti (edessä kevyellä kuormalla yksi pieni pyörä ja takana suurimman osan kuormasta kantavat kaksi isoa pyörää) tuntui toimivalta, tuollaisesta voisi saada kevytkulkuisen pelin, kunhan valitsisi materiaalit ja rakenteet painonsäästö mielessään.
Kinneri oli ollut aktiivisessa työmatkakäytössä ennen omistajan eläkkeelle siirtymistä. Lahtisen Markulla on vehkeen historiasta tarkemmat tiedot.